Valtteri Saukko oli jo valmis koneistaja, mutta hän halusi pelkän koneiden käyttämisen sijaan selvittää, miten ne voisivat toimia parhaimmalla mahdollisella tavalla.

    Matkalla robotiikan moniosaajaksi

    Taustalta kuuluu pienen ihmisen itkua. Muutaman viikon ikäinen vauva siellä ilmoittelee, että tuoreen isän kannattaisi pian lopetella puhelinhaastattelu.

    Valtteri Saukon elämä mullistui lokakuussa, kun opiskelijaperheeseen syntyi lapsi. Poikkeusvuonna vauva-arkea on kuitenkin ollut yllättävän helppoa pyörittää opintojen ohessa.

    – Opettajat ovat olleet tosi joustavia ja sanoneet, että ota oma aikasi vauvan kanssa. Pitkälti opiskelut ovatkin nyt ryhmätöitä, eli ryhmän kanssa pystymme sopimaan aikatauluista.

    Sekä Valtteri että hänen vaimonsa opiskelevat Vaasan ammattikorkeakoulussa, ja molempien opinnot ovat loppusuoralla. He hoitavat vauvaa vuorotellen siten, että molemmat saavat tehtyä myös lähiopinnot loppuun.

    – Nythän hommat tehdään muutenkin pitkälti kotona etäopiskeluna. Meillä konetekniikan opiskelijoilla on tavallisesti aika paljon käytännön tehtäviä Technobothniassa, mutta niissä käytettävät ohjelmat on pitkälti saanut ladattua omalle tietokoneelle.

    Tiedonjano ajoi eteenpäin

    Valtterista tuli konetekniikan insinööriopiskelija syksyllä 2017. Hän suoritti ammattiopistossa kaksoistutkinnon, eli plakkarissa oli ylioppilaslakin lisäsi jo koneistajan tutkinto.

    – Mietin silloin valmistuessani, että koulut on nyt käyty. Silti oli pieni epävarmuus, mitä aion tulevaisuudessa tehdä.

    Fiksulle nuorelle suositeltiin ammattikorkeakouluopintoja, ja hän teki päätöksen lähteä jatkamaan koneistuksen parissa.

    – Nukahdin kesken pääsykokeiden, joten luetun ymmärtämisen osiosta meni varmaan puolet ohi! Matematiikkaosio meni kuitenkin niin hyvin, että pääsin silti sisään, Valtteri muistelee.

    Opiskelut saivat odottaa vielä pari vuotta, koska ensin Valtteri kävi armeijan, ja teki töitä ennen inttiä ja sen jälkeen. Vaasan seudulla lähes koko elämänsä asunut Valtteri teki ammattiopiston harjoittelujaksonsa lähiseudun yrityksissä, joissa työ oli pitkälti toisteista.

    – Monessa paikassa koneistaja tekee sarjatyötä, mittaa ja painaa nappia. Alkoi tuntua, että en ehkä halua tehdä sitä koko loppuelämääni.

    Hän halusi tietää lisää siitä, miten koneet toimivat ja miten työprosesseja voisi kehittää. Teollisuusrobotiikan hyödyntäminen tuotannossa tuntuu tällä hetkellä kiinnostavalta alalta.

    – Olen työskennellyt vuodesta 2019 opintojen ohessa ABB Motorsilla tuotannon kehitysinsinöörinä. Siellä olen huomannut, että tuotannon kehityksessä on hyötyä, jos tuntee prosessin alusta loppuun.

    Robotit ovat mahdollisuus

    Tulevaisuuden työ voisikin löytyä robottien suunnittelusta. Valtteri Saukko on huomannut, että moni isokin yritys hankkii teollisuusrobotiikan ostopalveluna, joten asiantuntevia robottien suunnittelijoita tarvitaan.

    – Suomen teollisuuden kannalta automatiikan kehittäminen on olennaista. Jos haluamme pitää tuotannon kalliin työvoiman maassa, robotteja kannattaa hyödyntää.

    Esimerkiksi hän nostaa Uudenkaupungin autotehtaan, jossa toisteiset työt on automatisoitu.

    – Robotti ei pidä kahvitaukoja eikä tarvitse sairauslomia. Kuitenkin ihmisellä riittää työtä robottien hallinnoimisessa ja kehittämisessä. Kaikkia työvaiheita robotit eivät voi tehdä, mutta ne voivat hoitaa yksitoikkoiset työt.

    Julkaistu 17.03.2021.

    Takaisin