Saavutettavuussuunnitelma 2023-2024

(Hyväksytty johtoryhmässä 21.12.2022)

1. Johdanto

On tärkeää, että kaikenlaisilla ihmisillä on mahdollisuus opiskella ja oppia ja sitä kautta kehittää omaa osaamistaan heidän taustastaan riippumatta. Siksi opiskelun ja oppimisen saavutettavuus on asia, jota Vaasan ammattikorkeakoulussa (VAMK) halutaan edistää kaikin mahdollisin tavoin. Saavutettavuus korkeakoulukontekstissa liittyy moneen eri osa alueeseen, joita ovat esimerkiksi digitaalinen saavutettavuus, fyysinen saavutettavuus, opiskelijoille tarjottava tuki ja ohjaus sekä organisaation arvot, asenteet ja toimintakulttuuri; vain muutamia mainitaksemme. Olemme siis ison asian äärellä.

Tämä VAMKin saavutettavuussuunnitelma on vastaus Tapio Kosusen laatimassa suunnitelmassa ”Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua” (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021: 35) mainittuun kehittämistavoitteeseen 2. Sen mukaan korkeakoulujen tulee laatia omat saavutettavuussuunnitelmansa vuoden 2022 loppuun mennessä.

Korkeakoulujen saavutettavuussuunnitelmista Kosunen toteaa;

”Niillä edistetään moninaisuutta henkilöstön rekrytoinnissa sekä vahvistetaan opiskelijoiden, ja erityisesti korkeakoulutuksessa aliedustettuihin ja vähemmistöryhmiin kuuluvien opiskelijoiden pääsyä korkeakoulutukseen sekä heidän opinnoissa edistymistään ja työllistymistään.”

Tässä saavutettavuussuunnitelmassa olemme hyödyntäneet soveltuvin osin Lehdon ym. (2019) määritelmää saavutettavuudesta;

”Saavutettavassa korkeakoulussa korkeakoulun tilat, sähköiset järjestelmät, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja asenneilmapiiri mahdollistavat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan monenlaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa elävien opiskelijoiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden. Yksilöllisillä tarpeilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi terveydentilasta, iästä, kieli- tai kulttuuritaustasta johtuvia tarpeita. Fyysisellä saavutettavuudella tarkoitetaan pelkästään tilaratkaisuja ja sähköisiä järjestelmiä, vaikka myös muun muassa oppimateriaalien ja opetusmenetelmien on aiemmin tulkittu liittyvän niihin. Psyykkinen saavutettavuus taas kuvaa korkeakoulun asenteellista ilmapiiriä ja esimerkiksi yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kokemuksia sekä suhtautumista erilaisuuteen. Sosiaalisella saavutettavuudella tarkoitetaan tässä selvityksessä erilaisia saavutettavuutta edistäviä käytäntöjä (myös opetusmenetelmät ja oppimateriaalit), virallisia strategioita ja suunnitelmia. Luonnollisesti kyseessä on keinotekoinen jäsennys, sillä todellisuudessa saavutettavuuden eri tasot ovat päällekkäisiä ja yhteydessä toisiinsa.”

Tämän saavutettavuussuunnitelman taustaa, tekoprosessia ja sisältöä käsiteltiin laajasti henkilökunnan kick-off-tilaisuudessa syksyllä 2022 sen jälkeen, kun Kosusen suunnitelmassa mainituista 38 kehittämistavoitteesta oli valittu tarkempaan tarkasteluun 22 kehittämistavoitetta. Niiden osalta tehtiin nykytilan analyysi haastattelemalla kyseisestä osa-alueesta vastaavia henkilöitä VAMKissa; he olivat joko opetus- tai muuta henkilökuntaa. Lisäksi opiskelijakunta VAMOKin edustajat olivat mukana prosessissa ja heitä haastateltiin erikseen. Haastatteluiden tulosten perusteella saatiin selville, mitkä asiat ovat hyvällä tolalla jo nyt, ja mitkä puolestaan kaipaavat kehittämistä. Tärkeimmät kehittämistoimenpiteet on koottu lopuksi yhteenvetotaulukkoon.

Nyt alkaa kaikista tärkein vaihe. Suunnitelma tulee todeksi vasta arjessa ja arjen teoissa. Siitä me vastaamme kaikki yhdessä.

2. Saavutettavuus- ja yhdenvertaisuustyön lähtökohdat VAMKissa

2.1 Toimintaa ohjaavat asiakirjat ja toimintamallit

Vaasan ammattikorkeakoulussa on laadittu kaksi tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsittelevää asiakirjaa: Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja opiskelijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma. Vaasan ammattikorkeakoulu on kaikenlaisesta syrjinnästä, häirinnästä ja rasismista vapaa opiskelu- ja työpaikka. Näkemyksemme mukaan tältä osin toimintamme on erinomaisella tasolla.

Häirinnän, epäasiallisen käytöksen, syrjinnän ja kiusaamisen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi on olemassa toimintamalli ja ohjeisto sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Opiskelijakunta VAMOKin häirintäyhdyshenkilöt ovat tavoitettavissa matalalla kynnyksellä ja tarvittaessa he ohjaavat eteenpäin muihin palveluihin. He ovat saaneet koulutusta tehtäviinsä myös Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK:lta.
Sekä opiskelijat että henkilöstö osallistuvat korkeakoulun toiminnan ja sen saavutettavuuden suunnitteluun ja kehittämiseen, paitsi edellä mainittujen ohjelmien ja suunnitelmien laatimisen kautta, myös muutoin. Opiskelijakunta VAMOK on nimennyt edustajansa kaikkiin keskeisiin VAMKin toimielimiin ja työryhmiin, ja opiskelijat kutsutaan mukaan kokouksiin ja osallistumaan kirjallisestikin tehtävään yhteistyöhön. Lisäksi sekä opiskelijat että henkilöstö voivat vaikuttaa vuotuisissa, anonyymeissa kyselyissä tai muiden palautekanavien kautta.

Henkilöstön osallistamisen keskiössä on esihenkilö- ja johtamistyö, jolla pyritään avoimuuteen, keskusteluun, vaikuttamismahdollisuuksien tarjoamiseen sekä moninaisuuden huomioimiseen päätöksenteossa.

Vaasan ammattikorkeakoulussa johto on vahvasti sitoutunut saavutettavuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamiseen ja viime kädessä sillä on päävastuu niiden toteutumisesta. Näitä asioita seurataankin tiiviisti johtoryhmässä, ja lisäksi johtoryhmä hyväksyy kaikki näihin teemoihin liittyvät ohjeet, suunnitelmat ja ohjelmat, joita Vaasan ammattikorkeakoulussa tuotetaan. Niistä voidaan edellisten lisäksi mainita myös eettinen toimintaohjeisto sekä luonnollisesti tämä saavutettavuussuunnitelma.

2.2 Saavutettavuus osana korkeakoulun strategiaa

Tahtotila saavutettavuuden toteuttamiseen mahdollisimman laajasti on selkeä. Kehittämistä tunnistamme vielä siinä, kuinka nämä asiat viedään aiempaa vahvemmin strategiselle tasolle ja sitä kautta sisäänrakennetuksi, läpileikkaavaksi teemaksi kaikessa korkeakoulumme toiminnassa. Yksi konkreettinen toimenpide on saavutettavuuden ottaminen osaksi laatukäsikirjaa.

Saavutettavuussuunnitelmassa mainittujen kehittämistarpeiden ja -toimenpiteiden koordinoinnista ja saavutettavuusasioiden kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja seurannasta Vaasan ammattikorkeakoulussa vastaa laatupäällikkö. Tähän työhön hänen tuekseen nimetään erillinen, uusi työryhmä. Strategisen tason seuranta tapahtuu niin, että johtoryhmä saa laatupäälliköltä tilannekuvan kahdesti vuodessa: samaa toimintamallia noudatetaan jo esimerkiksi kestävän kehityksen ohjelman kohdalla. Verkkosivujen saavutettavuuden osalta koordinaattori on jo nimetty. Toisaalta näemme myös, että esimerkiksi monimuotoinen työyhteisö on yksi saavutettavuuden ilmenemismuoto, ja siihen kannustetaan korkeakoulun hallituksen hyväksymässä henkilöstöpolitiikassa.

2.3 Opiskelijakunta VAMOKin rooli

Opiskelijakunta VAMOKilla on nimetyt häirintäyhdyshenkilöt, jotka toimivat aktiivisesti ja ovat opiskelijoiden tavoitettavissa matalalla kynnyksellä. Opiskelijakunta tiedottaa toiminnasta aktiivisesti. Näin pyritään samalla kasvattamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamista ja opastamaan muun muassa yhdenvertaisesti toimimiseen. Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus sisältyvät VAMOKin toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin. Edustajiston päätöksen mukaisesti syksyn 2022 aikana on laadittu turvallisemman tilan periaatteet, joissa on ohjeistusta ja linjauksia myös yhdenvertaisuuteen ja saavutettavuuteen liittyen.

Toiminnan ja tapahtumien saavutettavaa toteuttamista koskevaa ohjetta ei vielä ole, mutta sellainen on mahdollisesti tulossa. Toistaiseksi eteen tulleet, saavutettavuuteen liittyneet kysymykset tai haasteet on saatu ratkaistua tapauskohtaisesti. Niin ikään säännönmukaista arviointia saavutettavuuden toteutumisesta opiskelijakunnan toiminnassa ei vielä tehdä, mutta opinto- ja hyvinvointikyselyyn on mahdollisesti tulossa tähän liittyviä kysymyksiä. Sen sijaan opiskelijoiden tietämystä häirintäyhdyshenkilötoiminnasta sekä häirintäkokemuksia kartoitetaan sekä VAMOKin hyvinvointi- että opiskelijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyillä. Opiskelijakunta VAMOK pyrkii kaikessa toiminnassaan ja viestinnässään kaksikielisyyteen, kielinään suomi ja englanti.

3. Saavutettavuus VAMKin toiminnan valituilla osa-alueilla

3.1 Työelämä ja työllistymisen edistäminen

uraohjauksen sekä työllistämisen tuen toteuttamiseksi. Tarpeeseen on vastattu rekrytoimalla kaksi uutta henkilöä, joiden tehtäviin edellä mainitut asiat kuuluvat ja jotka tekevät tiivistä yhteistyötä toistensa kanssa.

Sen sijaan ohjetta saavutettavuuden toteuttamiseksi kotimaisessa ja kansainvälisessä harjoittelussa ei ole, mistä syystä myöskään harjoittelun ohjaajia taikka lähiesimiehiä ei voida kyseiseen ohjeeseen perehdyttää. Näin ollen voidaan todeta, että tältä osin VAMKissa on vielä kehittämistarpeita.

Mitä tulee kansainvälisten osaajien integroimiseen korkeakouluun ja työelämään Vaasan seudulla, on siihen panostettu voimakkaasti yhteistyössä alueen elinkeino- ja muiden toimijoiden kanssa. Kyseessä on niin sanottu Talent Coastline -toiminta. Sen tavoitteena on veto- ja pitovoiman edistäminen alueella niin, että se nähdään houkuttelevana kansainvälisten osaajien näkökulmasta ja toisaalta, että Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien asiantuntemus saataisiin kanavoitua Vaasan seudulle, alueen yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tueksi. VAMK on Talent Coastline -verkoston aktiivinen toimija.

3.2 Tuki ja ohjaus

VAMKissa opiskelijoiden yksilölliset tarpeet otetaan huomioon henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa (HOPS) ja opiskelijoita tuetaan opinnoissa. Puhutaan henkilökohtaisten opintosuunnitelmien yksilöllistämisestä opiskelijoiden haasteet huomioiden: voidaan sanoa, että tämä on ohjaushenkilöstön arkipäiväistä työtä, jota tehdään normaalina osana työnkuvia. Lähtökohtaisesti opiskelijalla olevat mahdolliset haasteet ja tarpeet pyritään ratkaisemaan parhaalla mahdollisella, tilanteeseen sopivalla tavalla.

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että opiskelijan tuesta ja ohjauksesta puhuttaessa ovat ryhmänohjaaja ja hänen roolinsa hyvin merkittäviä. Toimintamallit tuen ja ohjauksen antamiseen opintojen eri vaiheissa on olemassa ja ne on kirjattu Ryhmänohjaajan käsikirja -nimiseen dokumenttiin. Näin pyritään varmistamaan, että tuen ja ohjauksen antaminen on tasalaatuista läpi korkeakoulun toiminnan.

Ryhmänohjaajat, jotka ovat tyypillisesti lehtoreita, käyvät opiskelijoidensa kanssa vähintään kerran vuodessa niin sanotut kehityskeskustelut. Näiden keskusteluiden tavoitteena on esimerkiksi motivoida ja kannustaa opiskelijaa opintojen pariin, tukea häntä haastavissa opintotilanteissa ja keskustella hänen urasuunnitelmistaan. Olennainen osa näitä keskusteluita on myös seurata opiskelijan opintojen sujuvuutta, puuttua mahdollisiin ongelmatilanteisiin ja pyrkiä ratkomaan niitä. Osana näitä keskusteluita opiskelija arvioi myös itse omaa suoriutumistaan opinnoista: missä hän on onnistunut, ja missä on vielä parantamisen varaa.

Opintojen sujumisen seuranta on opintojen alussa tiiviimpää kuin muulloin ja keskusteluiden sisältö vaihtelee hieman sen mukaan, missä vaiheessa opintojaan opiskelija on. Tarvittaessa ryhmänohjaaja kontaktoi opiskelijaa tapauskohtaisesti myös erikseen ja opiskelijan haasteita ratkotaan korkeakoulun sisällä moniammatillisessa tiimissä.

Maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden tuen tarve on tunnistettu. VAMKissa on tarjolla maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta sekä tekniikan alalle että sosiaali- ja terveysalalle. Ne on suunnattu maahanmuuttajille, jotka suunnittelevat hakevansa korkeakoulun tutkinto-opiskelijaksi tulevaisuudessa. Silloin korkeakoulun ohjauspalvelut ovat käytettävissä täysimääräisesti, kuten esimerkiksi ura- ja rekrytointiohjaus sekä tuki harjoittelupaikkojen saamiseksi. Lisäksi alkuorientaatioon ja integraatioon panostetaan. Tässä tehdään yhteistyötä muun muassa Vaasan kaupungin ja Vaasan yliopiston kanssa.

Lisäksi tässä yhteydessä voidaan mainita vielä ”Takaisin kotiin -paluu hoitotyöhön” -niminen koulutus, joka on tarkoitettu terveysalan opisto- tai AMK-tutkinnon suorittaneille, joilta puuttuu työkokemus kokonaan tai sitä on vain vähän. Esimerkiksi tämä koulutus on avoin myös maahanmuuttajille.

Vammaisten opiskelijoiden yhdenvertaista osallistumista korkeakoulutukseen edistetään mahdollisuuksien mukaan. Viime aikoina VAMKissa on vahvistettu tukipalveluita siten, että uraohjausta on lisätty ja kuraattori palkattu. Vammaisuuden käsitteen laajuus kuitenkin haastaa korkeakoulun toimintaa etenkin, kun siitä johtuvat ohjauksen ja tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Lähtökohta on se, että VAMKista saa tietoa ja tukea aina silloin, kun opiskelija sitä tarvitsee, mutta se edellyttää itseohjautuvuutta ts. kykyä ja taitoa tiedon hakemiseen ja etsimiseen häneltä itseltään. Tämä itseohjautuvuuden vaade korostuu, kun opetusryhmät ovat suuria ja verkko-opetuksen määrä lisääntyy.

3.3 Opiskelijavalinnat

Opiskelijavalinnoissa saavutettavuus huomioidaan hakijalähtöisesti. Opintojen eri vaiheissa (ml. hakuvaihe) käytettävissä olevat erityisjärjestelyt on listattu VAMKin nettisivuilla. Valintaperusteet valmistellaan yhteisesti ja vahvistetaan rehtorin päätöksellä. Julkisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa nousee esiin tasaisin väliajoin vaihtoehto, jossa korkeakoulujen todistusvalintaa painotettaisiin pääsykoevalinnan kustannuksella. VAMKin
tahtotila on säilyttää nämä molemmat vaihtoehdot -todistusvalinta ja pääsykoevalinta- tasavahvoina jatkossakin. Näemme, että tämä linjaus osaltaan edistää yhdenvertaisuutta erilaisista taustoista tulevien hakijoiden välillä ja mahdollistaa korkeakouluopinnot mahdollisimman monelle. Tätä osaltaan edesauttaa myös se tiivis yhteistyö, jota VAMK tekee Vaasassa ammatillista koulutusta järjestävän Vamian sekä Vaasan Lyseon lukion kanssa.

Mahdollisessa siirtohaun tilanteessa kiinnitetään huomiota siihen, mikä on suoritettujen opintojen määrä suhteessa jäljellä olevaan opintoaikaan.

Avoimen korkeakoulutuksen roolia on kasvatettu sikäli, että avoimen väylän tarjontaa on lisätty ja ilmoittautumiskäytäntöjä helpotettu. Tähän liittyen on tulossa myös opintojaksojen verkkokauppa, joka sujuvoittaa sekä asiakaskokemusta että korkeakoulun sisäistä työprosessia. Tämä osaltaan palvelee myös Digivisio 2030:n tavoitteita.

Avoimen väylän koulutustarjonnan tausta on korkeakoulun strategiassa, ja siinä on huomioitu myös alueelliset osaamistarpeet. Englanninkielisen opetuksen määrän kasvattamisella halutaan mahdollistaa kansainvälisten osaajien opiskelu aiempaa paremmin. Sosiaali- ja terveysalalla tarjontaa on myös ruotsiksi. Kolmella kielellä toimiminen on luontevaa ja sujuvaa jo senkin vuoksi, että korkeakoululla on yhteinen sote-alan kampus ruotsinkielisen ammattikorkeakoulu Novian kanssa. Kaiken kaikkiaan avoimen väylän kautta on tällä hetkellä suoritettavissa 30–40 kurssia, jotka on suunnattu pääasiassa työikäisille henkilöille. Myös verkko-opetuksen määrää on lisätty, tavoitteena mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu.

3.4 Fyysinen saatavuus

Tilasuunnitteluun pääsevät erilaisten työryhmien ja muiden vaikutuskanavien kautta mukaan sekä henkilökunta että opiskelijat. VAMKin tiloihin on tehty syksyllä 2021 laaja esteettömyyskartoitus ulkopuolisen asiantuntijayrityksen toimesta. Esteettömyyskartoituksen tuloksista kävi ilmi, että tilojen saavutettavuus on pääasiassa hyvällä tasolla. Joitakin kehityskohteita havaittiin ja niiden parantaminen on aikataulutettu sekä joiltakin osin jo aloitettu.

Tilojen kehittämisen osalta toiminta on korkeakoulussa sikäli joustavaa, että kiinteistöpäällikkö toimii myös turvallisuuspäällikkönä. Kehittämistarvetta on kuitenkin havaittu edelleen olevan siltä osin, että saavutettavuus huomioitaisiin myös strategisella, ei vain operatiivisella tasolla.

3.5 Viestintä

VAMKin viestintä edistää yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta. Olemme helposti lähestyttävä opiskelu- ja työpaikka, johon jokainen on tervetullut omana itsenään, sellaisena kuin on. Tätä pyritään tuomaan vahvasti esiin myös viestinnässä, jossa panostetaan moninaisuuteen esimerkiksi visuaalisen viestinnän osalta. Verkkosivujen uudistuksen yhteydessä saavutettavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota; tällä hetkellä AA-taso saavutettu. Intranetin uudistuksessa niin ikään saavutettavuus on yhtenä tärkeänä elementtinä.

Opiskelijoiden ja henkilöstön toiminnalle keskeiset sisällöt ovat saatavissa suomeksi ja englanniksi. Viestintäohjeita ollaan päivittämässä siltä osin, että niissä kuvataan korkeakoulun viestinnän tavoitteet ja käytännöt saavutettavuuden osalta. Koulutusta henkilöstölle saavutettavan viestinnän toteuttamisesta on tulossa, liittyen saavutettavan sisällön tuottamiseen sekä saavutettavuuden teemaan ylipäätään.

3.6 Hyvinvointi ja vuorovaikutus

VAMKissa on tehty lukuisia erilaisia toimenpiteitä sekä henkilökunnan että opiskelijoiden hyvinvoinnin ja sitä kautta työ- ja opiskelukyvyn edistämiseksi. Opiskelijoiden osalta on panostettu resursoimalla uutta henkilökuntaa heidän tuekseen, kuten esimerkiksi AMK-kuraattori, ura- ja rekrytointiasiantuntija sekä kansainvälisten opiskelijoiden parissa työskentelevä Talent Coach. Lisäksi opiskelijoille on laadittu ja implementoitu hyvinvointiohjelma. Opiskelijat ovat niin ikään mukana hyvinvointityöryhmässä ja OPY-tarkastuksissa, joiden kautta näiden asioiden kehittymistä seurataan.

Henkilökunnan osalta keskeisessä roolissa ovat työterveyshuollon ohjausryhmä, työterveyshuollon työpaikkaselvitykset sekä erilaiset sisäiset auditoinnit, mukaan lukien erilaisten riskien ja vaarojen arviointi.

Hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen toteutumista arvioidaan sekä henkilökunnan että opiskelijoiden osalta useillakin erilaisilla kyselyillä. Opiskelijoiden osalta tällaisia ovat esimerkiksi avoin palautekanava Feedy, vuosittain tehtävä Tutka-kysely, valmistumisen yhteydessä tehtävä AVOP-kysely sekä opintojaksokohtaiset palautekyselyt. Henkilöstölle tehdään esimerkiksi vuosittainen Työyhteisövire-kysely sekä ajoittain tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely, joka on tehty viimeksi vuonna 2019. Pohdinnan alla on, tehdäänkö se jatkossa omana kyselynään vai osana yhdistettynä muihin kyselyihin. Kaiken kaikkiaan katsomme, että hyvinvoinnin ja avoimen vuorovaikutuksen edistämisen osalta toimintamme on erinomaisella tasolla.

3.7 Henkilöstön saavutettavuusosaaminen

Saavutettavuuden tosiasiallisen toteutumisen näkökulmasta on tärkeää, että henkilöstö

  1. tuntee oman työnsä kannalta tärkeimmät saavutettavuuden osa-alueet
  2. osaa huomioida ja toteuttaa niitä arjessa sekä
  3. kehittää niitä eteenpäin

VAMKissa on vielä havaittavissa kehittämistarpeita liittyen henkilöstön saavutettavuusosaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen ja siihen, että uudet työntekijät perehdytettäisiin saavutettavuusasioihin. Henkilökunnalle ollaan järjestämässä koulutusta; sen toteutustapa on vielä avoin. Mitä tulee henkilöstön tehtävien kuvauksiin, saavutettavuuden toteuttaminen ei vielä niihin sisälly. Työ aloitetaan sen kartoittamisesta, mitä saavutettavuus itse kunkin työssä tarkoittaa ja varmistamalla tähän liittyvä osaaminen. Sitten on vuorossa resurssien määrittely. Pidemmällä aikavälillä saavutettavuusasiat huomioidaan uuden henkilöstön kohdalla osana perehdytystä ja perehdytysopasta.

4. Saavutettavuuden kehittämistarpeet ja toimenpiteet Vaasan ammattikorkeakoulussa 2023-2024

Saavutettavuussuunnitelma kehittämistarpeet ja toimenpiteet.1