VAMKin koulutuspäällikkö Lotta Saarikoski on syystäkin tyytyväinen. Yhteistyö siperialaisten tiedeyliopistojen kanssa jatkuu ja se on osoittautunut hyvin mielenkiintoiseksi ja opetusta rikastuttavaksi hankkeeksi.
– Opiskelijat ovat päässeet opiskelemaan heille uusia substanssiasioita kuten mm. big dataa, lohkoketjuja, liikenteen suunnittelua, Venäjän energiantuotantoa ja sähköverkkoa, aiheita joita VAMK:ssa heille konetekniikan ja energia- ja ympäristötekniikan ohjelmissa ei ole ollut tarjolla.
VAMKin ja siperialaisen yliopiston opiskelijoista muodostettu tiimi ratkomassa opiskelutehtävää.
Saarikoski pitää isona asiana myös opiskelijoiden asenteiden ja maailmankuvan kehittymistä.
– Isona asiana opiskelijoille on ollut se, että he ovat päässeet harjoittelemaan ihan konkreettisesti kansainvälistä tiimitoimintaa niin etänä kuin kasvokkain. Näin molemminpuolinen kulttuuriosaaminen ja maiden tuntemus on lisääntynyt ja opiskelijoiden ymmärrys naapurimaista on lisääntynyt molemmin puolin. Lisäksi kehitystä on tapahtunut niin asennetasolla eli esim. erilaisuuden ymmärrys/sietokyky on heillä kehittynyt kuin esim. projektinhallinta-, riskienhallinta- ja ongelmanratkaisutaidoissa sekä epävarmuuden sietokyvyssä. Nämä viimeksimainitut taidothan ovat nykyään usein mainittuja, kun puhutaan tulevaisuuden insinöörien osaamisista ja taidoista. Pitkäkestoisissa vaihdoissa opiskelijat ovat päässeet vielä syvemmälle substanssissa ja kv-taidoissa ja ovat toimineet omien maidensa ”lähettiläinä” kummassakin maassa.
Venäjän monta todellisuuta
Syksyn 2019 kurssin päävastuulliset järjestäjät Veronica Sokolova ja Lotta Saarikoski
Venäjästä on monenlaisia mielikuvia, mutta mikään niistä yksinään ei oikein kuvaa todellisuutta. Siperian yliopistosektori on ollut yllätyksiä täynnä.
– Tomskissa (TPU) on ymmärtääkseni Euroopan ainut opetuskäytössä oleva ydinreaktori ja Irkutskissa (INRTU) on yhtenä erikoisuutena mm. liikenneinsinöörien koulutus Venäjän liikenneministeriön monenlaisiin tehtäviin. Yhtenä isona erona maiden korkeakoulujen välillä on se, että Venäjällä on edelleen huomattavasti paljon enemmän lähiopetusta kursseissa kuin Suomessa ja kurssien teoriataso on syvempi. Vastaavasti meillä tehdään enemmän yrityskeissejä ja soveltavia opetusprojekteja myös B.Sc. -tasolla, mutta se on ehkä luonnollista, koska me olemme ammattikorkeakoulu ja venäläiset partnerit ovat alueensa johtavia tiedeyliopistoja. Olemme kuitenkin intensiivikursseilla löytäneet hyvin yhteisen sävelen, kun kursseilla on voitu käyttää ns. apuopettajina venäläisten yliopistojen maisteri- ja tohtoriopiskelijoita, joten tilanne on ollut win-win.
Yksi syksyn 2019 kurssin pääopettajista oli TPU:n Maksim Gubin, Big Data ekspertti
Yhteistyö alusta lähtien vastavuoroista
– Suurin osa venäläisistä opiskelijoista ei tiedä paljoa Suomesta ylipäätään, koska asuvat niin kaukana Suomesta. Vaasassa ei ollut kukaan Venäjällä tapaamani henkilö käynyt tätä ennen eikä mitään siten tiedetty Vaasasta saati sen energiaklusterista. Näin ollen olemme pystyneet opettajavierailujen ja opiskelijavaihtojen kautta levittämään tietoa naapurimaasta ja alueestamme ja energiaklusterista myös Uralin taakse. Siperia on alueena mielenkiintoinen, sillä suuri osa Venäjän öljyteollisuudesta, kaivannaisteollisuudesta ja monet muut perusteollisuuden laitokset sekä raakapuun jalostusyksiköt toimivat juuri tuolla suunnalla. Ne ovat myös energiaa runsaasti käyttäviä alueita ja korkean teknologian tuotteita tarvitsevia teollisuuden aloja, joten sikäli kiinnostava alue myös vaasalaiselle teollisuudelle.
Saarikosken mukaan venäläisiltä voi myös oppia paljon.
– Venäjällä on korkeatasoista teknistä osaamista niin laitepuolen teknologioissa kuin myös tietotekniikassa ja siinä meillä olisi varmasti paljon yhteistyön mahdollisuuksia. Myös arkielämän puolella tavallisella kansalla on paljon sellaisia taitoja, mm. ruoan valmistuksessa ja säilytyksessä, jotka meiltä suomalaisilta on jo unohtunut tai hävinnyt. Näin korona-aikana tämä vielä varmasti korostuukin. Itse haluaisin oppia monen venäläisen ruoan valmistusta, koska minusta venäläinen ruoka on todella hyvää. Lopuksi voisi vielä todeta, että ainakin Siperiassa asuvilla venäläisillä on sitkeyttä ja välillä sopivan rentoa otetta arkielämän pulmatilanteisiin, jotka he aina saavat jollain tavalla ratkaistua.
Unohtumattomia muistoja
– Baikal-järvi, sen jäämuodostelmat ja sen ympäristön näkeminen ja kokeminen oli uskomaton luontoelämys. Tomskissa yritysvierailut ja mm. erään Sputnik-suunnittelijan tapaaminen (oli emeritusinsinöörinä tehtaalla) sekä keväällä voiton päivän juhlallisuuksien näkeminen, TPU:n tekniikan museon tarinat ja keksinnöt, joita siellä on tehty, yhteiset ruokailut niin opiskelijoiden kuin venäläisten kollegoiden kanssa hyvän venäläisen ruoan parissa ja ”sokerina pohjana” hiukan negatiivisempana muistona mitä en ikinä unohda oli kaikkien lentolippujemme peruuntuminen Moskovan kentällä, kun myöhästyimme muutaman minuutin Irkutskin koneen lähtöportilta. Tänä koronakeväänä ylimääräisiä sydämentykytyksiä aiheutti opiskelijoiden kotiuttaminen lentojen yhtäkkiä loppuessa, mutta konsulinkyydillä viimeinenkin pääsi takaisin Suomeen.
Teksti: Lotta Saarikoski, kuvat: Miika Mörsky et co., Lotta Saarikoski, TPU:n valokuvaaja ja Veronica Sokolova