Vaasan ammattikorkeakoulun, VAMKin opiskelijat Janita Hernesniemi ja Laura Hurjanen tutkivat opinnäytetyössään nk. sadutusmenetelmiä ja niiden käyttämistä vuorovaikutussuhteiden luomisessa varhaiskasvatuksessa Suomessa ja Kanadassa. Erityisesti tutkimuksessa paneuduttiin Suomen ja Kanadan päiväkotien käytäntöihin.
Opiskelijat Hernesniemi ja Hurjanen opettivat suomalaista sadutusmenetelmää kanadalaisessa päiväkodissa ja keräsivät samalla aineistoa opinnäytetyötään varten. Tutkimus toteutettiin tarkkailemalla ja dokumentoimalla sadutusmenetelmää, lisäksi tutkimukseen sisältyi yleinen havainnointi suomalaisesta ja kanadalaisesta päiväkotiyhteisöstä sekä haastatteluja.
Tutkimuksessa ilmeni, että Kanadassa ei ole suomalaista vastaavaa storycrafting- eli sadutusmenetelmää, vaan siellä hyödynnetään Suomessakin käytössä olevaa storytelling- eli tarinankerrontamenetelmää. Tarinankerronnassa ei kuuntelijalla ole aktiivista roolia toisin kuin sadutuksessa.
- Suomalainen sadutusmenetelmä pureutuu enemmän vuorovaikutussuhteen luomiseen, ylläpitämiseen ja korjaamiseen kuin Kanadassa käytettävä menetelmä, kertovat Janita Hernesniemi ja Laura Hurjanen.
Sadutusmenetelmä on kehitetty 1980-luvun alussa ja sitä on käytetty mm. Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Virossa. Sadutus on menetelmä, jossa vapaasti soljuva kertomus, uusi satu tai tarina syntyy kertojan ja saduttajan välillä. Se on helppo ja käytännönläheinen tapa lapsen kuunteluun, kun aikuinen on kiinnostunut siitä, mitä lapsi ajattelee, tuntee ja kertoo. Lapsi saa itse päättää, mistä haluaa kertoa sadun ja miten se etenee. Aikuinen kirjoittaa kertomuksen eikä muuta tai korjaa sitä. Lopuksi aikuinen lukee kertomuksen kokonaan ja varmistaa lapselta, että se on kirjattu oikein.
Sadutus perustuu vuorovaikutukseen. Se voi yhdistää ja lähentää, rohkaista ja lohduttaa, kun saduttaja ja kertoja asettuvat hetkeksi samalle aaltopituudelle ja antautuvat tarinan vietäväksi. Sadutus antaa tilaa lapsen omille ajatuksille ja ilmaisulle. Se vahvistaa lapsen itsetuntoa ja osoittaa lapselle, että hänen ajatuksensa ovat arvokkaita.
Laura Hurjanen ja Janita Hernesniemi valmistuivat joulukuussa sosionomeiksi.
Kuva: Vesa Sirén