Teknologiateollisuus ja Uusi Insinööriliitto palkitsivat Vaasan ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksen siitä, että se on huomioinut työelämälähtöisyyden toiminnassaan. VAMKin tekniikan yksikön kehittämä toimintamalli valittiin palkinnon saajaksi yli 60 esimerkin joukosta.
Palkittu toimintamalli ”Vaasan mallilla osaajia energiaklusterin tarpeisiin” sai raadilta kiitosta pitkään tehdystä erinomaisesta yhteistyöstä Vaasan ammattiopiston ja seudun yritysten kanssa.
– Vaasan ammattiopiston kanssa tehdyn yhteistyön tavoitteena on varmistaa hyvän ja riittävän opiskelijamäärän saaminen ammatilliselta puolelta sekä turvata osaajien jouheva siirtyminen Vaasan seudun energiaklusterin yrityksiin, kertoo tekniikan toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulusta.
Tunnustuksen saaneeseen toimintamalliin sisältyy myös VAMKin kehittämä kansainvälinen projektiharjoittelu.
– Kansainvälisen projektiharjoittelun tavoitteena on tuottaa yrityksille kansainvälisillä taidoilla varustettuja insinöörejä. Projektiharjoittelu suoritetaan yrityksen ulkomaisessa toimipisteessä tai projektityömaalla, ja opiskelija saa siitä opintopisteitä, jatkaa Jorma Tuominen.
Toimintamalleja arvioidessaan raati kiinnitti huomiota erityisesti saavutettuihin oppimistuloksiin ja valmistuvien insinöörien osaamisen työelämärelevanssiin, yritysyhteistyöhön opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä toimintamallin uutuusarvoon ja hyödynnettävyyteen muissa oppilaitoksissa.
Erityispalkinnon, 3000 euron stipendin ja kunniakirjan, saivat myös Kajaanin ja Oulun seudun ammattikorkeakoulut. VAMKin tekniikan toimialajohtaja Jorma Tuominen toinen oikealta.
Kuva: Hannu Räsänen
VAMK mukana juhlimassa 100-vuotiasta insinöörikoulutusta
Palkinnot jaettiin ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteisessä foorumissa Tampereella, insinöörikoulutuksen 100-vuotisjuhlan yhteydessä perjantaina 5.10.2012. Palkittujen toimintamallien lisäksi foorumissa esiteltiin insinööriopetuksen muita hyväksi havaittuja käytäntöjä.
Osastonjohtaja, yliopettaja Lotta Saarikoski ja lehtori Pekka Ketola pitivät esityksen juonneopetuksen toteutuksesta konetekniikan osastolla. Saarikoski ja Ketola kertoivat, että juonneopetuksen suunnittelu alkoi syksyllä 2008, jolloin siihen osallistui koko osaston henkilökunta sekä elinkeinoelämän edustajista koottu neuvottelukunta. Myös alueen yritysten toiveita kuunneltiin siinä, mitä tulevan koneinsinöörin tulisi eri tehtävissä valmistuessaan hallita. Uusi opetussuunnitelma otettiin VAMKissa käyttöön kaksi vuotta sitten. Saarikoski ja Ketola kertoivat, että saadun palautteen ja kahden vuoden kokemuksen perusteella on voitu tehdä tarvittavia muutoksia juonneopetussysteemiin sekä parannuksia opetushenkilöstön ohjaukseen.
Lisätietoa:
Artikkelikokoelma Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012:
- Vaasan malli, s. 228
- Juonneopetuksen projektimainen toteutus Vaasan ammattikorkeakoulun kone-ja tuotantotekniikan osastolla, s. 244
Sata vuotta suomalaista insinöörikoulutusta 1912–2012
Lokakuun ensimmäinen viikko on omistettu insinööreille ja heidän opettajilleen. Sata vuotta sitten Suomessa nähtiin suuri tarve tekniikan alojen osaajille ja kehittäjille. Syksyllä 1912 aloitti toimintansa maan ensimmäinen teknillinen opisto Tampereella. Varsinainen buumi koettiin 1960-luvun alussa, jolloin tekniikan alalla oli työvoimapulaa ja uusia opistoja syntyi eri puolille maata. Sadassa vuodessa on tultu pitkä ja vaikuttava matka nykyiseen insinöörikoulutukseen, josta vastaa 22 ammattikorkeakoulua. Insinööriosaamisemme on kansainvälisestikin tunnettua ja tunnustettua. Sadan vuoden aikana työelämässä ja päättäjinä on vaikuttanut yli 100 000 suomalaista insinööriä.