Vaasalaisten korkeakoulujen luentosarja jatkuu 2.11. oikeustieteen teemalla

Vaasalaiset korkeakoulut tuovat oman tieteellisen mausteensa Vaasan 400-vuotisjuhlien teemavuoteen.
Koulujen edustajat luennoivat ajanjaksolla 12.10.-23.11.2006 torstaisin klo 18.30-20.00 kaupunginkirjaston Draama-salissa. Luennoilla pohditaan tulevaisuuden visioita eri näkökulmista.

Torstaina 2.11. on luennointivuorossa Professori Kimmo Nuotio, joka vastaa Helsingin yliopiston
oikeustieteellisestä koulutuksesta Vaasassa. Nuotio luennoi oikeuden ja oikeustieteen tulevaisuudesta. Lisätietoja luennosta alla.

Lisätietoja korkeakoulujen luentosarjasta osoitteessa http://www.puv.fi/fi/uutiset/tuulahduksiatulevaisuudestavaasalaistenkorkeakoulujenyleisoluentosarjaalkaa

_ _

Oikeuden ja oikeustieteen tulevaisuudesta

Oikeuden kiivastahtinen muutos muodostaa haasteen oikeuden tutkimukselle.
Suomen oikeudessa on viime vuosikymmeninä koettu lukuisia
perustavanlaatuisia muutoksia. Suomi on määritellyt uudestaan asemaansa yhtä
hyvin poliittisella kuin oikeudellisella kartalla. Liittyminen Euroopan
neuvostoon ja Euroopan unioniin ovat merkinneet mittavia muutoksia
kotimaiseen lainsäädäntöön. Ne ovat ulottuneet sen pintaa syvemmälle,
siihen, mitä oikeus perusluonteeltaan on. Vastaavasti myös kotimainen
perusoikeusuudistus samoin kuin sitä seurannut perustuslakiuudistus
heijastelevat oikeudellisen identiteetin päivitystä ja varautumista tulevaan.

Myös oikeustieteessä monet ympäristön muutokset edellyttävät reagointia.
Esimerkiksi ympäristöoikeus on nopeassa tahdissa kehittynyt entisestä maa-
ja vesioikeudesta, jonka näkökulmana olivat pikemmin taloudelliset oikeudet
kuin ympäristönsuojelu. Tarve säännellä potilaan oikeuksia ja vastaavat muut
syyt ovat johtaneet lääkintäoikeuden syntyyn oikeudenalana. Lääkintäoikeuden
kylkeen on kasvanut bio-oikeus.

Oikeuden monet muutokset heijastuvat tarpeena avartaa oikeustieteen
tiedemallia, paradigmaa. Oikeustiede on perinteisesti keskittynyt
lainoppiin: säännösten tulkintaan ja systematisointiin. Tätä työtä tarvitaan
edelleen. Uusissa oloissa tulkintatehtävän onnistuminen edellyttää, että
oikeustiede luo yhteyksiä muihin tieteisiin. Ilman niitä ei ole mahdollista
tietää, miten paljon tilaa tarvitaan, kun suojellaan liito-oravan
levähdysalueita, tai miten voidaan estää pohjavesiä pilaantumasta.

Oikeudelliset käytännöt ovat riippuvaisia siitä, että niissä pystytään
lunastamaan odotuksia ratkaisujen oikeudenmukaisuudesta. Tämä asettaa
erityisiä vaatimuksia ratkaisujen perustelemiselle. Koska auktoriteettiuskoa
ei enää ole, tarvitaan hyvää ja monipuolista oikeudellista perustelutaitoa.
Jälkiteollisessa yhteiskunnassa näiden odotusten täyttäminen on yhä
vaativampi tehtävä. Juristien tulee osata puhutella ihmisiä siten, että he
kokevat oikeuden omakseen.

Nuotio käsittelee alustuksessaan oikeuden ja oikeustieteen haasteita ja
muutostendenssejä. Esityksen lopuksi hän tarkastelee myös sitä, kuinka nämä
seikat tulisi ottaa huomioon oikeustieteen koulutuksessa ja tutkimuksessa.

***
Oikeustieteen professori Kimmo Nuotio (s. 1959) vastaa Helsingin yliopiston
oikeustieteellisestä koulutuksesta Vaasassa. Hän johtaa useita
tutkimushankkeita ja toimii oikeustieteen alan valtakunnallisen
tutkijakoulun "Oikeus muuttuvassa maailmassa" (OPM:n rahoittama, 2007 -
2011) johtajana. Hänen erityisalojaan ovat rikosoikeus ja oikeusteoria.