VAMKin sosiaali- ja terveysalan ylemmän tutkinnon opiskelija Elina Rahkola tutki opinnäytetyössään hoitoalan työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä kokemuksia ja kotoutumista Etelä-Pohjanmaalla.
Hoitajat työskentelivät Suupohjan, Jalasjärven ja Ilmajoen kuntien sekä Kurikan kaupungin (JIK) perusterveydenhuollossa ja asuivat Kauhajoella ja Kurikassa. Tutkimusta tehdessä hoitajat olivat työskennelleet neljästä kymmeneen kuukauteen vuodeosastoilla sekä tehostetussa palveluasumisessa.
Perehdytyksessä painotus suomen kieleen
Hoitajien ammatillinen koulutustausta vastaa suomalaista sairaanhoitajan AMK-tutkintoa. Ennen Suomeen tuloaan hoitajat olivat suorittaneet viiden kuukauden mittaisen perehdytysjakson, joka painottui kieli- ja kulttuuriopintoihin.
Perehdyttämiskoulutus tapahtui Euroopan sosiaalirahaston ESR:n rahoittaman Adelante-projektin kautta, jossa kohderyhmänä ovat työperäisesti Etelä-Pohjanmaalle muuttavat espanjalaiset sairaanhoitajat. Projektilla pyritään osaltaan vastaamaan heikentyneeseen hoitajien saatavuuteen perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon tehtäviin.
Työyhteisö tukipilarina
Tutkimuksen mukaan kotoutumisen keskeisiä tekijöitä olivat muun muassa lähtömaassa hankittu ammatillinen pohjakoulutus ja perehdytys Suomeen tuloon sekä Suomessa työyhteisöltä saatu tuki, tehtävänkuva, kielitaito sekä vapaa-ajan mielekkyys.
Hoitajat kokivat myönteisinä organisaatiolta saamansa tuen, asumisolot sekä runsaan vapaa-ajan. Tyytyväisimpiä työhönsä olivat hoitajat, jotka saivat tehdä enemmän sairaanhoidollisia tehtäviä.
Elina Rahkolan (keskellä) tutkimuksessa sairaanhoitajien kotoutumiseen vaikuttivat keskeisesti suomen kielen hallinta sekä työyhteisöltä saatu tuki. Rahkola pitää rekrytointiprosessia onnistuneena, sillä hoitajat ovat sopeutuneet tehtäväkenttäänsä hyvin ja valtaosa heistä toivoo voivansa jäädä Suomeen työskentelemään määräaikaisen työsopimuksensa päätyttyä. Melania Colomer Lopez ja Jorge Ríos Rosa ovat tyytyväisiä rohkeasta päätöksestään tulla Suomeen, etenkin kun alan työllisyys Espanjassa on heikko.
Melania Colomer Lopez ja Jorge Ríos Rosa asuvat Kauhajoella, mikä on melkoinen muutos suurkaupunki Valenciaan. He ovat nauttineet rauhallisuudesta eikä talven pimeyskään lannistanut. Kesällä he muuttavat kerrostaloasunnosta rivitaloon ja odottavat pääsevänsä nauttimaan omasta nurmikkoisesta takapihastaan.
Enemmän vapaamuotoista kontaktia suomalaisiin toivotaan
Kotoutumista hidastivat vaikeaksi koettu ystävystyminen suomalaisten kanssa työyhteisön ulkopuolella sekä oma puutteelliseksi koettu suomen kielen taito vapaamuotoisissa yhteyksissä. Yhdelle ryhmälle oli espanjalainen kouluttaja lähtömaassa antanut suomalaisista ja tulevasta kotikaupungista puutteellista ja jopa negatiivista tietoa. Haasteltavat totesivat kuitenkin ennakkoluulojensa karsiutuneen nopeasti erityisesti työyhteisön toimivuuden ja yhteisöllisyyden ansiosta. Mahdollisuutta avoimeen kanssakäymiseen esimiesten kanssa arvostettiin myös.
Kauhajoelta kotoisin oleva Elina Rahkola valmistuu VAMKista sosiaali- ja terveysalan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon 18. kesäkuuta. Rahkola on työskennellyt hoitoalalla vuodesta 1994 ja on aiemmin suorittanut perushoitajan sekä sairaanhoitajan AMK-tutkinnot. Hän työskentelee Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän akuuttiosastolla osastonhoitajana sekä hoivaosastolla vs. osastonhoitajana.
---
Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK-tutkinto vastaa työelämän kehittyneisiin osaamistarpeisiin ja antaa mahdollisuuden tutkintoon johtavaan jatko-opiskeluun ammatillista väylää pitkin. Koulutus tuottaa kelpoisuuden tehtäviin, joissa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. VAMKin opinnoissa painotetaan johtamista, kehittämisotetta sekä talousosaamista.