VAMKin sosiaali- ja terveysalan ylemmän amk-tutkinnon opiskelija Kaisa Konttinen selvitti opinnäytetyössään Vaasan kaupungin ja muiden toimijoiden tarjoamia kotouttamispalveluita maahanmuuttajille. Vaasassa maahanmuuttajia on lähes seitsemän prosenttia kaupunkilaisista.
– Tutkimus osoitti, että kotouttamista toteutetaan Vaasassa monipuolisesti. Kolmas sektori toimii aktiivisesti kunnan tarjoamien palveluiden ohella, lisäksi erilaiset projektit ovat keskittyneet kotouttamisen kehittämiseen, kertoo Kaisa Konttinen.
Ulkomailta Suomeen suuntautunut muutto on kasvanut viime vuosien aikana, minkä vuoksi maahanmuuttajien kotouttaminen on noussut ajankohtaiseksi keskustelun aiheeksi. Tällä hetkellä Suomessa on yli 170 000 maahanmuuttajaa. Sisäasiainministeriön arvion mukaan määrä tulee kaksinkertaistumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Haasteita kotouttamiseen tuovat suuret asiakasmäärät, palveluiden riittävyys, maahanmuuttajien heikko kielitaito sekä syrjäytymisen ehkäiseminen.
Tulevaisuus tuo mukanaan kehittämishaasteet
Kaisa Konttisen tutkimuksessa kartoitettiin myös tulevaisuuden palveluntarpeita ja ennakoitiin, millaista asiantuntijoiden mielestä tulevaisuuden maahanmuuttajatyö tulee olemaan.
– Kieli- ja kotoutumiskoulutusta tulee lisätä, sillä ne edesauttavat maahanmuuttajien työllistymistä ja yhteiskuntaan sopeutumista. Myös työntekijöiden koulutukseen etenkin kulttuurin tuntemuksen saralla tulisi panostaa, sanoo Konttinen.
Koska asiakasmäärät maahanmuuttajatyössä tulevat kasvamaan, palvelunohjaukseen tulee panostaa. Palveluohjauksen tavoitteena on asiakkaan vahvistaminen ja ohjaaminen sellaisten palveluiden piiriin, jotka hyödyttävät asiakkaan omia voimavaroja ja tavoitteita.
– Erityisesti lasten ja äitien kotouttaminen on tärkeää. Esimerkiksi päiväkoti ja koulu ovat merkittävässä roolissa, jotta lapsi saa perustiedot kulttuurista ja kielestä. Myös kotiäitejä tulisi aktivoida ja löytää heille keinoja osallistua yhteiskuntaan, Konttinen sanoo.
Konttisen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan palvelunohjausta tulisi lisätä kaikkiin kotouttamistyötä tekeviin organisaatioihin esimerkiksi luomalla uusia virkoja koordinoimaan kotouttamista. Lisäksi maahanmuuttajille kohdennettujen palveluiden tulisi kohdata työmarkkinat joustavasti, jotta maahanmuuttajien työllistyminen helpottuisi.
– Tulevaisuudessa yhä tärkeämpää onkin, että yhteistyö valtion, kunnan ja kolmannen sektorin sekä muiden toimijoiden välillä toimii joustavasti. Myös Vaasassa kehittämisajattelua kaivataan lisää tulevaisuuden maahanmuuttajatyöhön, toteaa Konttinen.
Lastentarhanopettajana työskentelevä Kaisa Konttinen valmistuu VAMKista sosionomiksi (ylempi AMK) huhtikuussa 2013 (kuvassa oikealla). Opinnäytteen ohjaajan, yliopettaja Ulla Isosaaren mielestä Konttisen työ antaa kattavan kuvan Vaasassa tehtävästä kotouttamistyöstä ja sen kehittämistarpeista.
Lisätietoja:
Yliopettaja Ulla Isosaari, puh. 040 7253 772, ulla.isosaari@vamk.fi