Työtä kestävän tulevaisuuden puolesta joka päivä

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden päivää juhlitaan 25.9. Vaasan ammattikorkeakoulussa vastuullisuus näkyy kaikessa toiminnassa; koulutuksessa, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa sekä arjen valinnoissa.

Osana Vaasan energiaekosysteemiä VAMK kouluttaa tulevaisuuden osaajia ja kehittää ratkaisuja, jotka tukevat vihreää siirtymää, vähentävät päästöjä ja vahvistavat kestävää kasvua. Tavoitteena on muuttaa kestävän kehityksen tavoitteet käytännön ratkaisuiksi alueen yrityksille ja yhteiskunnalle.

Vety, energian varastointi, ja sähköverkon joustavuus ovat avainasemassa matkalla kohti vähähiilistä ja kestävää energiajärjestelmää. VAMKin TKI-hankkeet edistävät konkreettisesti energiamurroksen ratkaisuja sekä niiden käytännön toteutusta.

Energiamurros avaa uusia mahdollisuuksia kestävien ja tehokkaiden energiaratkaisujen kehittämiseen

Energiajärjestelmien monipuolistuminen, teknologian kehitys ja vihreä siirtymä muuttavat sähköenergialiiketoiminnan rakenteita, mikä asettaa uusia vaatimuksia alan asiantuntijoille.

”Samalla energiamurros avaa uusia mahdollisuuksia kestävien ja tehokkaiden energiaratkaisujen kehittämiseen. Meillä VAMKissa on käynnissä tätä kehitystä tukevia tutkimus- ja kehityshankkeita ja yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa”, kertoo TKI-johtaja Marja-Riitta Vest.

Vihreän vedyn ja siihen liittyvien teknologioiden kysyntä kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina. Euroopan unionin REpowerEU-suunnitelman tavoitteena on laajentaa vihreän vedyn hankkeita ja investoida niihin 470 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä. Useat Euroopan maat ovat jo hyväksyneet vetystrategian kansallisesti.

Vihreä vety vauhdittaa teollista murrosta vähentämällä päästöjä ja edistämällä kestävää kasvua. Se avaa mahdollisuuksia teolliseen ja alueelliseen kehitykseen, mutta edellyttää pitkäjänteisiä ja kokonaisvaltaisia investointeja.

”Teollisen muutoksen onnistuminen vaatii ympäristö-, talous- ja teknologianäkökulmien samanaikaista huomioimista. Tutkimmekin aihetta monitieteellisen lähestymistavan puitteissa”, sanoo kansainvälisen H2Excellence-vetyhankkeen projektipäällikkö, FT Karna Dahal.

Energianvarastointi ja sähköverkon joustavuus keskiössä

Uusiutuvien energialähteiden ja sähkövarastojen kehittymisen myötä sähköverkon joustavuus on yksi tulevaisuuden energiajärjestelmän arvokkaimmista resursseista.

”Joustavuudella on kriittinen rooli verkon eheyden ylläpitämisessä, sektorikytkentään tukemisessa ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien avaamisessa. Kysyntäpuolen joustavuus voi arvioiden mukaan avata markkinaa jopa 8 miljardin euron arvosta vuoteen 2030 mennessä”, toteaa energia- ja ympäristötekniikan tuntiopettaja, KTT Kaisa Penttilä ja jatkaa:

”Lähivuosina tehdyt päätökset ratkaisevatkin, tuleeko verkosta pullonkaula vai kestävän kasvun edistäjä. Tämä aihepiiri on yksi keskeisiä tutkimuskohteitamme.”

Sektorikytkennässä sähköverkko yhdistetään muihin sektoreihin, kuten kaukolämpöön, teollisuuteen ja liikenteeseen. Kysyntäjoustavuutta tapahtuu teollisuuden ja kuluttajien mukauttaessa sähkönkäyttöään hinnan ja saatavuuden mukaan. Näin toimenpiteet säätävät, tasaavat ja säästävät energiaa.

Merituulivoima vedyn tuotannossa

VAMK osallistuu kansainväliseen OptiDCG4H2-vetytutkimushankkeeseen (merituulivoiman DC-sähköverkon optimaalinen käyttö ja hajautettu ohjaus vedyn tuotannon ja energianvarastointijärjestelmien kanssa). Hankkeessa ovat mukana VAMKin lisäksi Vaasan yliopisto sekä kumppanit Tanskasta, Norjasta ja Saksasta.

”Hanke tarjoaa VAMKin tutkijoille näköalapaikan ja mahdollisuuden toimia tärkeässä globaalissa tutkimuksessa. Merituulivoimaan perustuvat vedyn tuotantojärjestelmät yhdistettynä hybridisiin energianvarastointiratkaisuihin tarjoavat keinon vauhdittaa hiilestä irtautumista”, valottaa tekniikan yliopettaja, KTT Adebayo Agbejule.

Agbejule kertoo, että integroimalla akut toimitusvarmuuden takaamiseksi ja superkondensaattorit reaaliaikaiseen sähköverkon vakauteen, voidaan vaihteleva merituulivoima muuttaa tasaiseksi, kustannustehokkaaksi vihreän vedyn tuotannoksi.

”Elektrolyysiteknologia ja varastointijärjestelmät ovat keskeisiä tekijöitä pyrittäessä saavuttamaan EU:n tavoite tulla ilmastoneutraaliksi maanosaksi vuoteen 2050 mennessä”, lisää Agbejule.

Jotta energia-alan ammattilaiset voivat vastata tulevaisuuden haasteisiin ja hyödyntää energiamurroksen tarjoamat mahdollisuudet, tarvitaan syvällistä osaamista ja vahvoja johtamistaitoja.

VAMK on pohjoismaisen energiaosaamisen edelläkävijä ja kouluttaja, jossa vahva alueellinen energiaekosysteemi, älykkäät digitaaliset ratkaisut ja resilienssiä vahvistava kehittämisote yhdistyvät EU:n tulevan FP10 ohjelman kunnianhimon kanssa vahdittamaan vihreää siirtymää, kestävää teollisuutta ja tulevaisuuden älykkäitä energiaratkaisuja.