Työharjoittelu osana ammattikorkeakouluopintoja
Työharjoittelu osa kaikkia alempia ammattikorkeakoulututkintoja. Harjoittelu on työelämässä tapahtuvaa opiskelua, jolloin opiskelijalla on mahdollisuus soveltaa oppimaansa käytäntöön ja kehittyä ammatillisesti. Koska harjoittelu on osa opintoja, sen tulee olla suunniteltua ja ohjattua.
Työharjoittelun tavoitteet ja tarkoitus
Työharjoittelun tarkoituksena on perehdyttää opiskelija tulevan ammattinsa työympäristöihin, työtehtäviin, organisaatioiden toimintaan sekä yrittäjyyden merkitykseen. Harjoittelun aikana opiskelija perehtyy oman ammattialansa todellisuuteen ja työtehtäviin soveltaen korkeakoulussa oppimaansa teoriaa ja käytäntöä eri toimintaympäristöissä sekä tutustuu alan käsitteistöön.
Harjoittelu lisää opiskelijan valmiuksia ja motivaatiota oman ammatin opiskeluun sekä tukee ammattitaidon kehittymistä.
Samalla opiskelijalla on mahdollisuus tutustua työharjoittelupaikan organisaation toimintaan, organisaatiokulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin sekä harjaantua ryhmän jäsenenä työskentelemisessä. Harjoittelussa on tärkeää pohtia sen roolia ja merkitystä kansainvälisyyden, yrittäjyyden ja ammattieettisen ajattelutavan kautta.
Työharjoitteluksi soveltuvan työharjoittelupaikan hankkiminen
Yksi työharjoittelun tavoitteista on, että opiskelija oppii etsimään, hakemaan ja hankkimaan oman alan työtä. Opiskelija on lähtökohtaisesti itse vastuussa harjoittelupaikan hankkimisesta, mutta tarvittaessa opiskelija voi pyytää apua VAMKin oman ura- ja rekrytointipalvelun kautta. Harjoittelupaikaksi soveltuvat kaikki oman alan koulutusta tukevat työt, jotka tarjoavat riittävästi haasteita ja joissa voi soveltaa jo oppimaansa käytäntöön.
Työharjoittelun voi suorittaa kotimaisissa tai ulkomaisissa yrityksissä, julkisyhteisöissä tai muissa organisaatioissa kuten yhdistyksissä tai järjestöissä.
Opiskelijana voit etsiä työ- ja harjoittelupaikkailmoituksia esimerkiksi valtakunnallisilta verkkosivuilta (mm. Duunitori.fi, Trainee.fi, paikat.te-palvelut.fi) tai Vaasan ammattikorkeakoulun oman VAMK Work – sovelluksen kautta.
Palkallinen työharjoittelu
Mikäli työharjoittelu on palkallinen, opiskelijan tulee solmia työsopimus työnantajan kanssa. Sopimus on tällöin työnantajan ja opiskelijan välinen eikä sitä tarvitse toimittaa koululle. Palkallisessa työharjoittelussa työnantaja vakuuttaa harjoittelijan lakisääteisellä työntekijän vakuutuksella. On tärkeää huomioida, että opiskelija on itse vastuussa työharjoitteluun liittyvän työsopimuksen ja työsuhteen ehdoista. Kaikki työn sisältöön ja työsuhteeseen liittyvät asiat ovat opiskelijan ja työharjoittelupaikan välisiä asioita.
Palkaton työharjoittelu
Mikäli työharjoittelu on palkaton, opiskelijan tulee laatia palkattoman harjoittelun sopimus työnantajan kanssa. Harjoittelusopimus takaa opiskelijalle oppilaitoksen tapaturmavakuutuksen, joka kattaa työharjoittelun ja siihen liittyvät työmatkat. Harjoittelusopimus on laadittava ennen harjoittelun alkua.
Työharjoittelu ja opinnäytetyö
Työharjoittelupaikassa kannattaa selvittää, voisiko opinnäytetyön liittää työharjoittelupaikan mahdollisiin kehittämistarpeisiin, mikä olisi luonteva ja tavoiteltava jatko työharjoittelulle syventäen opiskelijan alan osaamista ja ymmärrystä.
Työharjoittelun rooli osana ammattikorkeakouluopintoja
Työharjoittelu on tärkeä osa ammattikorkeakouluopintoja ja ja sen voi suorittaa joko kotimaassa tai ulkomailla.
Työharjoittelun ajankohta, sisältö sekä laajuus vaihtelevat koulutusohjelmien mukaan. Laajuus on vähintään 30 opintopistettä. Sosiaali- ja terveysalalla työharjoittelun laajuus on 45, 75 tai 85 opintopistettä. Vieraskielisissä koulutusohjelmissa opiskelevien suomalaisten opiskelijoiden on suoritettava osa opinnoistaan tai harjoittelustaan ulkomailla.
Harjoittelussa noudatetaan normaalia alakohtaista työaikaa. Työharjoittelu raportoidaan harjoittelun päättymisen jälkeen työharjoittelusta vastaavalle ohjaajalle. Lisätietoja sivun alalaidasta koulutusaloittain.
Opiskelija on ensisijaisesti itse vastuussa harjoittelupaikan hankinnasta sekä siihen liittyvistä sopimuksellisista asioista (mm. sisällön osalta) työharjoittelupaikan kanssa. Huomioitavaa on, että työharjoittelun tarkoitus on valmistaa ja harjoittaa opiskelijan taitoja toimia aktiivisena toimijana osana työelämää. Tukea ja vinkkejä voi pyytää VAMKin omasta urapalvelusta. Sosiaali- ja terveysalalla harjoittelupaikan hankkii kuitenkin pääsääntöisesti ammattikorkeakoulu. Harjoittelun, sisältäen harjoittelusuunnitelman ja harjoitteluraportin, hyväksyy harjoittelusta vastaava opettaja/ohjaaja, joka myös kirjaa suoritukset opintorekisteriin.
Kaikki oman alan työharjoitteluun liittyvät lomakkeet löydät alla olevista oman koulutusalasi ”kansioista”.
Liiketalouden harjoittelu
Harjoittelun laajuus on 30 opintopistettä ja vastaa 20 viikkoa työtä.
Harjoittelusta kerrotaan tarkemmin työharjoitteluohjeessa.
Harjoittelusta vastaavat opettajat:
- Marika Teirfolk-Naarmala, Oikeushallinto
- Jukka Niittykoski, Kansainvälinen kauppa
- Jukka Niittykoski, Markkinointi
- Jukka Niittykoski, Taloushallinto
- Päivi Rajala, Tietojenkäsittely
- Erik Wahlman, International Business
Tekniikan harjoittelu
Harjoittelun laajuus on 30 opintopistettä ja vastaa 20 viikkoa työtä. Harjoittelua on mahdollista hankkia opintojen aikana välikesinä sekä koulutusohjelmaan varatun erillisen jakson aikana.
Harjoittelusta on tarkemmin työharjoitteluohjeessa.
Harjoittelusta vastaavat opettajat:
Harjoittelun hyväksyttäminen haetaan kunkin osaston harjoittelua arvioivalta opettajalta
- Lotta Saarikoski, Konetekniikka & Energiatekniikka
- Seppo Mäkinen, Sähkö- ja automaatiotekniikka, Tietotekniikka ja Information Technology
- Minna Uimonen, Ympäristöteknologia
Harjoittelun tavoitteet
Tavoitteena on, että opiskelija saa laaja-alaisen kuvan sosiaali- ja terveysalan asemasta ja merkityksestä. Harjoittelun aikana opiskelija perehtyy eri toimintaympäristöissä alansa ammattitehtäviin, niiden teoreettisiin perusteisiin sekä käytännön tietoihin ja taitoihin. Oman alan ammattietiikan sisäistäminen kuuluu myös harjoittelun tavoitteisiin.
Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään ryhmän jäsenenä.
Jokaisella harjoittelujaksolla on opintosuunnitelman mukaiset tavoitteet ja lisäksi opiskelija laatii omat tavoitteensa. Tavoitteiden laadintaa ohjaa harjoittelusta vastaava opettaja.
Harjoittelun suorittaminen ja arviointi
Sosiaalialan koulutusohjelmassa harjoittelun laajuus on 45 opintopistettä, hoitotyön koulutusohjelmassa 75 opintopistettä ja terveydenhoitotyön koulutusohjelmassa 85 opintopistettä. Harjoitteluviikko on 40 tuntia, josta oppimistehtäviin on varattu 2 tuntia viikossa.
Työvuorot laaditaan harjoittelupaikan työaikamuodon mukaisesti harjoittelun ohjaajan kanssa ja merkitään työvuorolistaan. Poissaoloista tulee ilmoittaa mahdollisimman pian harjoittelupaikkaan ja harjoittelua ohjaavalle opettajalle. Harjoittelujakson päätyttyä opiskelija, harjoittelun ohjaaja ja opettaja allekirjoittavat työvuorolistan. Alkuperäinen työvuorolista tulee opettajalle ja kopio jää harjoittelupaikkaan.
Hoitotyön koulutusohjelmissa ennen harjoittelun alkua tulee olla suoritettuna lääkelaskut ja kyseiseen harjoitteluun liittyvät harjoitustunnit.
Arviointi kohdistuu harjoittelulle asetettuihin tavoitteisiin, opiskelijan itsearviointiin sekä koko harjoitteluprosessiin. Opiskelijan tulee saada arviointia ja palautetta oppimisestaan koko harjoittelujakson ajan. Arviointiin osallistuvat opiskelija, ohjaaja ja opettaja. Harjoittelu arvioidaan hyväksytty/hylätty.
Harjoitteluun liittyvä tuki ja koordinointi:
Jokaisella harjoitteluun osallistuvalla luokalla/ryhmällä on oma nimetty opettaja, joka ohjaa harjoittelua. Sosiaali- ja terveysalalla on lisäksi nimetty harjoittelukoordinaattori Pirita Setälä, joka koordinoi yhteistyötä työnantajien suuntaan.
