Uusi asiantuntijasairaanhoitajan YAMK-koulutus avaa ovia vaikuttamiseen ja urakehitykseen
Terveydenhuollon toimintaympäristö on muuttunut vaativammaksi. Väestö ikääntyy, asiakkaiden hoidon tarpeet monimutkaistuvat, ja palvelujen tulisi olla entistä vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia. Turun AMK:n ja Vaasan ammattikorkeakoulun yhdessä toteuttama asiantuntijasairaanhoitajan YAMK-koulutus tarjoaa sairaanhoitajille, terveydenhoitajille, ensihoitajille ja kätilöille mahdollisuuden ottaa seuraava askel urallaan.
Asiantuntijasairaanhoitaja on yksi laajavastuisen hoitotyön tehtävänkuvista, jossa yhdistyy kliininen asiantuntijuus, näyttöön perustuva toiminta, johtamisosaaminen sekä kyky kehittää terveyspalveluja muuttuvissa toimintaympäristöissä. Kansainvälisen tutkimusnäytön perusteella laajavastuisen hoitotyön asiantuntijoiden toiminta on yhteydessä sekä parempiin potilastuloksiin, parempaan hoidon laatuun sekä terveydenhuollon kustannussäästöihin.
”Tarvitsemme vahvaa kliinistä hoitotyön asiantuntijuutta tukemaan oikea-aikaista hoitoa, hoidon jatkuvuutta ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Samalla olemme tunnistaneet hyvinvointialueella tarpeen kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille selkeitä urapolkuja”, sanoo Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Niina Alho.
Osaavan henkilöstön saatavuus on yksi tulevien vuosien keskeisistä haasteista. Sairaanhoitajat muodostavat yhden sote-alan suurimmista ammattiryhmistä. Kansainvälisistä kokemuksista tiedetään, että kliiniset urapolut vahvistavat alan veto- ja pitovoimaa.
Kaikki eivät halua edetä esihenkilö- tai tutkimustehtäviin, joten on luontevaa tarjota mahdollisuus kehittyä myös vaativissa hoitotyön tehtävissä. Asiantuntijasairaanhoitajan tehtävän vahvistaminen ei ole pelkästään tehtävänkuvan kehittämistä, vaan osa koko hoitotyön osaamisen, urakehityksen ja palveluiden laadun pitkäjänteistä kehittämistä.
”Tehtävän tarkoituksena on tukea tarkoituksenmukaista työnjakoa, vahvistaa hoidon jatkuvuutta, parantaa palvelujen saatavuutta sekä hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten osaamista mahdollisimman tehokkaasti”, Niina Alho korostaa.
“Halusin vaikuttaa enemmän”
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella neuvolassa työskentelevä Julia Erwe päätti hakea koulutukseen halustaan kehittää sekä omaa työtään että koko alaa.
”Minua on aina kiinnostanut oman työn ja itseni kehittäminen. Asiakastyössä vaikuttamismahdollisuudet voivat kuitenkin jäädä rajallisiksi. Koin, että tämä koulutus antaa mahdollisuuden päästä vaikuttamaan aivan uudella tavalla – jopa luomaan uudenlaista asiantuntijaroolia omaan organisaatiooni”, Erwe kertoo.
Erwe työskentelee yhdistelmäneuvolassa äitiys- ja lastenneuvolassa. Taustalla hänellä on myös terveysteknologian ylempi AMK-tutkinto, jonka osaamista hän haluaa nyt yhdistää asiantuntijarooliin.
”Näen, että voin yhdistää digitalisaatio-osaamiseni neuvolatyöhön ja kehittää ratkaisuja, jotka hyödyttävät lapsia, perheitä ja raskaana olevia.”
Oppiminen tapahtuu omassa työssä
Asiantuntijasairaanhoitajan (YAMK) koulutuksen keskeinen vahvuus on sen käytännönläheisyys ja kiinteä yhteistyö työnantajan kanssa. Opinnot eivät ole irrallinen kokonaisuus, vaan ne kytkeytyvät suoraan opiskelijan omaan työhön.
”Jo nyt opintojaksojen perusteella näen, että opinnot ovat hyvin konkreettisia ja sovellettavissa suoraan omaan työhöni. Tehtävissä tarkastellaan omaa tehtävänkuvaa ja työympäristöä laajavastuisen hoitotyön näkökulmasta”, Erwe kuvaa.
Monimuoto-opintoina toteutettavien opintojen lähitapaamisia järjestetään Turussa ja Vaasassa. Oppiminen tapahtuu kuitenkin pitkälti työelämälähtöisten kehittämistehtävien kautta, ja opiskelija rakentaa osaamistaan yhdessä työyhteisönsä kanssa.
”Koulutus on rakennettu niin, että opiskelija, työnantaja ja korkeakoulu suunnittelevat oppimista yhdessä. Jo koulutukseen hakemisen yhteydessä hakija täyttää kehittämiscase-lomakkeen yhdessä työnantajan kanssa. Tämä varmistaa, että opinnot palvelevat aidosti sekä opiskelijaa että työelämän tarpeita”, kertoo johtava yliopettaja Virpi Sulosaari Turun AMK:sta.
Kohti itsenäisempää asiantuntijaroolia
Asiantuntijasairaanhoitaja (YAMK) toimii tehtävänkuvassa, jossa yhdistyvät vaativa potilastyö, kehittäminen ja konsultointi. Kyse ei ole siitä, että jokin tehtävänkuva olisi tärkeämpi kuin toinen, vaan siitä, että tarvitaan erilaista ja eritasoista osaamista vastaamaan potilaiden, henkilöstön ja palvelujärjestelmän muuttuviin tarpeisiin.
”Opintojen tavoitteena on kehittää kykyä arvioida potilaan tilannetta kokonaisvaltaisesti, tehdä edistynyttä kliinistä päätöksentekoa ja kehittää hoitokäytäntöjä näyttöön perustuen”, hoitotyön yliopettaja Miro Koskenranta Vaasan ammattikorkeakoulusta kuvaa.
Sairaanhoitajan työ painottuu potilaan hoidon toteuttamiseen, seurantaan ja ohjaukseen osana moniammatillista tiimiä.
”Asiantuntijasairaanhoitajan tehtävänkuvassa korostuvat tämän lisäksi laajempi kliininen arviointi, itsenäinen päätöksenteko omalla vastuualueella, konsultatiivinen työote, hoitoprosessien kehittäminen, henkilöstön osaamisen tukeminen sekä näyttöön perustuvan tiedon hyödyntäminen ja jalkauttaminen käytäntöön”, Niina Alho sanoo.
Esimerkiksi ikääntyneellä potilaalla voi olla useita pitkäaikaissairauksia, lääkityksiä, kaatumisriski ja toimintakyvyn laskua.
”Asiantuntijasairaanhoitaja voi arvioida tilannetta kokonaisuutena, tunnistaa riskit varhain, koordinoida hoitoa eri ammattilaisten välillä ja tukea potilasta sekä läheisiä arjen ratkaisuissa. Hän on geriatrisen kokonaisarvioinnin syväosaaja ja kykenee myös ohjaamaan palveluketjuissa toimivia ammattilaisia”, Alho kertoo.
Tällainen työ ehkäisee sairaalakäyntejä ja toimintakyvyn heikkenemistä sekä parantaa potilaan saaman hoidon laatua.
Erwelle koulutus avaa uusia näkökulmia myös neuvolatyöhön.
”Toivon oppivani tarkastelemaan työtäni entistä laajemmin – yksittäisestä asiakkaasta aina kansanterveydelliseen ja tulevaisuuden näkökulmaan asti.”
Konkreettista hyötyä potilaille ja palveluille
Asiantuntijasairaanhoitajien tehtävänkuvan tavoitteena on parantaa hoidon laatua, sujuvuutta ja vaikuttavuutta.
”Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi nopeampaa hoitoon pääsyä, parempaa hoidon jatkuvuutta ja sitä, että potilaan tilanne voidaan arvioida aiempaa kokonaisvaltaisemmin”, Virpi Sulosaari kuvaa.
Niina Alho on vienyt tietoa uudesta asiantuntijasairaanhoitajan työstä eteenpäin hyvinvointialueella.
”Kansainväliset kokemukset ja tutkimusnäyttö osoittavat, että nämä tehtävät voivat parantaa hoidon laatua, potilaskokemusta ja palvelujärjestelmän toimivuutta erityisesti tilanteissa, joissa terveydenhuollon tarpeet kasvavat ja resurssit ovat rajalliset. Olen itse työskennellyt Iso-Britanniassa Mansaarella, jossa nämä tehtävänkuvat ovat osa tehtävärakennetta ja nähnyt sen, että miten laaja-alaisesti sairaanhoitajan osaamista siellä hyödynnetään, sekä millaisia hyötyjä tehtävät tuovat”, Alho korostaa.
Alho näkee, että Suomessa hyvinvointialueiden muodostuminen ja palvelujärjestelmän uudistuminen tarjoavat myös mahdollisuuden arvioida uudelleen ammattiryhmien työnjakoa ja vahvistaa sitä kautta myös asiantuntijasairaanhoitajien tehtävää osana tulevaisuuden palvelurakennetta.
”Asiakkaille uusien tehtävien tuomat käytännöt tarkoittavat sujuvampia hoitopolkuja, parempaa ohjausta, varhaisempaa ongelmien tunnistamista ja turvallisempaa hoitoa. Palvelujärjestelmälle hyöty näkyy siinä, että osaamista käytetään tarkoituksenmukaisemmin, hoito kohdentuu paremmin ja tarpeettomia käyntejä tai viiveitä voidaan vähentää”, Alho luettelee.
Asiantuntijasairaanhoitaja voi myös vahvistaa henkilöstön osaamista arjessa, tukea hoidon laatua ja auttaa juurruttamaan vaikuttavia toimintatapoja käytäntöön. Lisäksi Alho näkee, että asiantuntijasairaanhoitajat ovat keskeisessä asemassa kliinisen hoitotyön kehittämisessä.
Uudenlainen tapa opiskella – työnantaja tiiviisti mukana
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yksi suurimmista vahvuuksista on sen vahva työelämälähtöisyys. Sen avulla voidaan kouluttaa asiantuntijoita juuri niihin osaamistarpeisiin, joita terveydenhuollossa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa tarvitaan. Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti vaativammaksi, joten on tärkeää, että koulutus vastaa aidosti työelämän tarpeisiin.
Asiantuntijasairaanhoitajan (YAMK) koulutuksessa työnantajayhteistyö on tavallistakin tiiviimpää. Opiskelijalla on työpaikalla mentori ja lääketieteellinen ohjaaja, jotka tukevat osaamisen kehittymistä.
”Työnantajan sitoutuminen on keskeinen osa mallia. Oppiminen tapahtuu pitkälti omassa työssä, ja samalla kehitetään koko työyksikön toimintaa”, Miro Koskenranta kertoo.
Työnantajan sitoutuminen auttaa varmistamaan, että uudelle osaamiselle löytyy selkeä paikka organisaatiossa ja että koulutuksen tuottama asiantuntijuus saadaan aidosti käyttöön.
”Mentoroinnilla on puolestaan tärkeä rooli ammatillisen kasvun tukemisessa. Se auttaa yhdistämään koulutuksessa opitun käytännön työhön, tukee uuden asiantuntijaroolin rakentumista ja varmistaa, että kehittämistyö kytkeytyy organisaation todellisiin tarpeisiin”, Niina Alho muistuttaa.
Myös Julia Erwe on huomannut yhteistyön merkityksen jo opintojen alussa.
”Olen jo nyt päässyt vahvistamaan verkostojani ja näen, kuinka paljon mahdollisuuksia koulutus ja organisaation tuki voivat tarjota.”
Tulevaisuus asiantuntijatehtävässä
Asiantuntijasairaanhoitajan tehtävänkuva on Suomessa vielä kehittymässä, vaikka hyviä esimerkkejä jo onkin. Tämä tekee tästä koulutuksesta erityisen ajankohtaisen.
”Nyt kouluttautuvilla on mahdollisuus olla rakentamassa uutta asiantuntijatehtävänkuvaa, vahvistamassa laajavastuisen hoitotyön osaamisen hyödyntämistä ja vaikuttamassa siihen, miltä hoitotyön tulevaisuus näyttää”, Virpi Sulosaari korostaa.
Erwe näkee tulevaisuutensa asiantuntijatehtävässä.
”Toivon, että voin toimia asiantuntijaterveydenhoitajana neuvolatyössä ja kehittää toimintaa edelleen – sekä kliinisten käytäntöjen että digitaalisten ratkaisujen näkökulmasta.”
Erwellä on selkeä viesti kollegoilleen.
”Suosittelen koulutusta kaikille, jotka haluavat kehittää omaa asiantuntijuuttaan ja työympäristöään.”
”Jos vähänkään kiinnostaa oman alan syvällisempi asiantuntijuus ja kehittämistehtävä, tämä koulutus on ehdottomasti sinulle. Se antaa välineitä vaikuttaa sekä omaan työhön että koko palvelujärjestelmään.”


