Porissa pohdittiin teknologian roolia teollisuuden kehityksessä

Julkaistu 24.11.2023 (Muokattu 24.2.2025)

Porissa järjestettiin 16.–17. marraskuuta 2023 tapahtuma, joka kokosi yhteen asiantuntijoita, tutkijoita ja yrityksiä keskustelemaan teollisuuden uusista teknologioista ja kestävän kehityksen ratkaisuista. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa akkuteollisuuden tulevaisuutta, lisäävää valmistusta, metaverse-teknologian hyödyntämistä sekä vetytalouden kehittämistä. Keskusteluissa painotettiin erityisesti uusien innovaatioiden vaikutusta teollisuuden kilpailukykyyn ja kestävään kehitykseen.

Akkuteknologian kehittäminen ja kiertotalouden vahvistaminen ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi kestävän kehityksen näkökulmasta. Suurin osa akuista valmistetaan rajallisista luonnonvaroista, ja niiden kierrätys on edelleen haasteellista. Suomessa pyritään kehittämään akkualan arvoketjua, jotta materiaalien uudelleenkäyttö olisi tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää. Innovatiivisia ratkaisuja akkutuotantoon ja -kierrätykseen kehitetään muun muassa kemiallisten prosessien ja uusien materiaalien avulla. Samalla kartoitetaan uusia liiketoimintamalleja, jotka tukevat kiertotaloutta. Akkuteknologian edistyminen tukee sähköistymistä ja vähentää riippuvuutta harvinaisista raaka-aineista.

Myös valmistusteknologiat kehittyvät vauhdilla. Lisäävä valmistus, eli 3D-tulostus, muuttaa perinteisiä tuotantomenetelmiä tarjoamalla teollisuudelle uusia mahdollisuuksia. Teknologia mahdollistaa optimoidun kappalesuunnittelun, yksilöllisten työkalujen valmistuksen ja materiaalin säästön, mikä vähentää valmistuksen ympäristövaikutuksia. Keskeisiä kehityskohteita ovat laskentamallit, digitaalinen varaosavarasto ja uudet jälkikäsittelymenetelmät, joiden avulla tuotantoprosesseja voidaan tehostaa. Tulevaisuudessa 3D-tulostuksen odotetaan olevan olennainen osa teollisuuden arvoketjua.

Metaverse-teknologia tuo puolestaan uusia mahdollisuuksia koulutukseen ja teollisuuden kehittämiseen. Virtuaalitodellisuuden avulla voidaan luoda oppimisympäristöjä, joissa opiskelijat ja ammattilaiset voivat harjoitella monimutkaisia työvaiheita turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Tavoitteena on rakentaa skaalautuvia ja monialaisia oppimisratkaisuja, joita voidaan soveltaa myös kyberturvallisuuden ja rakennustekniikan aloilla. Simulaatioissa hyödynnetään tekoälyä, digitaalisia kaksosia ja teollisuussimulointeja, joiden avulla opiskelijat ja työntekijät voivat kouluttautua tehokkaammin ilman fyysisen infrastruktuurin rajoituksia.

Vetyteknologia on yksi keskeisimmistä ratkaisuista vihreän siirtymän toteuttamiseksi, mutta sen tuotanto ja hyödyntäminen kohtaavat vielä merkittäviä haasteita. Tällä hetkellä suurin osa vedystä tuotetaan fossiilisista polttoaineista, mikä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Suomessa vihreän vedyn osuus on vain 1–2 %, mikä ei riitä kilpailukykyiseen ja kestävään energiajärjestelmään. Tulevaisuudessa vihreän vedyn tuotantoa on tehostettava ja kustannuksia alennettava, jotta se voisi kilpailla perinteisten energiamuotojen kanssa.

Vedyn säilyttäminen ja kuljettaminen ovat suurimpia teknisiä haasteita, jotka on ratkaistava ennen kuin vety voi toimia laajasti käytettävänä energianlähteenä. Varastointi ja siirto vaativat investointeja ja innovaatioita, kuten alueellisten tuotantolaitosten ja vetyputkiverkoston kehittämistä. Lisäksi vedyn hyödyntäminen liikenteessä edellyttää infrastruktuurin rakentamista, esimerkiksi tankkausasemien ja siirtoverkkojen muodossa. Suunnitteilla on pilottiympäristö, joka mahdollistaisi vedyn tuotannon ja käytön testaamisen aidossa toimintaympäristössä. Hankkeessa hyödynnetään muun muassa aurinko- ja tuulivoimaa, elektrolyysitekniikkaa sekä digitaalisia kaksosia, joiden avulla järjestelmien toimintaa voidaan seurata ja optimoida etäyhteyksien avulla.

Akkuteknologian kehitys, lisäävä valmistus, metaverse-oppimisympäristöt ja vetytalous ovat kaikki keskeisiä elementtejä vihreässä siirtymässä ja teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamisessa. Teknologiset innovaatiot luovat pohjan uusille ratkaisuille, talouskasvulle ja kestävälle kehitykselle, vahvistaen Suomen asemaa kansainvälisenä teknologian ja ympäristöystävällisten ratkaisujen edelläkävijänä.

Teollisuus uudistuu digitalisaation ja vihreän siirtymän myötä

Suomen teollisuus on käynyt merkittäviä muutoksia viime vuosina, kun teknologiset innovaatiot ovat nousseet keskiöön. Erityisesti digitalisaatio, tekoäly, robotiikka sekä kestävän kehityksen ratkaisut muokkaavat teollisuuden rakenteita ja tuottavuutta. Suomi onkin ottanut suuria askelia kohti älykästä teollisuutta ja vihreää siirtymää. Tekoälyn, robotiikan ja automaation avulla teollisuus voi nostaa tuottavuuttaan ja kilpailukykyään kansainvälisillä markkinoilla (Teknologiateollisuus, 2024).

Digitalisaation myötä teollisuus on saanut entistä älykkäämpiä ja tehokkaampia tuotantoprosesseja. Esimerkiksi teolliset IoT-laitteet (esineiden internet) mahdollistavat reaaliaikaisen seurannan ja tiedonkeruun tuotantolinjoilta, mikä parantaa prosessien ennakoitavuutta ja huoltovarmuutta. Laitteiden kuntoa ja suorituskykyä voidaan seurata ennakoivasti, jolloin mahdolliset viat voidaan korjata ennen kuin ne vaikuttavat tuotannon laatuun (Teknologiateollisuus, 2024). Samalla tekoälyn rooli teollisuudessa on kasvanut, ja se tuo uusia mahdollisuuksia erityisesti tuotannon optimoinnissa, ennakoivassa huollossa ja laadunvalvonnassa. Koneoppimismallien avulla yritykset voivat kerätä ja analysoida suuria tietomääriä, joista saadaan tärkeitä näkemyksiä päätöksentekoon ja prosessien parantamiseen. Tämä teknologia ei vain tue yrityksiä, vaan myös parantaa tuotannon tehokkuutta ja vähentää virheitä. Suomen suurimmat teollisuusyritykset, kuten Kone ja Wärtsilä, ovat olleet eturintamassa hyödyntämässä tekoälyä ja robotiikkaa tuotantolinjoillaan, ja ne ovat onnistuneet kehittämään entistä älykkäämpiä prosesseja, jotka nostavat niiden kilpailukykyä (Teknologiateollisuus, 2024).

Kestävyysnäkökulma on noussut entistä tärkeämmäksi tekijäksi suomalaisessa teollisuudessa. Teollisuuden rooli ympäristökuormituksen vähentämisessä on keskeinen, ja yhä useammat yritykset ovat ryhtyneet toimiin vähentääkseen hiilijalanjälkeään. Esimerkiksi kiertotalous ja uusiutuvat energialähteet ovat avainasemassa, kun yritykset suunnittelevat tuotantoprosessejaan entistä ympäristöystävällisemmiksi. Teknologiateollisuus ry:n mukaan tulevaisuudessa tärkeää on, että teollisuuden kestävän kehityksen ratkaisut kytkeytyvät yhä tiiviimmin teknologisiin innovaatioihin. Uudenlaisten, vähemmän ympäristöä kuormittavien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen on myös keskeistä, jotta suomalainen teollisuus voi pysyä kansainvälisesti kilpailukykyisenä (Teknologiateollisuus, 2024). Erityisesti kestävä energia ja hiilineutraalius ovat avainasemassa Suomen teollisuuden tulevaisuudessa. Suomi on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Tämä asettaa suuria haasteita teollisuudelle, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia uusien innovaatioiden kehittämiselle. Yritykset, jotka pystyvät hyödyntämään vihreää teknologiaa ja uusiutuvia energiamuotoja, voivat saavuttaa merkittäviä kilpailuetuja. Esimerkiksi vetyteknologian ja aurinkoenergian hyödyntäminen tarjoaa suuria mahdollisuuksia teollisuuden päästöjen vähentämisessä (VTT, 2024).

Teknologiateollisuus ry on korostanut tutkimus- ja kehityspanostusten tärkeyttä suomalaisessa teollisuudessa. Uudet innovaatiot ja älykäs teknologia ovat avainasemassa Suomen teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämisessä. Suomi on asettanut tavoitteekseen nostaa tutkimus- ja kehityspanostukset yli 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä panostus tukee teollisuuden uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien kehittämistä, mutta se edellyttää myös tiivistä yhteistyötä tutkimuslaitosten, yritysten ja julkisen sektorin välillä (VTT, 2024). Suomen teollisuuden tulevaisuus näyttää lupaavalta, kun teknologiset innovaatiot, kestävän kehityksen ratkaisut ja kansainvälinen yhteistyö yhdistyvät. Teollisuuden digitalisaatio, tekoäly ja kestävä kehitys voivat yhdessä luoda pohjan entistä älykkäämmälle ja ympäristöystävällisemmälle teollisuudelle. Koko teollisuudenalan on kuitenkin jatkuvasti kehitettävä ja uudistettava itseään pysyäkseen kilpailukykyisenä globaalissa ympäristössä, jossa teknologiat kehittyvät huimaa vauhtia (Teknologiateollisuus, 2024).