Uumajassa tehtiin töitä rajojen ylittävän yhteistyön eteen

Länsirannikkoyhteistyön toimijat matkustivat joulukuun alussa Uumajaan vahvistaakseen Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä aluekehityksen, elinkeinoelämän ja korkeakoulutuksen saralla. Matka oli osa laajempaa yhteistyöohjelmaa, jota tukee opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä miljoonarahoitus.

Länsirannikkoyhteistyö on korkeakouluverkosto, johon kuuluvat Vaasan ammattikorkeakoulu (VAMK), Turun ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), Centria-ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Yhteistyön tavoitteena on edistää kestävää kehitystä, digitalisaatiota ja innovaatioita erityisesti Länsi-Suomen teollisuus-, energia- ja hyvinvointialoilla.

Uumajan matka strategisen yhteistyön syventämiseksi ja tulevaisuuden Pohjoismainen yhteistyö

Matkan aikana järjestettiin monipuolinen ohjelma, joka sisälsi avauspuheenvuoroja, työpajoja ja keskusteluja. Tilaisuuden avasi Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori Marja-Riitta Vest.

Vaasan kaupungin tiedottaja Susanna Slotte-Kock esitteli Vaasan ja Uumajan välistä strategista yhteistyötä, jossa käsiteltiin erityisesti alueiden taloudellisia ja koulutuksellisia yhtymäkohtia sekä mahdollisuuksia kehittää yhteisiä hankkeita esimerkiksi digitalisaation, logistiikan ja puhtaan energian aloilla. Keskustelut Suomi-Ruotsi-yhteistyön jatkosta painottivat suomalais-ruotsalaisen kumppanuuden merkitystä tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa. Tapahtuma loppui vapaamuotoiseen verkostoitumiseen, jossa osallistujat pääsivät jakamaan ajatuksia yhteistyön tulevaisuudesta.

Uumaja-vierailu vahvisti yhteistyön merkitystä eri maiden välillä. Erityisesti energiamurros, osaajapula ja turvallisuusympäristön muutokset ovat teemoja, joiden ratkaisemisessa tarvitaan Suomen, Ruotsin ja Norjan tiivistä yhteistyötä. Länsirannikkoyhteistyön seuraavat askeleet keskittyvät konkreettisiin kehityshankkeisiin, joilla pyritään vastaamaan työelämän muuttuviin vaatimuksiin ja vahvistamaan alueen innovaatioekosysteemiä. Ministeriön tukeman rahoituksen myötä on mahdollista käynnistää uusia projekteja, jotka hyödyttävät sekä koulutussektoria että elinkeinoelämää.

Koulutus ja elinkeinoelämä vahvasti mukana

Länsirannikkoyhteistyön tavoitteena on vastata työelämän ja yritysten muuttuviin tarpeisiin tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja ja edistämällä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Erityisesti digitalisaatio ja vihreä siirtymä ovat keskeisiä teemoja, joiden avulla alueen yritysten kilpailukykyä pyritään vahvistamaan.

Ministeriön myöntämä rahoitus mahdollistaa uusien koulutusohjelmien ja tutkimushankkeiden käynnistämisen, joiden kautta kehitetään osaamista ja uusia liiketoimintamalleja. Korkeakoulujen ja yritysten tiivis yhteistyö on avainasemassa, kun pyritään houkuttelemaan ja pitämään kiinni osaajista Länsi-Suomen alueella.

Yritykset ovat aktiivisesti mukana yhteistyössä. Länsirannikon yhteistyön teollisuusneuvottelukunta (Industrial Advisory Board) koostuu alueen johtavien yritysten edustajista, kuten Wärtsilästä, ABB:stä, Danfossista ja Meyer Turusta. Neuvottelukunnan tavoitteena on varmistaa, että korkeakoulujen tarjoama koulutus ja tutkimus vastaavat teollisuuden tarpeisiin ja tukevat pitkäjänteistä kehitystä.

Pohjoismaiden yhteistyö

Pohjoismaat tekevät laajaa yhteistyötä talouden, työmarkkinoiden, ilmastopolitiikan ja turvallisuuden alueilla. Yhteiset arvot, avoimet markkinat ja vahva luottamus tukevat alueen kehitystä ja vakautta. Työvoiman vapaa liikkuvuus ja yritysten välinen kumppanuus edistävät talouskasvua ja kilpailukykyä. Samalla kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja panostukset kestävään kehitykseen vahvistavat Pohjoismaiden asemaa kansainvälisillä markkinoilla. Kasvavat turvallisuushaasteet, kuten kyberuhat ja luonnonkatastrofit, vaativat yhteisiä varautumisstrategioita ja nopeaa reagointikykyä. Pohjoismaiden yhteistyö kehittyy jatkuvasti, ja sen tavoitteena on rakentaa entistä vahvempi, turvallisempi ja kestävämpi tulevaisuus.

Työmarkkinat, liikkuvuus ja taloudellinen yhteistyö Pohjoismaissa

Pohjoismaiden työmarkkinoilla on pitkään vallinnut työvoiman vapaa liikkuvuus, mikä on edistänyt taloudellista kasvua ja joustavia työmarkkinoita alueella. Tämä yhteistyö kattaa työllisyyden, työmarkkinat, työympäristön ja työoikeuden, varmistaen työntekijöiden oikeuksien toteutumisen ja työolosuhteiden parantamisen koko alueella (Pohjoismainen yhteistyö, n.d.).

Viime vuosina ulkomaisten osaajien rekrytoinnin merkitys on korostunut entisestään, kun Pohjoismaat pyrkivät vastaamaan osaajapulaan tietyillä aloilla. Esimerkiksi Suomessa on laadittu koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta vuoteen 2035 asti, jonka tavoitteena on tehdä maasta houkutteleva paikka työskennellä ja opiskella. Huolimatta näistä pyrkimyksistä, merkittävä osa ulkomaisista osaajista poistuu Suomesta melko nopeasti; viiden vuoden kuluessa maahan tulosta lähes puolet on lähtenyt, ja kymmenen vuoden kuluttua jo 60 prosenttia (ETLA, n.d.).

Ulkomaalaisten työntekijöiden perehdytys ja kotouttaminen vaativat erityistä huomiota. Monikulttuurisuuden lisääntyessä työyhteisöissä yritysten on kehitettävä johtamiskäytäntöjään ja kulttuurien välistä ymmärrystä, jotta kansainväliset työntekijät voivat integroitua sujuvasti työmarkkinoille. Kielimuuri sekä vaikeus löytää töitä tai ystäviä ovat ulkomaalaisten osaajien tavallisimmin nimeämiä asioita, jotka vaikeuttavat kotiutumista (E2 Tutkimus, 2023). Byrokratia on myös merkittävä este kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa. Kauppakamarikyselyn mukaan 47 % yrityksistä pitää työperäistä oleskelulupaprosessia kankeana, mikä vaikeuttaa ulkomaalaisten osaajien palkkaamista (STT Info, 2023).

Ruotsissa ulkomaisten osaajien rekrytointi on myös keskeinen teema. Maan työmarkkinat ovat avoimet, ja yritykset voivat rekrytoida ulkomaista työvoimaa ilman erityisiä lupia, mikä helpottaa kansainvälisten osaajien palkkaamista (Pohjoismainen yhteistyö, 2022). Tämä avoimuus on auttanut Ruotsia houkuttelemaan osaajia eri puolilta maailmaa ja tukemaan talouskasvua.

Pohjoismainen yhteistyö edistää alueen taloudellista kehitystä ja kilpailukykyä globaalissa mittakaavassa. Vapaa liikkuvuus työmarkkinoilla on yksi yhteistyön kulmakivistä, ja Pohjoismaiden välillä on solmittu useita sopimuksia, jotka helpottavat työntekijöiden ja yritysten toimintaa rajojen yli. Esimerkiksi yhteinen työmarkkina-alue mahdollistaa sen, että kansalaiset voivat työskennellä toisessa Pohjoismaassa ilman monimutkaisia lupaprosesseja (Norden, n.d.). Tämä on merkittävä etu erityisesti aloilla, joilla on työvoimapulaa, kuten terveydenhuollossa ja teknologiasektorilla.

Teollisuuden ja logistiikan alalla pohjoismainen yhteistyö on vahvaa, ja useat yhteishankkeet tukevat infrastruktuurin kehittämistä. Esimerkiksi Pohjoismaat investoivat laajasti vihreään logistiikkaan ja kestävään energiantuotantoon, kuten uusiutuvaan vetyyn ja sähköisiin liikennejärjestelmiin, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä ja parantavat alueen kilpailukykyä (Nordic Council of Ministers, 2023).

Ilmastopolitiikka, logistiikka ja teollisuus Pohjoismaissa

Pohjoismaat ovat tunnettuja edistyksellisestä ilmastopolitiikastaan ja kestävän kehityksen edistämisestä. Alueen maat ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, kuten hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä. Yhteinen ympäristöpolitiikka ja vihreän siirtymän edistäminen ovat olleet keskeisiä teemoja kansainvälisillä foorumeilla, kuten YK:ssa ja EU:ssa (Norden, n.d.).

Ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen lisäksi Pohjoismailla on vahva asema globaalissa taloudessa. Niiden yhteinen ääni kansainvälisessä politiikassa vahvistaa vaikutusvaltaa ja mahdollistaa merkittävän panoksen kestävän kehityksen edistämisessä. Esimerkiksi ilmastokysymyksissä Pohjoismaat ovat toimineet tiennäyttäjinä ja painostaneet muita maita ottamaan käyttöön kunnianhimoisempia ilmastotoimia. Lisäksi ne ovat aktiivisesti tukeneet kehittyviä maita siirtymässä kestävään energiantuotantoon tarjoamalla teknologista osaamista ja investointeja uusiutuvaan energiaan (Nordic Council of Ministers, 2023).

Pohjoismaiden ilmastotavoitteet ja taloudellinen kehitys ovat tiiviisti sidoksissa teollisuuden ja logistiikan toimintaan. Teollisuus kattaa laajan kirjon aloja, kuten kone- ja metalliteollisuuden, biotalouden sekä kiertotalouden, jotka kaikki hyötyvät saumattomista logistisista ratkaisuista. Esimerkiksi Kemin Ajoksen satama Suomessa toimii monipuolisena vienti- ja tuontisatamana, jonka kautta kulkee muun muassa kontteja, metsäteollisuuden tuotteita sekä raakapuuta. Satama palvelee kuljetuksia Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisimpiin osiin, mahdollistaen tehokkaan tavaravirran ja tukien teollisuuden kilpailukykyä (Port of Kemi, n.d.).

Logistiikan kehittämiseksi Pohjoismaissa on käynnistetty useita hankkeita, jotka tukevat myös ilmastotavoitteiden saavuttamista. Suomessa Huoltovarmuuskeskuksen ”Logistiikka 2030” -ohjelma pyrkii vahvistamaan kriittistä logistista infrastruktuuria sekä logistiikkapalveluiden toimintakykyä ja -edellytyksiä. Ohjelma tunnistaa logistiikan toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset sekä kansallisesti että kansainvälisesti, ja sen tavoitteena on parantaa koko alueen huoltovarmuutta (Huoltovarmuuskeskus, n.d.).

Pohjoismainen yhteistyö teollisuuden ja logistiikan aloilla ei rajoitu vain infrastruktuurin kehittämiseen, vaan ulottuu myös yritysten välisiin kumppanuuksiin. Esimerkiksi Transvalin teollisuuden palvelukeskus Hyvinkäällä toimii logistisena keskuksena useille suomalaisen teollisuuden alan yrityksille. Palvelukeskukseen koostetaan materiaalivirrat toimittajilta, alihankkijoilta ja asiakkailta, tarjoten kattavia logistiikkaratkaisuja, jotka tukevat teollisuuden kasvua ja kilpailukykyä (Posti, 2023).

Kiertotalouden näkökulmasta logistiikan rooli korostuu entisestään. Tehokas materiaalivirtojen hallinta, tarkka seuranta ja uudenlaiset logistiikkaratkaisut ovat avainasemassa kiertotalouden toteuttamisessa. Tämä vaatii yhteistyötä eri osapuolten kesken, mukaan lukien toimialat ylittävä ja jopa kilpailijoiden välinen yhteistyö, jotta voidaan luoda kestäviä ja tehokkaita logistisia ratkaisuja (VTT, 2023).

Kaiken kaikkiaan ilmastopolitiikan, logistiikan ja teollisuuden yhdistäminen vahvistaa Pohjoismaiden asemaa kestävän kehityksen edelläkävijänä. Yhteiset hankkeet ja strategiat mahdollistavat resurssien tehokkaan käytön sekä innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen, jotka hyödyttävät niin yrityksiä kuin kansalaisiakin.

Kriisinkestävyyden ja turvallisuuden vahvistaminen

Pohjoismaiden turvallisuusympäristön monimutkaistuessa ja uhkien moninaistuessa kriisinkestävyyden ja turvallisuuden vahvistaminen on noussut keskeiseksi yhteistyön tavoitteeksi. Pohjoismaat kohtaavat yhdessä haasteita, kuten kyberhyökkäyksiä, luonnonkatastrofeja ja pandemioita, jotka edellyttävät tiivistä yhteistyötä ja yhteisiä toimintamalleja.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on sitoutunut edistämään alueen kriisinkestävyyttä kehittämällä yhteisiä varautumissuunnitelmia, jotka kattavat muun muassa energian saatavuuden, elintarvikehuollon ja infrastruktuurin turvallisuuden (Nordic Council of Ministers, 2020). Tämä yhteistyö mahdollistaa nopean ja tehokkaan reagoinnin erilaisiin kriisitilanteisiin, minimoiden niiden vaikutukset yhteiskuntiin.

Keskeinen osa tätä yhteistyötä on Pohjoismainen pelastuspalvelusopimus, tunnettu myös nimellä NORDRED. Tämä sopimus luo puitteet maiden väliselle avunannolle suuronnettomuuksien ja kriisien aikana, mahdollistaen resurssien ja asiantuntemuksen jakamisen yli rajojen. NORDRED keskittyy pääasiassa operatiiviseen toimintaan, kuten pelastusoperaatioihin, ja sen avulla on voitu tehokkaasti hallita esimerkiksi metsäpaloja ja tulvia Ruotsissa ja Norjassa viime vuosina (Nordic Council of Ministers, 2020).

Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö on erityisen tiivistä, ja maat ovat sitoutuneet vahvistamaan yhteistä kriisinkestävyyttään. Vuonna 2024 maat allekirjoittivat julistuksen, jossa korostetaan muun muassa merenalaisen infrastruktuurin suojaamisen tärkeyttä sekä yhteisten harjoitusten ja koulutusten järjestämistä siviilivalmiuden parantamiseksi. Tämä yhteistyö kattaa myös huoltovarmuuden ja elintarvikejärjestelmien turvaamisen, mikä on olennaista yhteiskuntien toimivuuden kannalta kriisitilanteissa (Government Offices of Sweden, 2024).

Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö, tunnettu nimellä NB8, on toinen merkittävä foorumi kriisinkestävyyden vahvistamiseksi. Tämä yhteistyömuoto mahdollistaa säännöllisen tiedonvaihdon ja yhteisten strategioiden kehittämisen alueen turvallisuuden parantamiseksi. NB8-yhteistyö täydentää EU:n ja Naton puitteissa tehtävää yhteistyötä, tarjoten alueellisen näkökulman turvallisuushaasteisiin (Ministry for Foreign Affairs of Finland, 2024).

Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen on noussut keskeiseksi teemaksi Pohjoismaiden yhteistyössä. Erityisesti merenalaisen infrastruktuurin, kuten kaasuputkien ja tietoliikennekaapeleiden, turvaaminen on tärkeää, sillä niiden vaurioituminen voisi aiheuttaa merkittäviä häiriöitä yhteiskuntien toiminnalle. Suomi ja Ruotsi ovat sitoutuneet tiivistämään yhteistyötään tällä alueella, mukaan lukien yhteisten valmiussuunnitelmien laatiminen ja operatiivisen koordinoinnin parantaminen (Government Offices of Sweden, 2024).

Kokonaisvaltaisen turvallisuuden saavuttamiseksi Pohjoismaat tekevät yhteistyötä myös EU:n ja Naton kanssa. Tammikuussa 2025 järjestetyssä seminaarissa Brysselissä pohdittiin, miten EU ja Nato voisivat tehostaa puolustusyhteistyötään, erityisesti hybridiuhkien torjunnassa ja luonnonkatastrofeihin varautumisessa. Tilaisuudessa korostettiin, että vahva kansallinen ja eurooppalainen puolustus vaatii sitoutumista kaikilta yhteiskunnan osilta, mukaan lukien kansalaisyhteiskunta, elinkeinoelämä ja julkinen sektori (Hanasaari, 2025).

Pohjoismaiden tiivis yhteistyö kriisinkestävyyden ja turvallisuuden alalla heijastaa yhteistä sitoutumista alueen vakauden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Yhteiset sopimukset, kuten NORDRED, sekä kahdenväliset ja monenväliset aloitteet vahvistavat maiden kykyä vastata monimutkaisiin turvallisuusuhkiin tehokkaasti ja yhtenäisesti.

Lähteet

E2 Tutkimus. (2023). Ulkomaalaisten osaajien kotoutuminen Suomessa. Saatavilla: https://e2.fi

ETLA. (n.d.). Ulkomaisten osaajien pysyvyys Suomessa. Saatavilla: https://www.etla.fi

Government Offices of Sweden. (2024). Declaration on Swedish-Finnish cooperation. Saatavilla: https://www.regeringen.se/contentassets/98ab1823ff8340c2a4e3d3970aed9bc4/240916-deklaration-svensk-finskt-samarbete-finska.pdf

Hanasaari – Swedish-Finnish Cultural Centre. (2025, January 13). Seminaari Brysselissä: Miten Nato ja EU voivat tehdä yhteistyötä tehokkaammin? Saatavilla: https://www.sttinfo.fi/tiedote/70807858/seminaari-brysselissa-miten-nato-ja-eu-voivat-tehda-yhteistyota-tehokkaammin?lang=fi&publisherId=58817177

Huoltovarmuuskeskus. (n.d.). Logistiikka 2030 – Ohjelma huoltovarmuuden kehittämiseksi. Saatavilla: https://www.huoltovarmuuskeskus.fi

Ministry for Foreign Affairs of Finland. (2024). Nordic foreign and security policy cooperation. Saatavilla: https://um.fi/pohjoismainen-ulko-ja-turvallisuuspoliittinen-yhteistyo

Nordic Council of Ministers. (2020). Nordic rescue services agreement (NORDRED). Saatavilla: https://www.norden.org/sites/default/files/2020-11/E%2021_2020_svar_FI_0.pdf

Nordic Council of Ministers. (2023). Investments in green logistics and sustainable energy production. Saatavilla: https://www.norden.org

Pohjoismainen yhteistyö. (2022). Yritystoiminta Ruotsissa. Pohjoismaiden ministerineuvosto. Saatavilla: https://www.norden.org/fi/info-norden/yritystoiminta-ruotsissa

Pohjoismainen yhteistyö. (n.d.). Pohjoismaiden työmarkkinat. Pohjoismaiden ministerineuvosto. Saatavilla: https://www.norden.org/fi/information/pohjoismaiden-tyomarkkinat

Port of Kemi. (n.d.). Ajoksen satama – Port of Kemi. Saatavilla: https://www.portofkemi.fi

Posti. (2023). Viisi merkittävää teollisuusyritystä asiakkaana – Transvalin teollisuuden palvelukeskus Hyvinkäällä on Pohjoismaiden monipuolisin. Posti Group. Saatavilla: https://www.posti.com

STT Info. (2023). Byrokratia vaikeuttaa kansainvälisten osaajien rekrytointia. Saatavilla: https://www.sttinfo.fi

VTT. (2023). Kiertotalouden logistiikka – Haaste, mutta selätettävissä. VTT Technical Research Centre of Finland. Saatavilla: https://www.vttresearch.com