Länsirannikko Workshopissa suunnattiin kohti kestävää kasvua

Länsirannikkoworkshop 2024 kokosi lokakuun alussa yhteen alueen veturiyritykset, pk-yritykset, tutkimusorganisaatiot ja korkeakoulut. Kaksipäiväinen tapahtuma tarjosi osallistujille mahdollisuuden keskustella uusista yhteistyömahdollisuuksista, kehittää innovaatioita ja jakaa asiantuntemustaan eri sektoreilta.

Länsirannikko Workshop 2024 kokosi yhteen alueen veturiyritykset, pk-yritykset, tutkimusorganisaatiot ja korkeakoulut kehittämään yhteistyötä ja innovaatioita. Kaksipäiväinen tapahtuma tarjosi osallistujille mahdollisuuden syventyä vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja kestävään kehitykseen – teemoihin, jotka ovat ratkaisevassa roolissa länsirannikon kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamisessa.

Tapahtuman avasi Vaasan ammattikorkeakoulun (VAMK) TKI-johtaja Marja-Riitta Vest, joka korosti tutkimuksen, koulutuksen ja yritysmaailman yhteistyön merkitystä uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vestin mukaan länsirannikon vahva ekosysteemi tukee alueen kestävää kehitystä ja elinkeinoelämän vahvistamista, mikä luo pohjan pitkäjänteiselle kasvulle ja kilpailukyvylle.

Ensimmäisessä työryhmässä käsiteltiin veturiyritysten tiekarttoja sekä niiden tarjoamia mahdollisuuksia pk-yrityksille ja tutkimusorganisaatioille. Wärtsilän, ABB:n, Danfoss Drivesin, Mirkan ja Kempowerin edustajat esittelivät yritystensä strategisia painopisteitä ja tulevaisuuden kehityssuuntia. Keskusteluissa nousi esiin erityisesti pk-sektorin mahdollisuudet hyödyntää veturiyritysten osaamista ja infrastruktuuria uusien teknologioiden ja ratkaisujen kehittämisessä.

Samaan aikaan toisessa työryhmässä keskityttiin hyvinvointialan murrokseen ja korkeakoulujen rooliin kehityksen vauhdittajina. Hanna Kaisa-Pernaa (Sosiaali- ja terveysala, johtaja, VAMK) ja Vest johtivat keskustelua siitä, miten hyvinvointialan muutos vaatii yhä tiiviimpää yhteistyötä korkeakoulujen, hyvinvointialueiden ja teknologia-alan yritysten välillä. Pohjanmaan hyvinvointialueen edustajat sekä Smart Society -alustan vetäjä, yliopettaja Riku Niemistö, antoivat katsauksen käynnissä oleviin yhteistyöhankkeisiin, joissa digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuudet nähdään keskeisinä hyvinvointipalveluiden kehittämisessä.

Päivän päätteeksi Business Finlandin johtava asiantuntija Mika Niskanen esitteli yrityksille ja tutkimusorganisaatioille suunnattuja rahoitusmahdollisuuksia, jotka tukevat innovaatioiden viemistä käytäntöön ja skaalautumista kansainvälisille markkinoille. Ensimmäisen päivän aikana käytyjen keskustelujen pohjalta osallistujat jaettiin ryhmiin jatkotyöstämään uusia yhteistyöaihioita veturiyritysten johdolla.

Workshopin toinen päivä järjestettiin Wasa Innovation Centerissä, jossa keskityttiin hankesuunnitteluun ja teemaryhmiin jakautumiseen. Työryhmät kokosivat yhteen ensimmäisen päivän keskeiset havainnot ja jatkoivat tiekarttojen toteuttamiseen tähtäävien hankkeiden suunnittelua. Teemaryhmät syventyivät erityisesti akku- ja kiertotalousratkaisuihin, kestävään vesitalouteen, logistiikkaan ja huoltovarmuuteen, robotiikkaan ja digitaaliseen valmistukseen sekä vetyteknologiaan. Näiden alojen kehittäminen on länsirannikolle keskeistä, sillä alueen yritykset ovat jo pitkään panostaneet vähäpäästöiseen energiaan, teollisuuden digitalisaatioon ja kansainväliseen kilpailukykyyn.

Päivän aikana Business Finlandin Health360 Finland -ohjelma esiteltiin etäyhteyden kautta. Ohjelman vetäjä Tarja Enala toi esiin terveysteknologian ja hyvinvointipalveluiden digitalisaation mahdollisuudet suomalaisessa terveydenhuollossa ja niiden vaikutukset alan murrokseen.

Teemaryhmien intensiivisen työskentelyn jälkeen osallistujat kokosivat yhteen tuloksensa ja laativat alustavat suunnitelmat jatkotoimenpiteistä. Näiden suunnitelmien pohjalta sovittiin konkreettisista askelista, joiden avulla hankkeita voidaan viedä eteenpäin tutkimuksen ja yritysmaailman yhteistyönä. Workshop päättyi yhteiseen GoWestCoast-tanssiharjoitukseen, joka toi kevennystä tiiviiseen työskentelyyn ja tarjosi osallistujille mahdollisuuden verkostoitua rennossa ilmapiirissä.

 

Länsirannikko – Suomen talouden veturi ja innovaatioiden keskus

Länsirannikko on Suomen teollisuuden ja viennin keskeinen alue, jonka vaikutus ulottuu laajasti kansantalouteen. Alueen merkitys Suomen kilpailukyvylle näkyy erityisesti siinä, että se tuottaa noin viidenneksen maan bruttokansantuotteesta ja toimii monien vientivetoisten teollisuudenalojen kotina. Teollisuusyritysten keskittyminen länsirannikolle ei ole sattumaa, vaan se on seurausta pitkään kehittyneestä infrastruktuurista, korkeasta osaamisesta ja strategisesta sijainnista.

Vaasan, Turun, Porin ja Kokkolan satamat muodostavat yhdessä merkittävän logistisen verkoston, joka mahdollistaa tehokkaan tavaraviennin sekä Euroopan että globaaleille markkinoille. Länsirannikon satamien kautta kulkee noin 40 % koko Suomen tavaraviennin arvosta, mikä korostaa niiden keskeistä roolia maan ulkomaankaupassa (Ostrobothnia Chamber of Commerce, 2019). Alueen yhteydet Skandinaviaan ovat erityisen vahvat, ja Ruotsin sekä Norjan teollisuuden kanssa tehtävä yhteistyö tukee suomalaisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Esimerkiksi Vaasan ja Uumajan välinen ympärivuotinen merikuljetusreitti yhdistää Suomen ja Ruotsin kuljetusreitit, parantaen seudun vetovoimaa ja saavutettavuutta (Pohjanmaan kauppakamari, 2019).

Korkean jalostusasteen tuotteiden, kuten energiateknologian ja sähköistysratkaisujen, kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti, ja länsirannikko on tässä kehityksessä avainasemassa. Alueella sijaitsee merkittäviä teollisuuskeskittymiä, kuten Vaasan seudun energiaklusteri, joka on Pohjoismaiden suurin, sekä Kokkolan epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä. Nämä klusterit hyödyntävät tehokkaasti alueen satamien tarjoamia logistisia yhteyksiä, mikä vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisillä markkinoilla (Pohjanmaan kauppakamari, 2019).

Länsirannikon teollisuus ei ole vain paikallisesti merkittävä, vaan sen vaikutukset ulottuvat koko Suomen talouteen ja työllisyyteen. Jokainen alueella toimiva yritys ja kehityshanke vahvistaa Suomen asemaa korkean teknologian ja kestävän kehityksen edelläkävijänä.

Veturiyritykset ja tulevaisuuden kehityssuunnat

Länsirannikko on koti useille kansainvälisesti merkittäville yrityksille, jotka investoivat jatkuvasti uusiin teknologioihin ja kestäviin ratkaisuihin. Esimerkiksi Wärtsilä on avannut Vaasaan uuden teknologiakeskuksen, Sustainable Technology Hubin, joka toimii globaalin yhteistyöekosysteemin keskuksena ja edistää vähäpäästöisten energiaratkaisujen kehittämistä (Wärtsilä, 2024). Samoin ABB:n Marine and Ports -yksikkö Helsingissä kehittää sähköistys- ja automaatioratkaisuja meriteollisuuden tarpeisiin, kuten Azipod®-propulsiojärjestelmää, joka parantaa alusten polttoainetaloudellisuutta ja energiatehokkuutta (Comatec Group, 2018).

Energiateollisuus ja merenkulku ovat alueen vahvimpia sektoreita, ja niiden kehitys liittyy vahvasti päästöjen vähentämiseen ja resurssitehokkuuden parantamiseen. Wärtsilän investoinnit vähäpäästöisiin energiaratkaisuihin sekä ABB:n sähköistys- ja automaatioratkaisut ovat esimerkkejä siitä, kuinka länsirannikolla kehitetään teknologioita, joilla on merkittävä vaikutus globaaleihin markkinoihin (Wärtsilä, 2024; Comatec Group, 2018).

Teollisuuden sähköistyminen ja kestävän energian hyödyntäminen ovat myös keskeisiä teemoja alueen yritysten toiminnassa. Esimerkiksi Danfoss toimittaa satoja AC-taajuusmuuttajia Wärtsilän uuteen Smart Technology Hubiin Vaasassa, mikä osoittaa alueen yritysten välistä tiivistä yhteistyötä ja sitoutumista kestävään kehitykseen (Danfoss, 2024). Pintakäsittelyteknologiaan erikoistunut Mirka panostaa puolestaan ympäristöystävällisiin tuotteisiin, jotka tukevat teollisuuden kestävää kehitystä.

Näiden yritysten toiminta on osa laajempaa ekosysteemiä, jossa yritykset, korkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot tekevät tiivistä yhteistyötä. Tämä yhteistyö mahdollistaa uusien teknologioiden kehittämisen ja käyttöönoton sekä auttaa länsirannikon yrityksiä pysymään kilpailukykyisinä kansainvälisillä markkinoilla.

Osaamisen ja koulutuksen rooli kehityksessä

Alueen teollisuuden vahvuus ei perustu pelkästään yritysten investointeihin, vaan myös korkeakoulutuksen ja tutkimuksen korkeaan tasoon. Länsirannikolla toimii useita ammattikorkeakouluja, kuten Vaasan ammattikorkeakoulu (VAMK), Turun AMK, Satakunnan AMK, Centria ja Novia, jotka tarjoavat työelämälähtöistä koulutusta ja kehittävät aktiivisesti alueen osaamispohjaa. Nämä ammattikorkeakoulut muodostavat osaamiskeskittymän, jonka painopistealueina ovat teollisuus, energia, logistiikka, terveys ja hyvinvointi sekä huoltovarmuus. Yhteistyön ensivaiheessa keskitytään erityisesti digitaalisen valmistusteknologian ja robotiikan sekä puhtaan energian ratkaisujen kehittämiseen (Vaasan ammattikorkeakoulu, 2024).

Teknologiateollisuuden kasvu edellyttää jatkuvasti uutta työvoimaa, ja erityisesti insinööri- ja teknologia-alojen koulutuksella on suuri merkitys. Koulutusorganisaatioiden ja yritysten välinen yhteistyö näkyy muun muassa siinä, että opiskelijat pääsevät jo varhaisessa vaiheessa mukaan TKI-hankkeisiin, joissa kehitetään konkreettisia ratkaisuja teollisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi VAMK:n Smart Industry -alusta keskittyy teollisuuden hiilineutraaliutta edistävien toimien löytämiseen ja toteuttamiseen, hyödyntäen digitalisaatiota vihreän ja älykkään teollisuuden kehittämisessä (VAMK, 2024).

Ammattikorkeakoulut eivät ainoastaan kouluta tulevia asiantuntijoita, vaan ne ovat myös aktiivisia toimijoita innovaatioiden kehittämisessä. VAMK:n Smart Industry -alusta toimii esimerkkinä siitä, kuinka koulutus ja tutkimus voivat tukea yritysten kehitystyötä ja vauhdittaa uusien teknologioiden käyttöönottoa. Alustan tavoitteena on muun muassa tutkia ja edistää hajautetun energiantuotannon mahdollisuuksia Pohjanmaalla sekä kehittää uusia energian varastointiratkaisuja ja vetyteknologiaan liittyviä kysymyksiä (VAMK, 2024). Lisäksi Åbo Akademi on tehnyt merkittävää yhteistyötä länsirannikon ammattikorkeakoulujen kanssa tutkijakoulutuksen osalta, mahdollistaen TKI-henkilöstön hakeutumisen yliopiston järjestämään tutkijakoulutukseen. Tämä yhteistyö tukee osaamisen lisäämistä erityisesti soveltavassa, työelämälähtöisessä tutkimuksessa (Åbo Akademi, 2024). Monialainen yhteistyö varmistaa, että alueen yritykset saavat tarvitsemansa osaavan työvoiman ja että tutkimus- ja kehitystoiminta vastaa teollisuuden ajankohtaisiin haasteisiin.

Tulevaisuuden näkymät ja haasteet

Länsirannikon vahva asema Suomen taloudessa ei ole itsestäänselvyys ja alueen on jatkuvasti sopeuduttava muuttuviin markkinaolosuhteisiin ja globaaleihin kehityssuuntauksiin. Yksi merkittävimmistä haasteista on vihreä siirtymä, joka edellyttää merkittäviä investointeja ja uusia innovaatioita. Teollisuuden sähköistys, kiertotalousratkaisut ja vähäpäästöiset energiamuodot ovat keskeisiä kehityskohteita, joiden avulla voidaan varmistaa alueen kilpailukyky myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi Kainuun alueella on tunnistettu energiaintensiivisen teollisuuden sijoittumispotentiaali, mikä vaatii sekä energian tuotannon että käytön optimointia (Kainuun liitto, 2025).

Digitalisaatio ja automaatio ovat myös merkittävässä roolissa teollisuuden pyrkiessä parantamaan tehokkuuttaan ja vähentämään ympäristövaikutuksiaan. Älykkäät tuotantoprosessit, tekoälyn hyödyntäminen ja robotiikan kehitys muuttavat perinteisiä teollisuudenaloja ja luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä kehitys edellyttää panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä tiivistä yhteistyötä yritysten ja koulutusorganisaatioiden välillä (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 2023).

Osaavan työvoiman saatavuus on toinen keskeinen kysymys. Teknologia- ja teollisuussektorin kasvu vaatii jatkuvasti uusia osaajia, ja koulutuksen kehittäminen on olennainen osa alueen pitkän aikavälin strategiaa. Vihreän siirtymän toteuttaminen Suomessa edellyttää arviolta 3 100–4 500 insinöörityövuotta lisää vuoteen 2030 mennessä (Engineers Finland, 2022). Ammattitaitoisten työntekijöiden houkutteleminen alueelle ja koulutuspolkujen kehittäminen varmistavat, että länsirannikko pysyy kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa.

Kansainvälistyminen ja vientimarkkinoiden vahvistaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Suomen kilpailukyky globaaleilla markkinoilla riippuu kyvystä kehittää innovatiivisia tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat kansainvälisiin tarpeisiin. Länsirannikon yrityksillä on tässä vahva asema, mutta niiden on jatkettava investointeja ja kehitystyötä pysyäkseen kilpailun kärjessä. Esimerkiksi Keski-Suomen maakunnassa on tunnistettu materiaaliteknologian kehitykseen liittyviä innovaatioita, jotka voivat toimia kestävän kasvun lähteinä alueelle (Kuntaliitto, 2021).

Länsirannikko – tulevaisuuden kasvualusta

Länsirannikon kehityksen suunta on selkeä: panostukset vihreään teknologiaan, digitaalisiin ratkaisuihin ja osaamisen kehittämiseen takaavat alueen kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa. Yritysten, korkeakoulujen ja päätöksentekijöiden välinen yhteistyö on avainasemassa, kun alue vahvistaa asemaansa Suomen talouden veturina ja merkittävänä innovaatiokeskuksena.

Vaikka tulevaisuus tuo mukanaan haasteita, länsirannikolla on erinomaiset edellytykset vastata niihin. Korkean osaamisen, vahvan teollisuusperinnön ja strategisen sijainnin ansiosta alueella on mahdollisuus kasvaa entisestään ja toimia suunnannäyttäjänä kestävässä teollisuudessa. Länsirannikko ei ole vain Suomen talouden ydinalue, vaan se on myös alusta uusille innovaatioille, jotka muovaavat tulevaisuuden elinkeinoelämää sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Lähteet

Comatec Group. (2018, 17. elokuuta). ABB Marine. Haettu 21. helmikuuta 2025 osoitteesta https://www.comatec.fi/abb-marine/

Danfoss. (2024). Danfoss toimittaa satoja AC-taajuusmuuttajia Wärtsilän Smart Technology Hubiin. Haettu 21. helmikuuta 2025 osoitteesta https://www.danfoss.com/fi-fi/about-danfoss/news/danfoss-toimittaa-satoja-ac-taajuusmuuttajia-wartsilan-smart-technology-hubiin/

Engineers Finland. (2022, 4. maaliskuuta). Osaajapula uhkaa vihreän siirtymän toteutumista. Haettu 21. helmikuuta 2025 osoitteesta https://www.tek.fi/fi/uutiset-blogit/engineers-finland-osaajapula-uhkaa-vihrean-siirtyman-toteutumista

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. (2023, 27. maaliskuuta). Vihreä siirtymä ja digitalisaatio – Työkirja asiantuntijoille ja opettajille. Haettu 21. helmikuuta 2025 osoitteesta https://www.haaga-helia.fi/fi/ajankohtaista/artikkelit/vihrea-siirtyma-ja-digitalisaatio

Kainuun liitto. (2025, 6. helmikuuta). Energiaintensiivisen teollisuuden mahdollisuudet Kainuun maakunnassa. Haettu 21. helmikuuta 2025 osoitteesta https://kainuunliitto.fi/assets/uploads/2025/02/Kainuu_energiaselvitys_loppuraportti_verkkosivut_10022025.pdf

Kuntaliitto. (2021, 15. syyskuuta). Vihreä siirtymä alueiden ja kuntien elinvoimaisuuden mahdollistajana. Haettu 21. helmikuuta 2025 osoitteesta https://www.kuntaliitto.fi/talous-ja-elinvoima/elinvoima/vihrea-siirtyma

Ostrobothnia Chamber of Commerce. (2019). Vientivoittoisen Länsirannikon satamat osaksi TEN-T-verkkoa. Haettu 21. helmikuuta 2025 osoitteesta https://www.ostro.chamber.fi/wp-content/uploads/2019/01/Vt8_merkitys_elinkeinoelamalle_loppuraportti.pdf

Vaasan ammattikorkeakoulu (VAMK). (2024). Länsirannikkoyhteistyö – Teollisuuden, energian ja huoltovarmuuden kehittämistä. Haettu 21. helmikuuta 2025 osoitteesta https://www.vamk.fi/tki/lansirannikkoyhteistyo

Vaasan ammattikorkeakoulu (VAMK). (2024). Smart Industry Platform – Teollisuuden vihreän ja älykkään kehityksen tukeminen. Haettu 21. helmikuuta 2025 osoitteesta https://www.vamk.fi/en/smart-industry-platform

Wärtsilä. (2024). Strategiset toimenpiteet. Haettu 21. helmikuuta 2025 osoitteesta https://www.wartsila.com/fi/wartsila/strategia/strategiset-toimenpiteet

Åbo Akademi. (2024). Åbo Akademi mukana mahdollistamassa Länsirannikon AMK-henkilöstön tutkijakoulutusta. Haettu 21. helmikuuta 2025 osoitteesta https://www.abo.fi/fi/uutiset/abo-akademi-mukana-mahdollistamassa-lansirannikon-amk-henkiloston-tutkijakoulutusta