Länsirannikko-yhteistyö

1

Suomi elää Länsirannikosta

Vaasan ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Centria ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu ovat vuoden 2023 alusta  sitoutuneet tiiviiseen Länsirannikkoyhteistyöhön opetus- ja kulttuuriministeriön mahdollistamana. Länsirannikko-yhteistyötä koordinoi Vaasan ammattikorkeakoulu. Länsirannikon ammattikorkeakoulut muodostavat selkeän osaamiskeskittymän, jonka painopistealueina ovat teollisuus, energia, logistiikka, terveys ja hyvinvointi sekä huoltovarmuus. Yhteistyön ensivaiheessa syvennytään erityisesti digitaalisen valmistusteknologian ja robotiikan sekä puhtaan energian ratkaisujen ympärille rakentuvaan yhteistyöhön.

Temaattiset painopisteet ovat nousseet alueiden älykkään erikoistumisen strategioista, alueiden ja niiden teollisuuden tarpeista sekä ammattikorkeakoulujen strategisista painopisteistä. Länsirannikon korkeakoulujen vahvuudet ja osaamiset täydentävät toisiaan. Teollisuuden ja työelämän tarpeet ovat alueella strategisesti yhteiset. Temaattisella yhteistyöllä tavoitellaan ennakoivaa otetta ja monialaista yhteistyötä systeemisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Länsirannikon ammattikorkeakoulut  haluavat yhdessä  varmistaa alueiden yrityksille ja työelämälle uutta työvoimaa ja nykyisen työvoiman osaamisen ja työkyvyn ylläpitoa, t&k-voimaa pilotointeihin, kokeiluihin ja kehittämiseen sekä innovointia ja validointia tuleviin investointeihin.

Länsirannikko-ohjelmassa mukana olevat ammattikorkeakoulut haluavat yhdessä varmistaa, että alueiden yritykset ja työelämä löytävät edelleen osaavaa työvoimaa tarpeisiinsa​ ja voivat näin panostaa kansainvälisen kilpailukyvyn kasvattamiseen. Tiivistyvä tutkimus- ja koulutusyhteistyö lisää koko alueen houkuttelevuutta ja edesauttaa kansainvälisten investointien ja osaajien saamista alueelle.

Ikoni osaamisen syventaminen vihrea

Teollisuuden ja työelämän tarpeisiin vastaaminen

Länsirannikko-yhteistyön puitteissa yhteistyötä syvennetään seuraavilla aloilla: digitaalinen valmistusteknologia, robotiikka ja puhtaan energian ratkaisut, hyvinvointi, logistiikka ja huoltovarmuus. Tavoitteena on olla edelläkävijöitä näillä aloilla ja tukea tulevaisuuden teknologista kehitystä.

Ikoni osaava tyovoima vihrea

Osaavan työvoiman varmistaminen

Länsirannikon AMK:eilla on keskeinen rooli osaavan työvoiman tuottajina. Yhteistyön avulla varmistetaan, että alueiden yritykset ja työelämä löytävät edelleen osaavaa työvoimaa tarpeisiinsa​ ja voivat näin panostaa kansainvälisen kilpailukyvyn kasvattamiseen.

Ikoni henkilösto vihreä

Tiivistyvä tutkimus- ja koulutusyhteistyö

Ammattikorkeakoulut ovat yrityksille erinomaisia yhteistyökumppaneita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa sekä tarjoavat esimerkiksi vahvistusta yritysten investointipäätöksiin. Syventyvä yhteistyö mahdollistaa vaikuttavammat TKI-hankkeet, monipuolisen koulutustarjonnan ja tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäytön.

Länsirannikon ammattikorkeakoulujen yhteistyöohjelma

TuAMKin, VAMKin, SAMKin ja Centrian Länsirannikko-ohjelma 2023–2025 rakentuu kahden ajankohtaisen teeman ympärille, joita ovat digitaalinen valmistusteknologia ja robotiikka sekä puhtaan energian ratkaisut. Temaattiset painopisteet ovat nousseet alueiden älykkään erikoistumisen strategioista, alueiden teollisuuden tarpeista sekä alueen ammattikorkeakoulujen strategisista painopisteistä. Yhteistyön pitkän tähtäimen tavoitteena on vahvistaa länsirannikon osaamispohjaa ja tukea näin alueellista kehitystä sekä lisätä ennakoivaa otetta ja monialaista yhteistyötä systeemisten haasteiden ratkaisemiseksi. Tiivis länsirannikkoyhteistyö mahdollistaa entistä vaikuttavampien TKI-hankkeiden toteuttamisen, laadukkaiden yhteisten koulutusten tarjoamisen sekä vastaa aluetta vaivaavaan osaajapulaan.

Teollisuuden ja työelämän tarpeet ovat länsirannikon alueella strategisesti yhteiset ja yhteistyötä on tehty luontevasti jo pitkään. Lisäksi länsirannikkoa yhdistää pitkäaikainen ja tiivis yhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa. Vihreä siirtymä, osaajapula sekä turvallisuusympäristön muutos energiakriisivaikutuksineen korostavat entisestään aktiivisen yhteistyön merkitystä Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä; Länsirannikko-ohjelmalla tähdätäänkin tiiviimpään yhteistyöhön myös ruotsalaisten ja norjalaisten kumppaneiden kanssa.

Lue Suomi elää länsirannikosta - Länsirannikon ammattikorkeakoulujen yhteistyöohjelma kokonaisuudessaan täällä

Vaasan ammattikorkeakoulu (VAMK), Turun ammattikorkeakoulu (TuAMK), Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) ja Centria-ammattikorkeakoulu eli ns. länsirannikon ammattikorkeakoulut muodostavat selkeän osaamiskeskittymän, jonka painopistealueina ovat teollisuus, energia, logistiikka, terveys ja hyvinvointi sekä huoltovarmuus. Yhteistyön ensivaiheessa syvennytään erityisesti digitaalisen valmistusteknologian ja robotiikan sekä puhtaan energian ratkaisujen ympärille rakentuvaan yhteistyöhön. Korkeakoulut ovat vuoden 2023 alusta sitoutuneet tiiviiseen Länsirannikko-ohjelmaan, opetus- ja kulttuuriministeriön mahdollistamana ja tukemana.

VAMKin, TuAMKin, SAMKin ja Centrian Länsirannikko-ohjelma 2023–2025 rakentuu kahden ajankohtaisen teeman ympärille, joita ovat digitaalinen valmistusteknologia ja robotiikka sekä puhtaan energian ratkaisut. Temaattiset painopisteet ovat nousseet alueiden älykkään erikoistumisen strategioista, alueiden teollisuuden tarpeista sekä alueen ammattikorkeakoulujen strategisista painopisteistä. Yhteistyön pitkän tähtäimen tavoitteena on vahvistaa länsirannikon osaamispohjaa ja tukea näin alueellista kehitystä sekä lisätä ennakoivaa otetta ja monialaista yhteistyötä systeemisten haasteiden ratkaisemiseksi. Tiivis länsirannikkoyhteistyö mahdollistaa entistä vaikuttavampien TKI-hankkeiden toteuttamisen, laadukkaiden yhteisten koulutusten tarjoamisen sekä vastaa aluetta vaivaavaan osaajapulaan. 

Teollisuuden ja työelämän tarpeet ovat länsirannikon alueella strategisesti yhteiset ja yhteistyötä on tehty luontevasti jo pitkään.  Nykyteemojen lisäksi yhteistyötä vahvistetaan hyvinvoinnissa, huoltovarmuudessa ja logistiikassa. Uudet liiketoimintamallit linkittyvät luontevasti kokonaisuuteen. isäksi länsirannikkoa yhdistää pitkäaikainen ja tiivis yhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa. Vihreä siirtymä, osaajapula sekä turvallisuusympäristön muutos energiakriisivaikutuksineen korostavat entisestään aktiivisen yhteistyön merkitystä Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä; Länsirannikko-ohjelmalla tähdätäänkin tiiviimpään yhteistyöhön myös ruotsalaisten ja norjalaisten kumppaneiden kanssa.  

Länsirannikon merkitys kasvaa entisestään 

Länsirannikon merkitys Suomen kilpailukyvylle, elinvoimalle ja hyvinvoinnille on elintärkeä. Esimerkiksi teollisuuden toimipaikoista joka neljäs yli 10 henkilön yritys sijaitsee länsirannikolla. Lisäksi alue tuottaa viidenneksen koko maan BKT:sta. Suomen tavaraviennistä länsirannikon osuus on yli kolmannes ja alue on Suomen kärkikastia korkean jalostusasteen tuotteissa. Länsirannikon korkean teknologian vientiyritysten huomattava määrä tekee alueesta merkittävän kansalliselle huoltovarmuudelle sekä hedelmällisen kasvualustan uusille innovaatioille ja tuotantoteknologioille. Alueella on selkeästi vetovoimaa: länsirannikon ammattikorkeakouluista valmistuneista yli 70 % jää alueelle töihin. TKI-menojen osuus on tällä hetkellä jo neljännes koko maan TKI-menoista. Lisäksi alueen haasteet ovat yhteiset ikääntyvän väestön, työvoimapulan ja pitkien etäisyyksien suhteen.   

Osaavaa työvoimaa ja monipuolista tukea yritysten TKI-toimintaan  

Länsirannikon ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli osaavan työvoiman tuottajina. Länsirannikko-ohjelmassa mukana olevat ammattikorkeakoulut haluavat yhdessä varmistaa, että alueiden yritykset ja työelämä löytävät edelleen osaavaa työvoimaa tarpeisiinsa​ ja voivat näin panostaa kansainvälisen kilpailukyvyn kasvattamiseen. Tämä edellyttää yhä räätälöidympiä koulutuskokonaisuuksia, entistä rohkeampia TKI-toiminnan avauksia sekä avointa yhteiskehittämistä.  

Tiivistyvä tutkimus- ja koulutusyhteistyö lisää koko alueen houkuttelevuutta ja edesauttaa kansainvälisten osaajien saamista alueelle. Lisäksi ammattikorkeakoulut ovat avainasemassa, kun etsitään parhaita keinoja kehittää nykyisen työvoiman osaamista​, parantaa työhyvinvointia sekä kasvattaa työntekijöiden innovointivalmiuksia. Ammattikorkeakoulut voivat lisäksi toimia yritysten kumppaneina TKI-hankkeissa, kokeiluissa ja innovoinnissa sekä tarjota esimerkiksi validointia tuleviin investointeihin.  

Yhteistyön syventäminen merkitsee entistä vaikuttavampaa TKI-toimintaa 

Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Keski-Pohjanmaalla on runsaasti valtakunnallisesti merkittävää digitaalisen valmistustekniikan, automaation ja robotiikan osaamista metalliteollisuudessa, rakennusteollisuudessa, prosessiteollisuudessa sekä bio- ja lääketeollisuudessa. Yhteistyön syventäminen mahdollistaa pidemmällä tähtäimellä mm. tutkimusinfrastruktuurien ja koulutussisältöjen jakamisen, yhteisopetuksen sekä entistä vaikuttavammat TKI-hankkeet. Tiiviimpi yhteistyö esimerkiksi tutkimusinfran etäkäyttöön liittyen edistää myös vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä.  

Länsirannikko-ohjelma tulee luomaan edellytyksiä hyvinvoinnille koko Suomeen lisääntyvän TKI-rahoituksen, uusien innovaatioiden ja osaamisen kehittymisen kautta. Tulevaisuus rakentuu yhteistyölle – Go West-Coast. 

Digitalisaatio1

Digitaalinen valmistusteknologia ja robotiikka

Länsirannikolla vahva digitaalisen valmistusteknologian ja robotiikan osaaminen on muuttanut teollisuuden perusteellisesti.

Alueen korkean teknologian vientiyritykset ovat edelläkävijöitä, keskittyen uusiin innovaatioihin ja tuotantoteknologioihin. Lisäksi RoboCoast-niminen klusteri, joka kokoaa noin sata yritystä, on merkittävä voimavara alueen kehityksessä. Tämä klusteri tukee Länsirannikon asemaa kansainvälisenä osaamiskeskuksena robotiikan, IoT:n, tekoälyn ja automaation aloilla. Näiden teknologioiden ansiosta alue pystyy toteuttamaan tehokkaampaa tuotantoa, tarkempaa laadunvalvontaa ja vapauttamaan työvoimaa rutiinitehtävistä.

Green energy2

Puhtaan energian ratkaisut

Puhtaan energian ratkaisut ovat keskeinen osa maailmanlaajuista pyrkimystä siirtyä kohti kestävämpää ja ympäristöystävällisempää energiantuotantoa.

Länsirannikolla panostetaan voimakkaasti puhtaan energian ratkaisuihin, ja alueella on vahva asema niin akku- ja prosessikemiassa kuin vähähiilisen energian varastoinnissakin. Alueella sijaitsee Suomen merkittävin sähköistymiseen ja akkujen valmistukseen tarvittavien metallien ja metallikemikaalien klusteri. GigaVaasa-alueella on suunnitteilla useita tulevaisuuden kannalta keskeisiä hankkeita, kuten katodi- ja anodimateriaalitehtaat, jotka tukevat akkuteollisuuden kasvua.

Länsirannikon merkitys kasvaa entisestään

Länsirannikon merkitys Suomen kilpailukyvylle, elinvoimalle ja hyvinvoinnille on elintärkeä. Esimerkiksi teollisuuden toimipaikoista joka neljäs yli 10 henkilön yritys sijaitsee länsirannikolla. Lisäksi alue tuottaa viidenneksen koko maan BKT:sta. Suomen tavaraviennistä länsirannikon osuus on yli kolmannes ja alue on Suomen kärkikastia korkean jalostusasteen tuotteissa. Länsirannikon korkean teknologian vientiyritysten huomattava määrä tekee alueesta merkittävän kansalliselle huoltovarmuudelle sekä hedelmällisen kasvualustan uusille innovaatioille ja tuotantoteknologioille.

Alueella on selkeästi vetovoimaa: länsirannikon ammattikorkeakouluista valmistuneista yli 70 % jää alueelle töihin. TKI-menojen osuus on tällä hetkellä jo neljännes koko maan TKI-menoista. Lisäksi alueen haasteet ovat yhteiset ikääntyvän väestön, työvoimapulan ja pitkien etäisyyksien suhteen.

Lähde:Tilastokeskus 2022

Vamk ikonit prosentit 10

Maapinta-ala

Länsirannikon 30 km vyöhykkeen maapinta-ala oli hieman yli kymmenys koko maan pinta-alasta vuonna 2021.

Vamk ikonit prosentit 25

Teollisuuden toimipaikat

Noin joka neljäs koko maan yli 10 hlön tuotanto- ja teollisuustoimipaikoista vuonna 2000 oli länsirannikon 30 km vyöhykkeellä.

Vamk ikonit prosentit 37

Tavaravienti

Länsrannikon 30 km vyöhykkeellä olevien maakuntien tavaraviennin osuus oli yli kolmannes koko maan tavaraviennistä vuonna 2021.

Vamk ikonit prosentit 21

Asukasluku

Noin 1,2 miljoonaa asukasta eli yli viidennes koko maan asukasluvusta vuonna 2021 asui länsirannikon 30 km vyöhykkeellä.

Vamk ikonit prosentit 20

Bruttokansantuote

Länsirannikon 30 km vyöhykkeellä olevien seutujen BKT-osuus oli noin viidennes koko maan BKT-osuudesta vuonna 2019.

Vamk ikonit prosentit 24

TK-menot

Länsirannikon 30 km vyöhykkeellä olevien maakuntien TK-menojen osuus oli hieman alle neljännes koko maan TK-menoista vuonna 2021.

Ota yhteyttä verkostoomme

Tule mukaan yhteistyöhön, ja vaikuta alueesi tulevaisuuteen kanssamme.

Marja riitta west pyorea 250px

Marja-Riitta Vest

Johtaja, TKI ja palveluliiketoiminta
Johtoryhmä
VAMK

marja-riitta.vest@vamk.fi
+358 207 663 500

Henkilökuva pyorea tki pohja 250px pieni 1 (1)

Jaana Pullola

Länsirannikko-yhteistyö
Ohjelmapäällikkö
VAMK

jaana.pullola@vamk.fi
050 477 9563

Cimmo nurmi valmis

Cimmo Nurmi

Tutkimuksen vararehtori
Johtoryhmä
Samk

cimmo.nurmi@samk.fi
+358 44 710 3371
Marko forsell

Marko Forsell

Johtaja, TKI
Johtoryhmä
Centria

marko.forsell@centria.fi
0408085128

Juhani soini

Juhani Soini

Vararehtori
Johtoryhmä
Turku AMK

juhani.soini@turkuamk.fi
+358 50 598 5321

Henkilökuva pyorea tki pohja 250px pieni 1 (1)

Johanna Krappe

Head of RDI and Global Engagement
Rehtorin toimisto
Turku AMK

johanna.krappe@tuas.fi
+358 40 3550 529

Okm tunnus 2r fi pysty musta l100 cmyk

”On upeaa nähdä, kuinka länsirannikon ammattikorkeakoulut yhdistävät voimansa ja vievät koulutus- ja tutkimusyhteistyön uudelle tasolle alueellisia vahvuuksia hyödyntäen ja yritysten tarpeita huomioiden. Tämän kaltaiselle hankkeelle annan ilolla tukeni.”

– Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen maaliskuussa 2023.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut yhteistyölle 2,5 miljoonan euron rahoituksen.

Yhteistyökumppanit:

Centria tunnus rgb fi

Turku amk eng (1)