Turussa keskusteltiin satamista, energiasta ja vesivaroista

Turun ammattikorkeakoululla järjestettiin 5.–7. helmikuuta 2025 Länsirannikko-workshop, jossa keskityttiin energia- ja vesivarojen hallinnan lisäksi myös satamien ja logistiikan tulevaisuuteen. Tilaisuudessa käsiteltiin ajankohtaisia haasteita ja mahdollisuuksia alueellisen yhteistyön näkökulmasta, erityisesti kestävän kehityksen, huoltovarmuuden ja digitaalisten ratkaisujen edistämiseksi. Keskusteluissa tarkasteltiin eri toimijoiden rooleja ja yhteistyömahdollisuuksia sekä pohdittiin konkreettisia toimenpiteitä, joilla voidaan vahvistaa Länsirannikon elinkeinoelämää ja infrastruktuuria tulevaisuudessa.

Länsirannikko-workshopin ohjelma tarjosi monipuolisen kattauksen työpajoja, verkostoitumista ja ajankohtaisiin teemoihin pureutumista. Tapahtuma käynnistyi keskiviikkoiltana rennolla pitsi-illalla Educityn kahvihuoneessa, jossa osallistujilla oli mahdollisuus verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia ennen varsinaisia työpajapäiviä.

Torstaina työpajat käynnistyivät aamukahvien ja tervetuliaissanojen jälkeen. Päivän aikana osallistujat syventyivät Länsirannikon keskeisiin kehitysteemoihin, kuten energiaan, ICT:hen ja robotiikkaan, kiertotalouteen, 3D-tulostukseen, valmistusteollisuuteen sekä sosiaali- ja terveysalaan. Työpajatyöskentelyn lisäksi ohjelmassa oli ekskursioita Kupittaan alueen keskeisiin kohteisiin, kuten Kompassisairaalaan, ICT-showroomiin ja Energialabraan. Päivä huipentui illalliseen Educityn kahvihuoneessa.

Perjantaina työpajatyöskentely jatkui, ja samalla järjestettiin myös korkeakoulujen rehtoreiden tapaaminen. Syventävien keskustelujen jälkeen tapahtuma päättyi yhteiseen lounaaseen.

Energia ja vesivarojen hallinnan keskiössä on kestävä kehitys

Energia-aiheisessa keskustelussa nousivat esiin muun muassa sähköverkon vakauden haasteet kotienergiavarastojen yleistyessä. Lisäksi tarkasteltiin hiilidioksidin talteenoton potentiaalia sekä pienydinvoimaloiden ja ydinkäyttöisten laivojen mahdollisuuksia energiantuotannossa.

Vesivarojen hallinnan osalta keskusteltiin erityisesti VHOPIS-hankkeesta, joka pyrkii sujuvoittamaan puhtaan siirtymän investointeja vesialan sektorirajat ylittävän yhteistyön avulla. Hankkeessa ovat mukana muun muassa Centria, VAMK, SAMK ja Turun AMK.

Satamat ja logistiikka yhteistyön ja resilienssin vahvistajina

Workshopissa käsiteltiin myös satamien roolia kestävän logistiikan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Länsirannikon toimijat miettivät keinoja, joilla voitaisiin parantaa satamien toimintavarmuutta ja kehittää digitaalisia ratkaisuja, kuten sähköistä rahtikirjaa ja satamien tilannekuvajärjestelmiä.

Erityistä huomiota kiinnitettiin Resilient Flow -konseptiin, jossa verkostoidaan huoltovarmuuskriittisiä toimijoita, kuten Huoltovarmuuskeskus, Puolustusvoimien Logistiikkalaitos ja Suomen satamat ry. Ensimmäisessä vaiheessa pyritään kokoamaan yhteen julkiset toimijat ja toisessa vaiheessa satama-alan yritykset ja logistiikkatoimijat.

Yhteistyöllä kohti kestävämpää tulevaisuutta

Länsirannikko-workshop vahvisti alueellista yhteistyötä ja antoi suuntaviivoja tuleville kehityshankkeille. Mukana olivat Vaasan ammattikorkeakoulu (VAMK), Turun ammattikorkeakoulu, Centria ja Novia sekä keskeisiä viranomaistahoja ja yrityksiä.

Työpajan tuloksia hyödynnetään muun muassa huoltovarmuus- ja logistiikkaverkostojen kehittämisessä sekä uusien energia- ja vesivaraprojektien suunnittelussa. Seuraava tapaaminen järjestetään keväällä 2025, jolloin on tarkoitus edistää konkreettisia toimenpiteitä satamien ja logistiikan kehittämiseksi.

Satamien digitalisaatio ja väylien kehitys

Digitalisaatio ja reaaliaikainen liikennetieto satamissa ovat nousseet merkittäviksi tekijöiksi, jotka vaikuttavat meriliikenteen tehokkuuteen, turvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun. Meriliikenteen digitalisaatio onkin yksi tärkeimmistä kehitysaskelista satamien toiminnan parantamisessa. Esimerkiksi Port Activity -järjestelmä mahdollistaa reaaliaikaisen tilannekuvan satamien toiminnasta, mikä auttaa optimoimaan alusten aikatauluja, vähentämään viivästyksiä ja parantamaan resurssien käyttöä (Port Activity, 2024). Järjestelmä tarjoaa satamille ja niiden asiakkaille mahdollisuuden reagoida nopeasti muuttuviin olosuhteisiin, mikä parantaa liikenteen sujuvuutta ja vähentää odotusaikoja. Tällöin satamat pystyvät reagoimaan nopeasti myös poikkeusoloihin, kuten sääolosuhteisiin tai liikennevirtojen muutoksiin, mikä parantaa niiden kykyä toimia ennakoivasti.

Toinen merkittävä digitaalinen ratkaisu on Digitrafficin meriliikenteen seuranta, joka tarjoaa ajantasaista tietoa laivojen liikkeistä, sääolosuhteista ja liikennevirroista. Tämä reaaliaikainen data on erityisen tärkeää paitsi satamille myös huolinta- ja logistiikkayrityksille, jotka voivat sen avulla suunnitella tehokkaampia kuljetusketjuja. Digitrafficin palvelu auttaa ennakoimaan liikenteen ruuhkautumista ja vähentämään odotusaikoja satamissa, mikä on keskeistä erityisesti suurilla satamilla, joilla liikenne on jatkuvasti vilkasta. Lisäksi tämä data tukee ympäristöystävällisten toimintamallien kehittämistä, koska kuljetusyritykset voivat optimoida reittejään ja polttoaineen kulutustaan, mikä puolestaan vähentää päästöjä ja liikenteen ympäristövaikutuksia (Digitraffic, 2024). Reaaliaikaisen liikennetiedon hyödyntäminen on myös merkittävä tekijä, kun pyritään vastaamaan globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin meriliikenteen olosuhteissa.

Euroopan laajuisesti käytössä oleva EMSW (European Maritime Single Window) -järjestelmä on tärkeä työkalu, joka yhtenäistää ja nopeuttaa meriliikenteen tiedonvaihtoa. Tämä järjestelmä on keskeinen väline vähentää byrokratiaa ja tehostaa rajat ylittävää liikennettä, sillä se mahdollistaa satamien ja viranomaisten välisen tiedonkulun nopeamman ja sujuvamman virran. EMSW:llä on suuri rooli erityisesti EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittävässä liikenteessä, koska se poistaa monivaiheisen ilmoitusprosessin, joka on usein hidastanut satamien ja viranomaisten välistä yhteydenpitoa. Tämän seurauksena liikenne sujuu nopeammin ja vähemmän virheiden kanssa, mikä parantaa satamien toiminnan tehokkuutta ja vähentää viivästyksiä (EMSW, 2024).

Suomen vesiväylät ovat avainasemassa satamien toimivuuden kannalta, ja niiden kehittäminen on jatkuvasti tärkeää. Väyläviraston vesiväyläverkosto mahdollistaa turvallisen ja tehokkaan liikennöinnin Suomen rannikon ja sisävesien satamien välillä. Suomen vesiväylien kunnossapito ja kehittäminen ovat erityisen tärkeitä, koska Suomen satamat ovat strategisesti tärkeitä niin kansalliselle kuin kansainvälisellekin kaupalle. Väyläviraston työ on olennainen osa Suomen logistiikkasektorin kehittämistä, ja sen rooli on entistäkin merkittävämpi globaalin kaupan ja ympäristövaatimusten tiukentuessa. Infrastruktuurin jatkuva kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta vesiväylät voivat vastata kasvavaan liikennemäärään ja tulevaisuuden tarpeisiin. Väyläviraston kehitystoimet tähtäävät myös liikenteen turvallisuuden parantamiseen ja väylien ympäristövaikutusten vähentämiseen (Väylävirasto, 2024).

Satamien kehittäminen kestävämmäksi on keskeinen tavoite osana globaalia ympäristönsuojelupyrkimystä. VASEKin kestävän ja älykkään tulevaisuuden satamahanke on yksi esimerkki tästä kehityksestä. Hankkeen tavoitteena on edistää vähähiilistä logistiikkaa ja ympäristöystävällisiä toimintamalleja satamissa. Tällaiset hankkeet tukevat Suomen tavoitetta vähentää liikenteen päästöjä ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä logistiikassa. VASEK myös edistää älykästä teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat satamien paremman resurssienhallinnan ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen (VASEK, 2024). Suomen satamat pyrkivät entistä enemmän hyödyntämään vihreitä ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka eivät ainoastaan paranna ympäristönsuojelua, vaan tekevät satamatoiminnoista myös entistäkin tehokkaampia ja joustavampia.

Tulevaisuudessa satamien rooli muuttuu entistä keskeisemmäksi globaalissa logistiikassa ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Digitalisaatio ja reaaliaikainen liikennetieto ovat keskeisiä työkaluja, joiden avulla voidaan parantaa satamien toimivuutta, vähentää viivästyksiä ja tukea ympäristöystävällisempiä käytäntöjä. Samalla Suomen vesiväylien kehittäminen ja satamien kestävän kehityksen edistäminen tukevat kansallisia ja kansainvälisiä ilmastotavoitteita, tehden meriliikenteestä entistäkin tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää.

Satamien rooli huoltovarmuudessa ja logistiikassa

Satamat ovat keskeisessä roolissa Suomen huoltovarmuuden varmistamisessa, koska maamme talous on vahvasti riippuvainen meriliikenteestä. Suurin osa Suomen ulkomaankaupasta kulkee satamien kautta, ja niiden toimivuus vaikuttaa suoraan sekä elinkeinoelämän että kriittisten toimitusketjujen sujuvuuteen. Satamat ovat elintärkeitä infrastruktuurin osia, joiden kyky toimia tehokkaasti ja turvallisesti on avainasemassa sekä arkielämän sujuvuuden että kansallisen turvallisuuden kannalta. Suomen satamien rooli korostuu erityisesti logistiikassa, sillä merikuljetukset ovat monille teollisuudenaloille, kuten raaka-aineiden ja valmistavien teollisuuden tuotteiden kuljettamisessa, elintärkeitä. Satamien tehokkuus ja toimintavarmuus vaikuttavat suoraan maan talouden kilpailukykyyn ja globaaliin kaupankäyntiin (Huoltovarmuuskeskus, 2024).

Suomen huoltovarmuuden ja logistiikan kannalta tärkeimmät toimijat ovat Huoltovarmuuskeskus ja Puolustusvoimien Logistiikkalaitos. Nämä organisaatiot työskentelevät tiiviisti yhdessä varmistaakseen, että satamat pystyvät palvelemaan sekä siviili- että puolustuslogistiikkaa kaikissa olosuhteissa. Huoltovarmuuskeskus on keskeinen toimija satamien varautumissuunnitelmien ja kriisitilanteiden hallinnassa, ja sen rooli korostuu erityisesti silloin, kun ilmenee häiriöitä kansainvälisessä kaupassa, luonnonkatastrofeja tai jopa sotilaallisia uhkia. Puolustusvoimien Logistiikkalaitos puolestaan varmistaa, että satamat pystyvät tukemaan puolustuksen tarpeita nopeasti ja tehokkaasti, erityisesti kriisiaikoina, jolloin resurssien käyttö ja logistiikka joutuvat entistä suuremman paineen alle (Puolustusvoimat, 2024).

Satamien toimintakyky on elintärkeää myös poikkeustilanteissa, kuten luonnonkatastrofeissa, äkillisissä sääolosuhteiden muutoksissa tai geopoliittisissa jännitteissä, jotka voivat vaarantaa tavaraliikenteen. Näiden tilanteiden varalta satamien on oltava valmiita sopeutumaan nopeasti ja tehokkaasti muuttuviin olosuhteisiin. Tässä roolissa Suomen Satamaliitto on avainasemassa, sillä se koordinoi ja edistää satamien yhteistyötä koko maassa. Satamat, kuten myös Länsi-Suomen Merivartiosto, tekevät yhteistyötä varmistamalla, että satamien turvallisuus ja toimintavarmuus säilyvät kaikissa mahdollisissa poikkeustilanteissa. Merivartiosto puolestaan valvoo satamien ja meriliikenteen turvallisuutta erityisesti merialueilla, joissa kriisitilanteiden ennakoiminen ja nopea reagointi ovat olennaisia (Suomen Satamaliitto, 2024; Rajavartiolaitos, 2024).

Fintrafficin VTS (Vessel Traffic Services) -järjestelmät ovat olennainen osa satamien toimintavarmuutta ja turvallisuutta. VTS-järjestelmät mahdollistavat satamien liikenteen ohjauksen ja hallinnan reaaliaikaisesti, jolloin voidaan estää onnettomuuksia, vähentää ruuhkautumista ja optimoida liikenteen sujuvuutta. Tämä on erityisen tärkeää satamien kapasiteetin ylläpitämisessä, sillä satamat ovat jatkuvassa paineessa käsitellä kasvavaa liikennemäärää. VTS-järjestelmät toimivat tärkeinä työkaluina myös kriisitilanteissa, kuten hätätilanteissa, joissa nopea ja tehokas liikenteen hallinta voi estää vakavampia onnettomuuksia ja häiriöitä. Ne tukevat satamien resilienssiä ja auttavat varmistamaan, että satamat voivat toimia sujuvasti ja turvallisesti, vaikka olosuhteet muuttuvat äkillisesti (Fintraffic, 2024).

Satamien resilienssin ja turvallisuuden parantaminen on jatkuva prosessi, ja siihen panostaminen on tärkeää niin Suomen kansalliselle turvallisuudelle kuin kansainväliselle kaupalle. Kriisitilanteet voivat vaikuttaa merkittävästi satamien toimintaan, mutta jatkuva yhteistyö eri toimijoiden välillä, kuten viranomaisten, satamien ja logistiikkayritysten kesken, takaa, että satamat voivat säilyttää toimintakyvynsä ja palvella kansainvälisiä ja kansallisia toimitusketjuja kaikissa olosuhteissa. Tässä jatkuvassa kehitystyössä digitalisaatio ja reaaliaikaiset järjestelmät, kuten VTS, tarjoavat olennaisia työkaluja, joiden avulla satamat voivat reagoida nopeasti ja tehokkaasti muuttuviin tilanteisiin.

Lähteet

Digitraffic. (2024). Meriliikenne ja reaaliaikainen liikennetieto. Digitraffic. https://www.digitraffic.fi/meriliikenne/

EMSW. (2024). European Maritime Single Window (EMSW). EMSW. https://www.emsw.fi/fi/

Fintraffic. (2024). Vessel Traffic Services (VTS). Fintraffic. https://www.fintraffic.fi/fi/vts

Huoltovarmuuskeskus. (2024). Huoltovarmuus Suomessa. Huoltovarmuuskeskus. https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/tietoa-huoltovarmuudesta/huoltovarmuus-suomessa

Port Activity. (2024). Port Activity -järjestelmä. Port Activity. https://portactivity.fi/

Puolustusvoimat. (2024). Puolustusvoimien Logistiikkalaitos. Puolustusvoimat. https://www.puolustusvoimat.fi/fi/puolustusvoimat/organisaatio/logistiikkalaitos

Rajavartiolaitos. (2024). Länsi-Suomen Merivartiosto. Rajavartiolaitos. https://raja.fi/lansi-suomen-merivartiosto

Suomen Satamaliitto. (2024). Satamaturvallisuus. Suomen Satamaliitto. https://www.satamaliitto.fi/fi/organisaatio/tyoryhmat/satamaturvallisuus/

VASEK. (2024). Kestävä ja älykäs tulevaisuuden satama. VASEK. https://www.vasek.fi/aluekehitys/kaynnissa-olevat-hankkeemme/kestava-ja-alykas-tulevaisuuden-satama/

Väylävirasto. (2024). Vesiväylät. Väylävirasto. https://vayla.fi/vaylista/vesivaylat