Parannellut digitaaliset ratkaisut hyvinvointipalveluihin pääsyyn

Alusta: Smart Well-Being

Yhteenveto

Hyvinvoinnin digitaalinen muutos on käynnissä. Hyvinvointiorganisaatiot käyttävät nopeasti kehittyviä hyvinvoinnin digitaalisia teknologioita parantaakseen palvelujaan. Olennaista on kehittää hyvinvointipalvelujen uudenlaisia ratkaisuja, turvata hyvinvointipalvelujen saatavuus, ylläpitää väestön hyvinvointia ja hillitä hyvinvointipalvelukustannuksia. Tämän seurauksena hyvinvointiorganisaatiot selvittävät parhaillaan, kuinka näitä teknologioita parhaiten voitaisiin soveltaa omassa toiminnassaan. Uusia hyvinvointipalveluita on suunniteltava vastuullisin toimintatapoin siirryttäessä kohti käyttäjälähtöisiä palveluita sekä vaatimuksia vahvemmasta tiedon omistajuudesta ja potilaiden hallinnasta sekä lisääntyneestä kiinnostuksesta itsemittaukseen.

Hankkeessa toteutetaan lapsiperheiden vanhemmille suunnattu tiedonkeruu, jossa kartoitetaan kokemuskia ja toiveita koskien sähköisiä palveluita. Haastattelut suoritettiin molemmilla kotimaisilla kielillä, ja VOVID-19-pandemian vuoksi osa tiedonkeruusta tehtiin verkkokyselyinä sekä  yksilöhaastateluina.

Tavoitteet

Yhtenä tavoitteena oli selvittää kokemuksia ja toiveita koskien sähköisiä palveluita kyselyiden ja haastatteluiden avulla. Yleisenä tavoitteena on kehittää digitaalisiin hyvinvointipalveluihin näyttöön perustuva palvelumalli, joka tarjoaa joustavia ja arvoa luovia ratkaisuja niin perheille, henkilökunnalle kuin muillekin sidosryhmille luotettavasti, eettisesti, turvallisesti ja läpinäkyvästi tehden niistä samalla helposti tavoitettavia. Lisäksi tavoitteena on selvittää, johtaako tämä tehokkuuden lisääntymiseen vaarantamatta (palvelujen) korkeaa laatua ja potilasturvallisuutta. Ensimmäinen askel (toteutettu 2021) oli lapsiin ja perheisiin (yksi tulevan Pohjanmaan hyvinvointialueen kohderyhmistä) keskittyvä taustatutkimus.

Tulokset

Vanhemmat käyttävät sähköisiä palveluita monipuolisesti mm. lasten hoitoaikojen (TietoEdu) ja koulun (Wilma) seurantaan. Terveyspalveluihin ja harrastuksiin varattiin aikoja erilaisten sovellusten kautta. Vaikka digitaalist palvelut koettiin hyödyllisinä, koettiin ne samalla stressiä aiheuttavina: digitaalisten palveluiden saavutettavuus oli lisääntynyt, mutta koettiin, että joitakin palveluita voitaisiin yhdistää yhteen paikkaan, esimerkiki Wilmaan.

Suurimmaksi osaksi vanhemmat käyttivät sosiaalista mediaa erilaiseen yhteydenpitoon, mutta asiakas- ja potilastyön etävastaanottopalveluita ei juurikaan oltu hyödynnetty. Digitaaliset palvelut nähdään lähinnä täydentävinä palveluina muiden ohella, eikä ne tuloksien mukaan sovellu vanhempien mielestä monimutkaisten asioiden hoitoon. Ihmiskontakti painottui vastauksissa. Digitaaliset palvelut olisi hyvä koota esimerkiksi digitaaliseen perhekeskukseen, joissa olisi sekä yksityiset että julkiset palvelut.