VAMKin laatukäsikirja 2026-2028
Laatu on arjen tekoja – yhdessä opimme, kehitämme ja vaikutamme.
Dokumentti on vielä vahvistamatta –> etenee Joryyn vahvistettavaksi
1. Johdanto
VAMKin laatujärjestelmä koostuu yhteisestä laatupolitiikasta, selkeästi määritellyistä vastuualueista sekä pääperiaatteista ja toimintatavoista, joiden puitteissa varmistamme, ylläpidämme ja kehitämme toimintaamme sekä sen laatua. Laatukäsikirja antaa kokonaiskuvan VAMKin laadunhallinnasta ja toimii ohjenuorana kaikille niin henkilöstölle, opiskelijoille kuin sidosryhmille.
Laatukäsikirja kuvaa VAMKin laatutyön tavoitteet, toimintatavat ja vastuut sekä laadunhallinnan keskeiset toimijat. Laatujärjestelmä on osa strategista toiminnanohjausta: toiminta- ja taloussuunnittelu, palautteet, arvioinnit, auditoinnit ja mittarit tuottavat tietoa, jolla toimintaa kehitetään jatkuvasti. Näin varmistamme opetuksen ja TKIO-toiminnan laadun sekä toiminnan vaikuttavuuden ja vastuullisuuden strategisten tavoitteiden mukaisesti.
VAMKin Joryn vahvistama: xx.xx.xxxx
ESG-periaatteet VAMKin laatutyössä
VAMKin laatutyössä hyödynnetään soveltuvin osin eurooppalaisia korkeakoulujen laadunvarmistuksen periaatteita ja suosituksia (European Standards and Guidelines, ESG), ja laadunhallinta kattaa kaikki ammattikorkeakoulun perustehtävät.
Lisäksi laatujärjestelmää täydentävät:
- Strategia
- Toiminta- ja taloussuunnitelma
- Ydintoimintojemme (opetus ja ohjaus, TKIO-toiminta, aluekehitys)
prosessikuvaukset ARC-järjestelmässä - Toiminta- ja menettelyohjeet intrassa
- Arviointi- ja palautejärjestelmät
Voimassa olevat laatuleimat
- Vaasan ammattikorkeakoululla on voimassa oleva Karvin laatuleima 16.6.2027
- HUMKK* auditoinnin laatuleima 6.5.2024 alkaen.
2. Laatupolitiikka
Vaasan ammattikorkeakoulun visiona on olla osaamisen tärkein kumppani. Haluamme tuoda edellä käyvää näkemystä korkeakoulukentälle sekä toimia aktiivisena linkkinä työelämän ja opiskelijoiden välillä. Laatukulttuurimme perustuu siihen, että jokainen VAMK-yhteisön jäsen vaikuttaa opiskelijoiden oppimiskokemukseen ja menestykseen. Näiden periaatteiden kautta pyrimme rakentamaan ja ylläpitämään VAMKissa laatukulttuuria, jossa laatu on selkeä arvo ja yhteinen tavoite.
Laatua arvostava johtaminen
Johdamme toimintaa strategialähtöisesti ja tiedolla: päätökset perustuvat arviointiin, tuloksiin ja jatkuvaan kehittämiseen. Varmistamme selkeät tavoitteet, vastuut ja resurssit sekä seuraamme niiden toteutumista säännöllisesti hallituksessa, johtoryhmässä ja yksiköissä. Näin rakennamme korkeaa laatua, vaikuttavuutta ja vastuullista toimintaa.
Yhteisöllinen laatukulttuuri
Jokainen VAMK-yhteisön jäsen osallistuu laadun tekemiseen arjessa: oppimisen tukeminen, sujuvat opintopolut, TKIO-laatu ja yhteistyö työelämän kanssa. Laatu syntyy yhteisistä toimintatavoista, yhdessä oppimisesta ja kehittämisestä sekä siitä, että opiskelijoiden, henkilöstön ja kumppaneiden näkökulmat tuodaan mukaan. Yhteisöllisyys vahvistaa sitoutumista, hyvinvointia ja onnistumista.
Avoimuus, luotettavuus ja viestintä
Jaamme laatujärjestelmän tuottamaa tietoa, käsittelemme palautetta läpinäkyvästi ja kehitämme toimintaa vuoropuhelussa. Kerromme, mitä palautteesta opittiin ja mihin toimenpiteisiin se johti, ja viestimme tuloksista aktiivisesti yhteisölle ja sidosryhmille. Avoimuus ja luotettavuus vahvistavat luottamusta ja tukevat jatkuvaa parantamista.
Miten laatu näkyy arjessa
Laatu näkyy VAMKissa arjen tekemisenä ja yhteisinä toimintatapoina. Suunnittelemme ja toteutamme koulutusta, TKIO-toimintaa ja palveluita tavoitteellisesti, seuraamme tuloksia ja kuuntelemme palautetta sekä teemme parannuksia järjestelmällisesti. Opiskelijalle laatu näkyy erityisesti ajantasaisina ja työelämälähtöisinä opetussuunnitelmina, sujuvina toteutuksina ja toimivana ohjauksena.
Esimerkkejä:
- opetussuunnitelmien ja toteutusten kehittäminen palautteen ja työelämän tarpeiden perusteella
- opiskelijan ohjaus ja yksilölliset opintopolut (HOPS)
- TKIO-toiminnan laatu ja vaikuttavuus (yhteistyö, tulokset, hyöty alueelle)
- palveluiden kehittäminen asiakas- ja opiskelijapalautteella
- päätöksenteko ja kehittäminen mittareiden, tulosten ja arviointien pohjalta
3. Laatujärjestelmä
Mitä VAMKin laatujärjestelmään kuuluu?
VAMKin laatujärjestelmä on toimintamme kokonaisuus, jonka avulla varmistamme ja kehitämme koulutuksen, TKIO-toiminnan, aluekehityksen ja palveluiden laatua sekä vaikuttavuutta. Laatujärjestelmä kokoaa yhteen yhteiset periaatteet, sovitut toimintatavat ja käytännöt, joilla suunnittelemme, toteutamme, arvioimme ja kehitämme toimintaamme.
VAMKin laatujärjestelmään kuuluvat:
- Laatupolitiikka ja periaatteet, jotka ohjaavat koko yhteisön toimintaa
- Selkeät roolit ja vastuut (johto, yksiköt, prosessinomistajat, henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät)
- Keskeiset prosessit ja menettelytavat, jotka kattavat ydin- ja tukitoiminnot
- Palaute- ja arviointikäytännöt (opiskelijat, henkilöstö, sidosryhmät)
- Mittarit ja tiedolla johtaminen, joiden avulla seuraamme tavoitteiden toteutumista
- Itsearvioinnit, johdon katselmukset sekä sisäiset ja ulkoiset auditoinnit, jotka tukevat jatkuvaa parantamista
- Dokumentoidut ohjeet ja kuvaukset, joita ylläpidetään järjestelmällisesti (esim. prosessikuvaukset ja ohjeistus)
Tarkemmat prosessikuvaukset ja käytännön ohjeistus löytyvät VAMKin ohjeista ja järjestelmistä.
Toiminnanohjausprosessi (PDCA)
VAMKin laatutyö perustuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen (PDCA: Plan–Do–Check–Act). Malli kuvaa, miten laatu kytkeytyy strategiseen johtamiseen ja arjen tekemiseen: suunnittelemme tavoitteet, toteutamme toiminnan, arvioimme tulokset ja kehitämme toimintaa järjestelmällisesti.
- Suunnittele (Plan): Strategia, tavoitteet, resurssit sekä toiminta- ja taloussuunnittelu ohjaavat tekemistä.
- Toteuta (Do): Koulutus, TKIO-toiminta, aluekehitys ja palvelut toteutetaan sovittuina prosesseina ja toimintatapoina.
- Arvioi (Check): Toimintaa arvioidaan palautteen, tulosten, mittareiden, itsearviointien ja auditointien avulla.
- Kehitä (Act): Havaintojen pohjalta päätetään toimenpiteistä, tehdään parannukset ja seurataan vaikutuksia.
Miksi arvioimme ja kehitämme laatua
Kehitämme laatua, jotta VAMKin toiminta vastaa strategisia tavoitteita, opiskelijoiden ja työelämän tarpeita sekä muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksia. Laadunhallinta varmistaa, että toiminta on suunnitelmallista, yhdenmukaista ja vaikuttavaa – ja että vahvuuksia ylläpidetään ja kehittämiskohteisiin tartutaan ajoissa. Palautteista, tuloksista, mittareista ja arvioinneista muodostuva tieto ohjaa päätöksentekoa ja kehittämistoimia organisaation kaikilla tasoilla.
Laatutyön yhteys strategiaan ja korkeakoulun perustehtäviin
Laatutyö on VAMKissa kiinteä ja läpileikkaava osa strategista johtamista sekä korkeakoulun perustehtävien opetuksen ja ohjauksen, TKIO-toiminnan sekä aluekehityksen toteuttamista. PDCA-malli varmistaa toiminnan suunnitelmallisuuden, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja ennakoivan kehittämisen.
“kuva 1: PDCA / luonnos
Laatutyön keskeiset painopisteet ovat:
Strategialähtöinen ja ennakoiva toiminnan ohjaus
Laatutyö kytkeytyy tavoitteellisesti opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitesopimukseen, VAMKin omaan strategiaan sekä Pohjanmaan maakuntastrategiaan. Näiden pohjalta asetetut tavoitteet konkretisoituvat toiminta- ja taloussuunnitelmiksi sekä strategisiksi kehittämishankkeiksi, joita ohjataan systemaattisesti PDCA-mallin mukaisesti.
Jatkuva parantaminen ja vaikuttavuuden varmistaminen
Toimintaa arvioidaan säännöllisesti palautteen, tulosten, mittareiden ja auditointien avulla. Saatua tietoa analysoidaan ja hyödynnetään kehittämistoimenpiteissä, mikä vahvistaa oppimistuloksia, TKI-vaikuttavuutta, sidosryhmäyhteistyön laatua ja alueellista elinvoimaa.
Laatujärjestelmä osana arjen toimintaa
Laatujärjestelmä varmistaa, että pedagogiikka, TKI-toiminta ja aluekehitys toteutuvat yhtenäisesti ja strategisten tavoitteiden mukaisesti. Laatu näkyy erityisesti ajantasaisina, työelämälähtöisinä opetussuunnitelmina sekä opiskelijan yksilöllisinä opintopolkuna ja ohjauksena.
Opiskelijakeskeisyys ja hyvinvoiva yhteisö
Laadukas opetus, ohjaus, tukipalvelut ja yhteisön hyvinvointi tukevat opiskelijoiden valmistumista osaaviksi, motivoituneiksi ja työelämään kiinnittyviksi ammattilaisiksi, vahvistaen samalla VAMKin yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Laatujärjestelmä ohjaa jatkuvaa kehittämistä
Laatutyömme perustuu ennakointiin sekä toiminnasta kertyvän tiedon analysointiin ja arviointiin. Näiden pohjalta kehitämme toimintaa jatkuvasti. Laatu toteutuu koko VAMKin läpileikkaavan laatujärjestelmän kautta. Se ohjaa suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä kaikissa tehtävissämme.
Opiskelijalle laatu näkyy erityisesti ajantasaisena ja työelämälähtöisenä opetussuunnitelmana sekä yksilöllisinä opintopolkuina ja henkilökohtaisina opintosuunnitelmina (HOPS). Ne huomioivat myös kansainvälisen toimintaympäristön ja ovat linjassa kansallisten viitekehysten sekä Arenen suositusten kanssa. Näin laatu ei ole erillinen toiminto tai yksittäinen tavoite, vaan arjessa elävä ja jatkuvasti kehittyvä osa VAMKin toimintaa.
Juuret – ennakointi ja suunnittelu:
Juuret kuvaavat tulevien tarpeiden ja muutosten tunnistamista sekä tiedon keräämistä ja suunnittelua. Ne luovat vahvan perustan VAMKin laadukkaalle toiminnalle.
Runko – analyysi ja päätöksenteko:
Runko kuvaa tiedon analysointia ja arviointia, joka jalostuu ymmärrykseksi arjen perustoiminnoissa ja toimintaa ohjaavassa päätöksenteossa. Se yhdistää perustan ja kasvun.
Oksat ja lehdet – kehittäminen ja vaikuttavuus:
Oksat ja lehdet kuvaavat laadun jatkuvaa kasvua ja kehittämistä. Toimintaa parannetaan arvioinnin pohjalta oppimisen ja uudistumisen kautta, jotta vaikuttavuus vahvistuu.
4. Laadunhallinnan vastuut ja roolit
Laatutyön onnistuminen edellyttää selkeitä rooleja ja vastuita. VAMKissa laatu on yhteinen asia: jokaisella toimijalla on oma roolinsa laadun varmistamisessa ja kehittämisessä.
-
Johto (hallitus, rehtori/toimitusjohtaja, johtoryhmä)
Hyväksyy strategian ja laatupolitiikan sekä ohjaa laatutyötä strategisesti. Johto vastaa laatujärjestelmän johtamisesta, kehittämistoimien linjauksista ja seurannasta. Laadun kehittämistoimien etenemistä seurataan säännöllisesti. -
Yksiköt ja prosessinomistajat (yksiköiden johtajat/osaamispäälliköt/TKI-johto)
vastaavat oman toiminta-alueensa suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Prosessinomistajat huolehtivat, että sovitut vaiheet, vastuut ja toimintatavat toteutuvat, ja että dokumentaatio pysyy ajantasaisena. -
Laatuasiantuntija
Koordinoi laatujärjestelmän toimivuutta, kehittämistä ja ylläpitoa, tukee prosessien kuvaamista ja kehittämistä sekä huolehtii arviointeihin ja auditointeihin liittyvästä kokonaisuudesta ja viestinnästä. -
Laatufoorumi
Toimii laadunhallinnan keskustelu- ja valmisteluryhmänä: linjaa ja priorisoi kehittämistoimia sekä tukee laatujärjestelmän ylläpitoa, arviointeja, dokumentointia ja viestintää. -
Henkilöstö
Vastaa oman työnsä laadusta ja sen kehittämisestä sekä yhteisten prosessien, toimintatapojen, ja ohjeiden noudattamisesta. Laatu näkyy arjen työssä, opetuksessa, ohjauksessa, palveluissa ja yhteistyössä. -
Opiskelijat ja VAMOK
Osallistuvat yhteiskehittämiseen mm. palautteiden, edustuksellisten roolien, työryhmien sekä arviointien ja auditointien kautta. Opiskelijan näkökulma on keskeinen opiskelijalähtöisessä kehittämisessä. -
Sidosryhmät (työelämä ja kumppanit)
Osallistuvat toiminnan kehittämiseen palautteen, arviointien ja yhteistyön kautta. Yhteistyö tukee työelämärelevanssia ja vaikuttavuutta.
5. Prosessit ja menettelytavat
VAMKin laadunhallinta perustuu yhteisiin, sovittuihin prosesseihin ja menettelytapoihin. Prosessien kuvaaminen ja dokumentointi selkeyttävät toimintaa, varmistavat yhdenmukaisen toteutuksen ja tukevat tavoitteellista kehittämistä. Prosessit kattavat sekä ydin- että tukitoiminnot, ja niitä johdetaan PDCA-ajattelun (suunnittele–toteuta–arvioi–kehitä) mukaisesti. Prosessit ja menettelytavat varmistavat toiminnan lainmukaisuuden sekä muiden velvoitteiden ja suositusten huomioimisen.
Prosessien kokonaisarkkitehtuuri kuvataan toiminnanohjausjärjestelmä ARC:ssa. Prosessien toteuttamista täydentävät toiminta- ja menettelyohjeet sekä suunnitelmat, jotka löytyvät intrasta. Prosessikuvaukset sisältävät prosessin omistajan, tavoitteen, keskeiset vaiheet ja vastuut, ja niitä ylläpidetään järjestelmällisesti.
Johtamis- ja toiminnanohjausprosessit
Johtamis- ja ohjausprosessit kytkevät kaikki muut prosessit strategiaan ja varmistavat toiminnan ohjauksen, seurannan ja laadun varmistamisen.
Johtamis- ja ohjausprosessit ohjaavat toimintaa strategian pohjalta (Plan), varmistavat tavoitteiden toteutumisen (Do), seuraavat ja arvioivat tuloksia tiedolla (Check) sekä käynnistävät tarvittavat kehittämistoimenpiteet (Act)
- Strategia- ja toiminnan suunnittelu
- Tiedolla johtaminen ja raportointi
- Riskienhallinta ja turvallisuus
- Arvioinnit ja auditoinnit
(Linkit: strategia, TTS, riskienhallinnan ohjeet, auditointiraportit)
Ydinprosessit
Koulutusprosessi
- Opetussuunnitelmien suunnittelu
- Opetus ja ohjaus
- Opiskelijan opintopolku ja HOPS
- Opetuksen toteutus ja arviointi
TKI/TKIO-prosessi
- Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta
- Tulosten hyödyntäminen ja osaamisen vahvistaminen
Aluevaikuttavuus & kumppanuudet
- Työelämäyhteistyö
- Aluekehitys ja palvelut
(Linkit: prosessikuvaukset / ARC / julkiset prosessisivut)
Tukiprosessit
Tukiprosessit varmistavat ydinprosessien sujuvuuden ja laadun. Ne tuottavat resurssit, palvelut ja toimintatavat, jotka mahdollistavat ydinprosessien toteuttamisen.
- Opiskelijapalvelut ja opiskelijakokemus
- Henkilöstö ja osaamisen kehittäminen
- Tietohallinto ja digipalvelut
- Kirjasto ja oppimisympäristöt
- Tilat ja kampuspalvelut
- Talous ja hankinnat
- Viestintä ja markkinointi
(Linkit: ohjeet ja palvelukuvaukset / intra)
Prosessit käytännössä: miten laatu varmistetaan
Prosessit ja menettelytavat varmistavat, että:
- vastuut ja päätöksenteko ovat selkeitä (prosessinomistajat ja sovitut roolit)
- toimintaa tehdään yhdenmukaisesti sovittujen käytäntöjen mukaan
- palautteet, tulokset ja havainnot ohjaavat kehittämistä
- kehittämistoimenpiteet suunnitellaan, toteutetaan ja seurataan järjestelmällisesti
Lisätiedot
- Prosessikuvaukset ja kokonaisarkkitehtuuri: (ARC-linkki?)
- Toiminta- ja menettelyohjeet: (Intra-linkki)
- Turvallisuus ja riskienhallinta: (ohjeet/sivut)
- Eettiset periaatteet, yhdenvertaisuus ja saavutettavuus: (linkit)
6. Palautteet, seuranta ja mittarit
Tiedolla johtaminen arvioinnin ja ennakoinnin välineenä
VAMKissa päätöksenteko ja kehittämistyö perustuvat tietoon. Seuraamme tavoitteiden edistymistä hallituksen, johtoryhmän ja yksiköiden tasoilla, ja hyödynnämme tunnuslukuja toiminnan ja talouden ohjauksessa sekä ennakoinnissa. Mittarit ja tulokset käsitellään säännöllisesti, ja niiden pohjalta tehdään tarvittavat toimenpiteet.
Arviointi, palaute ja seuranta
Laadunhallinta näkyy arjessa palautteina, seurannassa ja arvioinneissa. Keräämme palautetta systemaattisesti opiskelijoilta, henkilöstöltä ja sidosryhmiltä, jotta voimme kehittää opetusta, ohjausta, palveluita ja oppimisympäristöjä.
Keskeisiä palautekanavia ovat esimerkiksi:
- opiskelijapalaute koulutuksesta ja opiskelukokemuksesta (esim. Spark, Tutka)
- uraseuranta ja valmistuneiden palaute (AVOP, alumnipalaute)
- henkilöstön hyvinvointi- ja työtyytyväisyyskyselyt (esim. Henkilöstötutkimus, PeoplePower)
- sidosryhmä- ja asiakaspalautteet (TKIO ja palvelut)
Näin palaute vaikuttaa:
Palautteet käsitellään sovituissa foorumeissa ja niitä hyödynnetään päätöksenteossa, kehittämistoimissa ja toiminnanohjauksessa eri tasoilla (koko organisaatio, yksiköt, koulutukset ja tiimit).
Läpinäkyvyys:
Kerromme mahdollisuuksien mukaan, mitä palautteesta opittiin ja mihin toimenpiteisiin se johti.
Julkiset avainmittarit
- Opiskelijapalaute (esim. Tutka/Spark/AVOP koonti)
- Läpäisy ja valmistuminen (valmistuneiden määrä / valmistumisen sujuvuus)
- Työllistyminen ja uraseurannan tulokset
- Vetovoima (ensisijaiset hakijat / aloituspaikka)
- TKIO-toiminnan volyymi (esim. ulkoisen rahoituksen määrä)
- TKIO-vaikuttavuus (esim. yhteistyön laajuus / tulosten hyödyntäminen)
- Kansainvälisyys (esim. kv-opiskelu- ja työympäristön mittareita)
- Opiskelijahyvinvointi (hyvinvointikyselyn tulokset)
- Henkilöstön työhyvinvointi (Työvire tms.)
- Talouden keskeiset tunnusluvut
- Jatkuva oppiminen (esim. opintopistekertymä)
- Turvallisuuden ja riskienhallinnan seuranta (ylätaso)
Raportointirytmi:
Mittareita seurataan säännöllisesti hallituksessa, johtoryhmässä ja yksiköissä, ja tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.
7. Arvioinnit, auditoinnit ja jatkuva parantaminen
Olemme yhteisönä sitoutuneet strategiaamme ja laatupolitiikan peruslähtökohtiin. Jokainen vastaa oman työnsä laadusta, ja laatu syntyy arjen kohtaamisissa. Toimimme tiiviinä joukkueena ja kohtaamme toisemme arvojemme mukaisesti – sympaattisesti ja avoimesti. Näin varmistamme asiakaslähtöisyyden ja edelläkävijyyden sekä rakennamme onnistumisia tukevan toimintakulttuurin.
Sisäiset arvioinnit ja itsearvioinnit
Johtoryhmän tilannekatsauksissa seurataan strategian toteutumista, arvioidaan laadunhallinnan toimivuutta ja tunnistetaan kehittämistarpeet, ja itsearvioinnit tukevat jatkuvaa oppimista sekä laadun parantamista.
Auditoinnit ja ulkoiset arvioinnit
Osallistumme kansallisiin ja kansainvälisiin ulkoisiin arviointeihin ja auditointeihin. Ulkoiset arvioinnit tukevat toiminnan läpinäkyvyyttä ja auttavat tunnistamaan vahvuuksia, hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita. Auditointien tulokset kytketään kehittämistyöhön ja niiden etenemistä seurataan sovitusti.
Jatkuva kehittäminen
Jatkuva kehittäminen on osa VAMKin toimintakulttuuria. Kehitämme pedagogiikkaa, digitaalisia ratkaisuja, palveluja ja oppimisympäristöjä ennakoiden, yhdessä opiskelijoiden ja työelämän kanssa. Arviointi perustuu yhdessä asetetuille tavoitteille ja avainmittareille, ja kehittäminen etenee PDCA-syklin mukaisesti: havaintojen pohjalta päätetään toimenpiteistä, toteutetaan parannukset ja seurataan vaikutuksia. Kehittämistoimet kootaan toimenpiteiksi, joille määritellään vastuut, aikataulu ja seuranta.
Huippu-urheilija myönteinen korkeakoulu
Huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen laatutyön tavoitteena on parantaa urheilijoiden edellytyksiä suorittaa korkeakouluopintoja siten, että ne tukevat urheilussa kehittymistä.
Suomen Olympiakomitea on myöntänyt 6.5.2024 Vaasan ammattikorkeakoululle Huippu-urheilijamyönteinen korkeakoulu –laatutunnuksen tavoitteellisesti urheilevien opiskelijoiden opintojen tukemisesta ja yksilöllisten opintopolkujen mahdollistamisesta.
Olympiakomitean myöntämällä laatutunnuksella halutaan tunnistaa ja tunnustaa ne korkeakoulut, jotka täyttävät toiminnassaan huippu-urheilijamyönteiselle korkeakoululle määritellyt laatutekijät ja jotka kehittävät aktiivisesti urheilijoiden kaksoisuran onnistumisen edellytyksiä yhteistyössä paikallisen urheiluakatemian kanssa.
Auditoinnista saatujen kehittämissuositusten pohjalta on laadittu sisäinen toimintasuunnitelma konkreettisine toimenpiteineen, vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen, joka ohjaa kehittämistyötä urheilijamyönteisyyden osalta.
Huippu-urheilijamyönteisen korkeakoulun laatutekijät muodostuvat kuudesta (6) eri osa-alueesta jotka ovat:
- yksilöllinen tuki ja ohjaus opintojen aikana
- joustavat opintopolut
- urheilusta hankitun osaamisen tunnustaminen
- urheilijoille räätälöidyt opintokokonaisuudet
- siirtymävaiheet ennen ja jälkeen opintojen
- korkeakoulun viestintä sekä yhteistyö toisen asteen, urheiluakatemian ja Suomen Olympiakomitean kanssa
- opiskelijoiden kaksoisuran tukeminen.
Muutosluettelo
- Julkaistu xxxx
