VAMKin laatukäsikirja 2026-2028
Laatu on arjen tekoja – yhdessä opimme, kehitämme ja vaikutamme.
1. Johdanto
VAMKin laatujärjestelmä koostuu yhteisestä laatupolitiikasta, selkeästi määritellyistä vastuualueista sekä pääperiaatteista ja toimintatavoista, joiden puitteissa varmistamme, ylläpidämme ja kehitämme toimintaamme sekä sen laatua. Laatukäsikirja antaa kokonaiskuvan VAMKin laadunhallinnasta ja toimii ohjenuorana kaikille niin henkilöstölle, opiskelijoille kuin sidosryhmille.
Laatukäsikirja kuvaa VAMKin laatutyön tavoitteet, toimintatavat ja vastuut sekä laadunhallinnan keskeiset toimijat. Laatujärjestelmä on osa strategista toiminnanohjausta: toiminta- ja taloussuunnittelu, palautteet, arvioinnit, auditoinnit ja mittarit tuottavat tietoa, jolla toimintaa kehitetään jatkuvasti. Näin varmistamme opetuksen ja TKIO-toiminnan laadun sekä toiminnan vaikuttavuuden ja vastuullisuuden strategisten tavoitteiden mukaisesti.
VAMKin Joryn vahvistama: 20.3.2026
ESG-periaatteet VAMKin laatutyössä
VAMKin laatutyössä hyödynnetään soveltuvin osin eurooppalaisia korkeakoulujen laadunvarmistuksen periaatteita ja suosituksia (European Standards and Guidelines, ESG), ja laadunhallinta kattaa kaikki ammattikorkeakoulun perustehtävät.
Lisäksi noudatetaan ARENEN laatusuosituksia
Lisäksi laatujärjestelmää täydentävät:
- Strategia
- Toiminta- ja taloussuunnitelma
- Ydintoimintojemme (opetus ja ohjaus, TKIO-toiminta, aluekehitys)
prosessikuvaukset ARC-järjestelmässä - Toiminta- ja menettelyohjeet intrassa
- Arviointi- ja palautejärjestelmät
Voimassa olevat laatuleimat
- Vaasan ammattikorkeakoululla on voimassa oleva Karvin laatuleima 16.6.2027
- HUMKK* auditoinnin laatuleima 6.5.2024 alkaen.
2. Laatupolitiikka
Vaasan ammattikorkeakoulun visiona on olla osaamisen tärkein kumppani. Haluamme tuoda edellä käyvää näkemystä korkeakoulukentälle sekä toimia aktiivisena linkkinä työelämän ja opiskelijoiden välillä. Laatukulttuurimme perustuu siihen, että jokainen VAMK-yhteisön jäsen vaikuttaa opiskelijoiden oppimiskokemukseen ja menestykseen. Näiden periaatteiden kautta pyrimme rakentamaan ja ylläpitämään VAMKissa laatukulttuuria, jossa laatu on selkeä arvo ja yhteinen tavoite.
Laatua arvostava johtaminen
Johdamme toimintaa strategialähtöisesti ja tiedolla: päätökset perustuvat arviointiin, tuloksiin ja jatkuvaan kehittämiseen. Varmistamme selkeät tavoitteet, vastuut ja resurssit sekä seuraamme niiden toteutumista säännöllisesti hallituksessa, johtoryhmässä ja yksiköissä. Näin rakennamme korkeaa laatua, vaikuttavuutta ja vastuullista toimintaa.
Yhteisöllinen laatukulttuuri
Jokainen VAMK-yhteisön jäsen osallistuu laadun tekemiseen arjessa: oppimisen tukeminen, sujuvat opintopolut, TKIO-laatu ja yhteistyö työelämän kanssa. Laatu syntyy yhteisistä toimintatavoista, yhdessä oppimisesta ja kehittämisestä sekä siitä, että opiskelijoiden, henkilöstön ja kumppaneiden näkökulmat tuodaan mukaan. Yhteisöllisyys vahvistaa sitoutumista, hyvinvointia ja onnistumista.
Avoimuus, luotettavuus ja viestintä
Jaamme laatujärjestelmän tuottamaa tietoa, käsittelemme palautetta läpinäkyvästi ja kehitämme toimintaa vuoropuhelussa. Kerromme, mitä palautteesta opittiin ja mihin toimenpiteisiin se johti, ja viestimme tuloksista aktiivisesti yhteisölle ja sidosryhmille. Avoimuus ja luotettavuus vahvistavat luottamusta ja tukevat jatkuvaa parantamista.
Miten laatu näkyy arjessa
Laatu näkyy VAMKissa arjen tekemisenä ja yhteisinä toimintatapoina. Suunnittelemme ja toteutamme koulutusta, TKIO-toimintaa ja palveluita tavoitteellisesti, seuraamme tuloksia ja kuuntelemme palautetta sekä teemme parannuksia järjestelmällisesti. Opiskelijalle laatu näkyy erityisesti ajantasaisina ja työelämälähtöisinä opetussuunnitelmina, sujuvina toteutuksina ja toimivana ohjauksena.
Esimerkkejä:
- opetussuunnitelmien ja toteutusten kehittäminen palautteen ja työelämän tarpeiden perusteella
- opiskelijan ohjaus ja yksilölliset opintopolut (HOPS)
- TKIO-toiminnan laatu ja vaikuttavuus (yhteistyö, tulokset, hyöty alueelle)
- palveluiden kehittäminen asiakas- ja opiskelijapalautteella
- päätöksenteko ja kehittäminen mittareiden, tulosten ja arviointien pohjalta
3. Laatujärjestelmä
Laatutyö VAMKissa kytkeytyy tavoitteellisesti OKM:n tavoitesopimukseen, VAMKin strategiaan, Pohjanmaan maakuntastrategiaan ja kansainvälisiin periaatteisiin ja suosituksiin. Näistä johdetut tavoitteet viedään toiminta- ja taloussuunnitelmiin sekä strategisiin kehittämishankkeisiin, joita ohjataan systemaattisesti PDCA-mallilla. Laatutyö on läpileikkaava osa strategista johtamista ja korkeakoulun perustehtävien (opetus ja ohjaus, TKIO sekä aluekehitys) toteutusta. PDCA varmistaa suunnitelmallisuuden, vaikuttavuuden ja ennakoivan kehittämisen.
Laatujärjestelmä varmistaa, että pedagogiikka, TKI-toiminta ja aluekehitys toteutuvat yhtenäisesti ja strategisten tavoitteiden mukaisesti. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti palautteen, tulosten, mittareiden ja auditointien avulla. Saatua tietoa analysoidaan ja hyödynnetään kehittämistoimenpiteissä, mikä vahvistaa oppimistuloksia, TKI-vaikuttavuutta, sidosryhmäyhteistyön laatua ja alueellista elinvoimaa. Laadukas opetus, ohjaus, tukipalvelut ja yhteisön hyvinvointi tukevat opiskelijoiden valmistumista osaaviksi, motivoituneiksi ja työelämään kiinnittyviksi ammattilaisiksi, vahvistaen samalla VAMKin yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Mitä VAMKin laatujärjestelmään kuuluu?
VAMKin laatujärjestelmä on toimintamme kokonaisuus, jonka avulla varmistamme ja kehitämme koulutuksen, TKIO-toiminnan, aluekehityksen ja palveluiden laatua sekä vaikuttavuutta. Laatujärjestelmä kokoaa yhteen yhteiset periaatteet, sovitut toimintatavat ja käytännöt, joilla suunnittelemme, toteutamme, arvioimme ja kehitämme toimintaamme.
VAMKin laatujärjestelmään kuuluvat:
- Laatupolitiikka ja periaatteet
- Selkeät roolit ja vastuut
- Keskeiset prosessit ja menettelytavat (Tarkemmat prosessikuvaukset (luku 5.)
- Palaute- ja arviointikäytännöt
- Mittarit ja tiedolla johtaminen
- Itsearvioinnit, johdon katselmukset sekä sisäiset ja ulkoiset auditoinnit
- Dokumentoidut ohjeet ja kuvaukset (ja käytännön ohjeistus löytyvät VAMKin ohjeista ja järjestelmistä.)
Miksi arvioimme ja kehitämme laatua
Kehitämme laatua, jotta VAMKin toiminta vastaa strategisia tavoitteita, opiskelijoiden ja työelämän tarpeita sekä muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksia. Laadunhallinta varmistaa, että toiminta on suunnitelmallista, yhdenmukaista ja vaikuttavaa – ja että vahvuuksia ylläpidetään ja kehittämiskohteisiin tartutaan ajoissa. Palautteista, tuloksista, mittareista ja arvioinneista muodostuva tieto ohjaa päätöksentekoa ja kehittämistoimia organisaation kaikilla tasoilla.
Laatutyömme perustuu ennakointiin sekä toiminnasta kertyvän tiedon analysointiin ja arviointiin. Näiden pohjalta kehitämme toimintaa jatkuvasti. Laatu toteutuu koko VAMKin läpileikkaavan laatujärjestelmän kautta. Se ohjaa suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä kaikissa tehtävissämme. Opiskelijalle koulutuksen laatu näkyy yksilöllisinä opintopolkuina ja henkilökohtaisina opintosuunnitelmina (HOPS). Ne huomioivat myös kansainvälisen toimintaympäristön ja ovat linjassa kansallisten viitekehysten sekä Arenen suositusten kanssa.
Näin laatu ei ole erillinen toiminto tai yksittäinen tavoite, vaan arjessa elävä ja jatkuvasti kehittyvä osa VAMKin toimintaa.
Toiminnanohjausprosessi
VAMKin laatutyö perustuu jatkuvan parantamisen malliin (PDCA). Mallissa tavoitteet suunnitellaan, toiminta toteutetaan, tuloksia arvioidaan ja toimintaa kehitetään. Näin laatu on osa sekä johtamista että jokapäiväistä työtä. Alla on esimerkkejä jatkuvan parantaminen toimintatavoista.
1 | Suunnittele (Plan)
- VAMKin strategiassa huomioidut alueelliset, kansalliset ja kansainväliset strategialinjaukset yhdessä VAMKin laatupolitiikan kanssa ohjaavat koulutuksen ja TKIO-toiminnan tavoitteiden asettamista.
- Johto asettaa tavoitteet, painopisteet ja resurssit (toiminta- ja taloussuunnittelu).
- Opetussuunnitelmatyö: päivitysrytmi, valmistelu, hyväksyntä ja dokumentointi.
- Vuosikellot: Keskeisten toimintojen aikataulutus, yhteensovittaminen ja viestiminen
- Prosessikuvaukset määrittävät “mitä tehdään, kuka vastaa ja millä aikataululla”.
- Yhteiset periaatteet sovitaan ja ohjeet laaditaan ja julkaistaan (esim. arviointi, ohjaus, opintojaksokuvaukset)
2 | Toteuta (Do)
- Johto huolehtii, että sovitut käytännöt otetaan käyttöön, vastuut ja resurssit ovat kunnossa sekä toteutusta ohjataan ja seurataan.
- Koulutus toteutetaan sovittujen prosessien mukaisesti (opintojaksot, ohjaus, arviointi).
- Opintojaksojen toteutussuunnitelmien yhtenäinen rakenne käytössä (tavoitteet, arviointi, työmäärä).
- TKIO-hankkeiden valmistelu–toteutus–raportointi toteutetaan sovituilla käytännöillä.
- Tukipalvelut toteuttavat palveluprosesseja ja palvelulupauksia (esim. kirjasto, opiskelijapalvelut, opiskelijahyvinvointipalvelut).
- Henkilöstö toteuttaa sovitut prosessit ja toimintatavat sekä vie johdon linjaukset ja päätökset arjen tekemiseen.
3 | Arvioi (Check)
- Opintojaksopalautteet kerätään ja kootaan, ja tuloksia analysoidaan kvartaaleittain.
- Opiskelijapalautteet käsitellään sovitusti ja systemaattisesta.
- Henkilöstön työhyvinvointitutkimus analysoidaan.
- Sidosryhmä- ja työelämäpalautteet käydään läpi.
- Mittariseuranta: valmistumisajat ja läpäisy, työllistyminen/sijoittuminen, tyytyväisyys, TKIO-vaikuttavuus, talouden keskeiset tunnusluvut.
- Sisäiset arvioinnit ja vuosittaiset itsearvioinnit: mikä toimii, mikä ei.
- Ulkoiset auditoinnit/arvioinnit ja niiden havainnot.
- Arviointien ja palautteiden keskeiset tulokset julkaistaan ja käsitellään sovituissa foorumeissa, mikä vahvistaa avoimuutta ja luotettavuutta
4 | Kehitä (Act)
- Palautekoonti, analyysi, päätetyt toimenpiteet, vaikutusten seuranta (sama logiikka kaikissa toiminnoissa).
- Prosessinomistajat päivittävät prosessikuvaukset ja ohjeistukset havaintojen perusteella.
- Kehittämistoimet kirjataan järjestelmällisesti yhteisesti sovitulla tavalla; mitä muutetaan, vastuuhenkilö, aikataulu ja seurannan tapa.
- Sovitut muutokset viestitään selkeästi, uudet toimintatavat jalkautetaan, ja ohjeistukset ylläpidetään helposti löydettävinä
- Kehittämistoimet suunnitellaan ja toteutetaan yhteiskehittämisenä: henkilöstö, opiskelijat ja tarvittaessa sidosryhmät osallistuvat ratkaisujen ideointiin, pilotointiin ja käyttöönottoon.
- Laatutyö ja jatkuva parantaminen kuuluvat kaikille
4. Laadunhallinnan vastuut ja roolit
Laatutyön onnistuminen edellyttää selkeitä rooleja ja vastuita. VAMKissa laatu on yhteinen asia: jokaisella toimijalla on oma roolinsa laadun varmistamisessa ja kehittämisessä.
Olemme yhteisönä sitoutuneet strategiaamme ja laatupolitiikan peruslähtökohtiin. Jokainen vastaa oman työnsä laadusta, ja laatu syntyy arjen kohtaamisissa. Toimimme tiiviinä joukkueena ja kohtaamme toisemme arvojemme mukaisesti, sympaattisesti ja avoimesti. Näin varmistamme asiakaslähtöisyyden ja edelläkävijyyden sekä rakennamme onnistumisia tukevan toimintakulttuurin.
-
Johto (hallitus, rehtori/toimitusjohtaja, johtoryhmä)
Hyväksyy strategian ja laatupolitiikan sekä ohjaa laatutyötä strategisesti. Johto vastaa laatujärjestelmän johtamisesta, kehittämistoimien linjauksista ja seurannasta. Laadun kehittämistoimien etenemistä seurataan säännöllisesti. -
Yksiköt ja prosessinomistajat (yksiköiden johtajat/osaamispäälliköt/TKI-johto)
vastaavat oman toiminta-alueensa suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Prosessinomistajat huolehtivat, että PDCA-mallin vaiheet toteutuvat ja sovittuja vastuita ja toimintatapoja noudatetaan ja että dokumentaatio pysyy ajantasaisena. -
Laatuasiantuntija
Koordinoi laatujärjestelmän toimivuutta, kehittämistä ja ylläpitoa, tukee prosessien kuvaamista ja kehittämistä sekä huolehtii arviointeihin ja auditointeihin liittyvästä kokonaisuudesta ja viestinnästä. -
Laatufoorumi
Toimii laadunhallinnan keskustelu- ja valmisteluryhmänä: linjaa ja priorisoi kehittämistoimia sekä tukee laatujärjestelmän ylläpitoa, arviointeja, dokumentointia ja viestintää. -
Henkilöstö
Henkilöstö vastaa oman työnsä laadusta ja sen jatkuvasta kehittämisestä sekä yhteisten prosessien, toimintatapojen ja ohjeiden noudattamisesta. Laatu rakentuu arjen työssä opetuksessa, ohjauksessa, palveluissa ja yhteistyössä. Erityinen vastuu koulutuksen laadun varmistamisesta ja kehittämisestä on tutkintovastaavilla oman tehtävänkuvansa mukaisesti. -
Opiskelijat ja VAMOK
Osallistuvat yhteiskehittämiseen mm. palautteiden, edustuksellisten roolien, työryhmien sekä arviointien ja auditointien kautta. Opiskelijan näkökulma on keskeinen opiskelijalähtöisessä kehittämisessä. -
Sidosryhmät (työelämä ja kumppanit)
Osallistuvat toiminnan kehittämiseen palautteen, arviointien ja yhteistyön kautta. Yhteistyö tukee työelämärelevanssia ja vaikuttavuutta.
5. Prosessit ja menettelytavat
VAMKin laadunhallinta perustuu yhteisiin, sovittuihin prosesseihin ja menettelytapoihin. Prosessien kuvaaminen ja dokumentointi selkeyttävät toimintaa, varmistavat yhdenmukaisen toteutuksen ja tukevat tavoitteellista kehittämistä. Prosessien toteuttamista täydentävät intrasta löytyvät toiminta- ja menettelyohjeet sekä suunnitelmat. Prosessit kattavat sekä ydin- että tukitoiminnot, ja niitä johdetaan PDCA-ajattelun mukaisesti. Näin varmistetaan toiminnan lainmukaisuus sekä velvoitteiden ja suositusten huomioiminen. Prosessikuvaukset sisältävät myös prosessin omistajan, tavoitteen, keskeiset vaiheet ja vastuut, ja niitä ylläpidetään järjestelmällisesti. VAMKin toiminta etenee toisiinsa kytkeytyvinä prosesseina, jotka muodostavat jatkumon ja kokonaisuuden. Siksi jokaisen toiminta vaikuttaa myös muiden prosessien sujuvuuteen ja laatuun.
PDCA-mallin mukaisesti kuvatut prosessit ja menettelytavat varmistavat:
- vastuut ja päätöksenteko ovat selkeitä
- toimintaa tehdään yhdenmukaisesti sovittujen käytäntöjen mukaan, huomioiden vertailtavuus ja yhteinen tapa toimia
- lainmukaisuus sekä velvoitteet ja suositukset huomioidaan osana prosessien ohjausta
- palautteet, tulokset ja havainnot ohjaavat kehittämistä
- kehittämistoimenpiteet suunnitellaan, toteutetaan ja seurataan järjestelmällisesti, jolloin jatkuva parantaminen on osana arkea
- prosessien rajapinnat ja vastuut tulevat näkyviksi erityisesti siellä, missä prosessit kohtaavat
- laadun poikkialaisuus tulee näkyväksi eli laatu rakentuu prosessien yhteispelissä
- toimintaa kehitetään kokonaisuutena, ei vain yksittäisinä osina eli yhteinen PDCA-malli tukee kokonaisuuden hallintaa
Johtamis- ja toiminnanohjausprosessit
Johtamis- ja ohjausprosessit kytkevät kaikki muut prosessit strategiaan ja varmistavat toiminnan ohjauksen, seurannan, aluevaikuttavuuden ja laadun varmistamisen.
- Strategia- ja toiminnan suunnittelu
- Tiedolla johtaminen ja raportointi
- Riskienhallinta ja turvallisuus
- Arvioinnit ja auditoinnit
Ydinprosessit
Koulutusprosessi
- Opiskelijarekrytointi ja -valinta
- Opetussuunnitelmien suunnittelu
- Opetus ja ohjaus
- Opiskelijan opintopolku ja HOPS
- Opetuksen toteutus ja arviointi
- Työelämäyhteistyö (harjoittelut, projektit, työelämälähtöisyys, TKIO)
TKIO-prosessi
- Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta
- Tulosten hyödyntäminen ja osaamisen vahvistaminen
- Työelämäyhteistyö (kumppanuushankkeet, yhteiskehittäminen, pilotit)
Palveluprosessit
Palveluprosessit varmistavat ydinprosessien sujuvuuden ja laadun. Ne tuottavat resurssit, palvelut ja toimintatavat, jotka mahdollistavat ydinprosessien toteuttamisen.
- Opiskelijapalvelut ja opiskelijakokemus
- Henkilöstö ja osaamisen kehittäminen
- Tietohallinto ja digipalvelut
- Kirjasto ja oppimisympäristöt
- Tilat ja kampuspalvelut
- Talous ja hankinnat
- Viestintä ja markkinointi
Lisätiedot
- Prosessikuvaukset ja kokonaisarkkitehtuuri: (ARC-linkki?)
- Toiminta- ja menettelyohjeet: (Intra-linkki)
- Turvallisuus ja riskienhallinta: (ohjeet/sivut)
- Eettiset periaatteet, yhdenvertaisuus ja saavutettavuus: (linkit)
6. Tiedolla johtaminen arvioinnin ja ennakoinnin välineenä
VAMKissa päätöksenteko ja kehittämistyö perustuvat tietoon. Seuraamme tavoitteiden edistymistä hallituksen, johtoryhmän ja yksiköiden tasoilla, ja hyödynnämme tunnuslukuja toiminnan ja talouden ohjauksessa sekä ennakoinnissa. Mittarit tarjoavat ajantasaista tietoa toiminnan tilanteesta ja siitä, mihin suuntaan kehitys on menossa. Mittarit tukevat päätöksentekoa ja toiminnan ohjausta myös silloin, kun varsinainen palaute saadaan vasta myöhemmin. Mittareiden avulla toimintaa voidaan arvioida jatkuvasti ja tehdä tarvittavia muutoksia jo toiminnan aikana.
Arviointi vahvistaa laatukulttuuria, kun henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat yhteiseen laadun rakentamiseen. Samalla keskustelukulttuuri ja sisäinen viestintä kehittyy ja vaikutukset näkyvät myös arjen pedagogisissa ratkaisuissa. Keräämme palautetta systemaattisesti opiskelijoilta, henkilöstöltä ja sidosryhmiltä opetuksen, ohjauksen, palveluiden ja oppimisympäristöjen kehittämiseksi.
Palautteet ja seuranta
Laadunhallinta näkyy VAMKin arjessa palautteina, seurannassa ja arviointina. Palauteprosessit tukevat suunnitelmallista kehittämistä ja vahvistavat jatkuvan parantamisen kulttuuria.
Palaute ja mittarit ohjaavat kehittämistä
- Palautetta kerätään ja mittareita seurataan suunnitelmallisesti. Tiedot käsitellään sovituissa foorumeissa.
- Tulokset analysoidaan, ja niiden pohjalta sovitaan konkreettisista kehittämistoimista: mitä muutetaan, kuka vastaa ja millä aikataululla.
- Toimenpiteet kirjataan, ja niiden etenemistä seurataan mittareiden sekä uuden palautteen avulla.
- Keskeiset tulokset ja kehittämistoimenpiteet viestitään avoimesti.
Kerromme avoimesti, mitä palautteesta on opittu ja mihin toimenpiteisiin se on johtanut, jolloin läpinäkyvyys ja vastuullisuus vahvistuvat. Näin kehittäminen ei jää yksittäisiksi toimenpiteiksi, vaan muodostaa jatkuvan PDCA-kierron. Samalla laadulle syntyy selkeät kriteerit, ja kehittämisen vaikutuksia voidaan osoittaa konkreettisesti.
Keskeisiä palautekanavia
- opiskelijapalaute koulutuksesta ja opiskelukokemuksesta (esim. Spark, Tutka)
- uraseuranta ja valmistuneiden palaute (AVOP, alumnipalaute)
- henkilöstön hyvinvointi- ja työtyytyväisyyskyselyt (esim. Henkilöstötutkimus, PeoplePower)
- sidosryhmä- ja asiakaspalautteet (TKIO ja palvelut)
Mittarit ohjaavat toimintaa arjessa
Mittarit tukevat VAMKissa käytännön johtamista ja kehittämistä. Niiden avulla seurataan tavoitteiden toteutumista, tunnistetaan poikkeamia ja kehittämistarpeita sekä arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia. Mittarit ohjaavat esimerkiksi opetuksen, ohjauksen, palveluiden, resurssien, työhyvinvoinnin ja opiskelijahyvinvoinnin kehittämistä. Kun tietoa käsitellään säännöllisesti eri foorumeissa, se muuttuu konkreettisiksi toimenpiteiksi organisaation arjessa. Mittareita käsitellään säännöllisesti hallituksessa, johtoryhmässä, yksiköissä, koulutuksissa ja tiimeissä. Näin tieto siirtyy käytännön päätöksiin ja kehittämistoimiin koko organisaatiossa. Tämä tekee näkyväksi juuri sen, että mittarit eivät jää ylätason seurantaan, vaan ne vaikuttavat arjen ratkaisuihin.
Mittarien avulla:
- kehitetään opetuksen toteutusta ja ajoitusta
- vahvistetaan opiskelijoiden ohjausta ja tukea
- kohdennetaan henkilöstön ja tiimien kehittämistoimia
- suunnataan resursseja ja palveluja sinne, missä tarve on suurin
- arvioidaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia
Keskeiset avainmittarit
- Opiskelijapalaute (esim. Tutka/Spark/AVOP)
- Läpäisy ja valmistuminen (valmistuneiden määrä / valmistumisen sujuvuus)
- Työllistyminen ja uraseurannan tulokset
- Vetovoima (ensisijaiset hakijat / aloituspaikka)
- TKIO-toiminnan volyymi (esim. ulkoisen rahoituksen määrä)
- TKIO-vaikuttavuus (esim. yhteistyön laajuus / tulosten hyödyntäminen)
- Kansainvälisyys (esim. kv-opiskelu- ja työympäristön mittareita)
- Opiskelijahyvinvointi (hyvinvointikyselyn tulokset)
- Henkilöstön työhyvinvointi (Henkilöstötutkimus, PeoplePower)
- Talouden keskeiset tunnusluvut
- Jatkuva oppiminen (esim. opintopistekertymä)
- Turvallisuuden ja riskienhallinnan seuranta (ylätaso)
Sisäiset arvioinnit ja itsearvioinnit
Johtoryhmän tilannekatsauksissa seurataan strategian toteutumista, arvioidaan laadunhallinnan toimivuutta ja tunnistetaan kehittämistarpeet, ja itsearvioinnit tukevat jatkuvaa oppimista sekä laadun parantamista.
Suunnitellut toimenpiteet:
- Toiminnan itsearvioinnit ja prosessien kehittäminen
- Sisäisen auditoinnin toteuttaminen suunnitellusti kehittämiskohteiden mukaan
- Auditoinnin kehittämiskohteiden edistäminen
Auditoinnit ja ulkoiset arvioinnit
Osallistumme kansallisiin ja kansainvälisiin ulkoisiin arviointeihin ja auditointeihin. Ulkoiset arvioinnit tukevat toiminnan läpinäkyvyyttä ja auttavat tunnistamaan vahvuuksia, hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita. Auditointien tulokset kytketään kehittämistyöhön ja niiden etenemistä seurataan sovitusti.
Suunnitellut toimenpiteet:
- Karvin auditointi 5/2027
- Tutkintojen akkreditointien suunnittelun aloittaminen
7. Jatkuva kehittäminen
Jatkuva kehittäminen on osa VAMKin toimintakulttuuria. Kehitämme pedagogiikkaa, digitaalisia ratkaisuja, palveluja ja oppimisympäristöjä ennakoiden, yhdessä opiskelijoiden ja työelämän kanssa.
Arviointi perustuu yhdessä asetetuille tavoitteille ja avainmittareille, ja kehittäminen etenee edellä kuvatun PDCA-syklin mukaisesti: havaintojen pohjalta päätetään toimenpiteistä, toteutetaan parannukset ja seurataan vaikutuksia. Kehittämistoimet kootaan toimenpiteiksi, joille määritellään vastuut, aikataulu ja seuranta. Kehittämistyössä painotamme erityisesti opetuksen pedagogista kehittämistä, opiskelijoiden ohjauksen laadun vahvistamista sekä hyvinvoinnin ja opiskeluyhteisön kehittämistä. Tavoitteena on tarjota VAMKissa ympäristö, jossa opiskelijat menestyvät opinnoissaan ja kiinnittyvät sujuvasti työelämään ja yhteiskuntaan.
Laatutyö ei ole vain toimintojen ylläpitoa. Se on jatkuvaa kehittämistä ja oppimista.
Huippu-urheilija myönteinen korkeakoulu
Huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen laatutyön tavoitteena on parantaa urheilijoiden edellytyksiä suorittaa korkeakouluopintoja siten, että ne tukevat urheilussa kehittymistä.
- Suomen Olympiakomitea on myöntänyt 6.5.2024 Vaasan ammattikorkeakoululle Huippu-urheilijamyönteinen korkeakoulu –laatutunnuksen tavoitteellisesti urheilevien opiskelijoiden opintojen tukemisesta ja yksilöllisten opintopolkujen mahdollistamisesta.
- Olympiakomitean myöntämällä laatutunnuksella halutaan tunnistaa ja tunnustaa ne korkeakoulut, jotka täyttävät toiminnassaan huippu-urheilijamyönteiselle korkeakoululle määritellyt laatutekijät ja jotka kehittävät aktiivisesti urheilijoiden kaksoisuran onnistumisen edellytyksiä yhteistyössä paikallisen urheiluakatemian kanssa.
- Auditoinnista saatujen kehittämissuositusten pohjalta on laadittu sisäinen toimintasuunnitelma konkreettisine toimenpiteineen, vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen, joka ohjaa kehittämistyötä urheilijamyönteisyyden osalta.
Huippu-urheilijamyönteisen korkeakoulun laatutekijät muodostuvat kuudesta (6) eri osa-alueesta jotka ovat:
- yksilöllinen tuki ja ohjaus opintojen aikana
- joustavat opintopolut
- urheilusta hankitun osaamisen tunnustaminen
- urheilijoille räätälöidyt opintokokonaisuudet
- siirtymävaiheet ennen ja jälkeen opintojen
- korkeakoulun viestintä sekä yhteistyö toisen asteen, urheiluakatemian ja Suomen Olympiakomitean kanssa
- opiskelijoiden kaksoisuran tukeminen.
Muutosluettelo
- Julkaistu xxxx
