Ely suomiEsrVipuvoimaaeu 2014 2020

Yhteistyöllä kohti kestävää toipumista: Ammattikorkeakoulut yhdistävät voimansa luodakseen nopeita toimia yritysten koronapandemiasta toipumiseksi. Tavoitteena on edistää vihreää siirtymää, lisätä muutoskyvykkyyttä ja edistää digitalisaatiota. Hankkeessa on luotu valtakunnallinen osaamiskokonaisuus pk- ja mikroyrityksille tarjottavaksi, ja tämä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä. Olemme luoneet mikro-opintoja mikro- ja pk-yrityksien tueksi, jotta yritykset voivat saada tarvitsemaansa koulutusta ja tukea nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Yhdessä rakennamme kestävää tulevaisuutta ja autamme yrityksiä menestymään muuttuvassa toimintaympäristössä.

Yrittäjän tilinpäätös

Tilinpäätöksen kertomaa

Juontajana: Loviisa Mäki-Julku

Vieraana: Liiketalouden lehtori Sari Saarikoski

Kesto: 9 min 46 s

PODCAST – Tilinpäätöksen kertomaa: tekstivastine

Loviisa: Tervetuloa kuuntelemaan MYRSKY-hankkeen podcastia. Tämä podcast on osa MYRSKY – yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio Länsi-Suomessa -hanketta, joka rahoitetaan REACT-EU -välineen määrärahoista osana Euroopan Unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Mun nimi on Loviisa Mäki-Julku ja teemana on tänään tilinpäätös ja sen tiedot pienten yritysten liiketoiminnan tukena. Aiheeseen meidät tutustuttaa tänään Vaasan ammattikorkeakoulussa liiketalouden lehtorina työskentelevä Sari Saarikoski, joka toimii tällä hetkellä myös MYRSKY- hankkeessa yritysyhteistyömeklarina, joten tervetuloa Sari! Kerrotk ensin vähän itsestäsi  ja taustastasi?

Sari: Joo kiitos Loviisa ja kiitos kutsusta tulla tänne puhumaan tästä tärkeästä asiasta, eli hyvinkin on sydäntä lähellä ollut aina tää PK yrittäjien kanssa työskentely tuolla aikaisemmissa työpaikoissa ja nyt täällä ammattikorkeakoulun lehtorina ja palveluliiketoiminnan asiakkuusvastaavana, niin tehdään myös parhaamme, että sitten meidän opiskelijat ja myös toivon mukaan yrittäjät sitten saisivat tietoa myös tästä tärkeästä aiheesta. Eli miten tilinpäätöstietoa voi hyödyntää siellä omassa PK yrityksen toiminnassa ja sen kehittämisessä.

Loviisa: Joo eli lyhyesti, että tämän päivän Otsikko taitaakin sitten olla tilinpäätöksen kertomaa. Voisitko sä vähän tarkemmin kertoa tästä tilinpäätöksestä ja sillä se voi olla monelle yritykselle, varsinkin uudelle, vähän semmoinen epäselvä asia.

Sari: Joo tän pitkän kokemuksen kanssa tosiaan 15 vuotta on työskennellyt yrittäjien kanssa ja itselläkin on yritys ja ollut useampaa yritysmuotoa, niin kyllä tää tahtoo olla vähän niin, että se ei niin paljon kuitenkaan kiinnosta yrittäjiä. Tää varsinainen sisältö vaan lähinnä se, että tietenkin aina että onko siellä loppuviimeksi sitten viimeisellä rivillä sitä plussaa vai miinusta, mutta tilinpäätöstieto kannattaisi aina analysoida ja hyödyntää. Se auttaa siinä tulevaisuuden ennustamisessa ja strategian eli semmoisen pidemmän tähtäimen suunnittelussa ihan siinä päivittäisessä operatiivisessa toiminnassa. Ja sitten kun tietysti aina yrityksellä on tavoitteena että ne on kannattavia niin sen kehityksen semmoisessa pohdinnassa suunnittelussa.

Loviisa: OK. No jos me sitten mennään tämmöiseen vähän konkreettisempaan kohtaan, niin mistä tilinpäätös sitten ihan oikeasti muodostuu?

Sari: No siinähän on aina 2 osaajaa aika usein hyvin tunnetaan tää tuloslaskelma, joka siis kerran vuodessa päivittyy. Yleensä tilikausi on useimmiten kalenterivuosi ja silloin se näyttää sen tilanteen, mikä siellä on ollut esimerkiksi 31.12., eli sen yhden kahdentoista kuukauden jakson aikana. Mitä siellä on yrityksessä taloudellisesti tapahtunut, elikkä siellä tuloslaskelmassa kuvataan kaikki tapahtumat eli myynti ja siellähän ensimmäinen rivi, niin kutsutusti on aina se liikevaihto, joka sitten tarkoittaa sitä, että kuinka paljon yritys on sitten tuotteitaan tai palveluitaan myynyt ja jollain tietyllä hinnalla.

Ja se liikevaihto on semmoinen, mikä usein koetaan semmoiseksi merkittäväksi luvuksi ja mittariksi, mutta paljon muutakin on sieltä sitten tosiaan hyödyllistä, niin kun pohdiskellen katsoa sieltä tuloslaskelmasta. Mutta ihan lyhyesti kiteytettynä tuloslaskelma ja tase ja tuloslaskelma kertoo siitä, että mitä siellä sen yhden kuluneen tilikauden aikana eli kahdentoista kuukauden aikana on myyty tuotteita tai palvelua ja millä hinnalla.

Loviisa: No voiko yrittäjä sitten vaikuttaa siihen tilinpäätökseen jo tilikauden aikana?

Sari: No sinänsä voi sen toiminnan kautta. Eli jos esimerkiksi ottaa tämmöisiä välitilinpäätöksiä, mikä olisi ihan suotavaa. Tietysti yrityksen kokoluokasta riippuen voi vähän pohtia kannattaako ottaa yksi välitilinpäätös vai katsoa vähän kvartaaleittain sitä toimintaa.

Eli totta kai, kun siellä nähdään esimerkiksi budjettiin verrattuna sitten, että miten myynti on kehittynyt ja miten kulut on kehittynyt. Elikkä siellä yksi tärkeä kun se pelkkä liikevaihto on tietenkin sitten, kun tätä analyysiä tehdään niin vähän niin kun rivi riviltä ja kustannuserä eräältä katsoa se, että mihin ne rahat on oikeasti mennyt eli mikä se kulupuoli siellä on.

Ja yksi tärkeä on sitten verrattaessa sinne budjettiin, että mitä on miettinyt silloin, kun budjettia on tehnyt ja miksi siellä mahdollisesti sitten on ehkä merkittäviä heittoja.

Loviisa: Onko tilinpäätöksessä sitten jotakin sellaista mitä ihan ehdottomasti kannattaa seurata?

Sari: Joo, ilman muuta elikkä tuossa olikin jo tosiaan toi koulupuoli, että kaikki mitä ei ole budjetoitu, niin pitää kyllä tarkkaan harkita, että lähdetäänkö sitten mukaan, jos sieltä joku ehdottelee erilaisia vaikka kampanjoita tai varsinkin siinä tilanteessa, jos ollaan sitten lisää henkilöstöä rekrytoimassa, niin siinä vaiheessa erityisesti kannattaa näitä tarkastella, mutta kyllähän sitten näistä tilinpäätöksen luvuista, kun katsotaan myös sitä tasepuolta. Sieltä saadaan laskettua tämmöisiä ja tarkkailtua tämmöisiä erilaisia tunnuslukuja, joista sitten yleisemmin sieltä lasketaan ja perehdytään semmoisiin kun kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus ja niitä pohtimalla se on semmoinen kolmio, joka oikeastaan kuvaa sen yrityksen taloudellista tilannetta ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Ja jos noi on hallussa niin silloin yrittäjillä on kyllä levollinen mieli siitä, että tietää, että hän riittävästi tietää oman oman yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja just ennen kaikkea siitä, että mihin sitä voisi jo ilman muuta tilikauden aikana vaikuttaa.

Loviisa: No mitä sitten kun yrittäjä on käynyt nää läpi ja aiheeseen on tutustuttu vähän paremmin, niin mistä yrittäjän kannattaa lähteä liikkeelle ja mitä kannattaa ihan ehdottomasti kehittää?

Sari: No nää tosiaan kertoo sekä nää luvut täällä, eli elikkä tosiaan se toinen puoli mikä kannattaa ja aina pitää myös katsoa joka kuuluu tilinpäätökseen on tää tase. Eli tase sitten taas kertoo sen, että mistä ne yrityksen varat ja velat koostuu ja jos nopeasti vaan vilkaisee vaan sen tuloslaskelman niin juuri se mennyt 12 kuukautta voi olla että se on ollut taloudellisesti hyvä ja sitten kun kääntää sen toisen puolen niin rupeaa katsomaan tasetta niin siellä esimerkiksi sitten onkin paljon velkoja jolloin siellä selkeästi niin kun yrityksen omat pääomat on esimerkiksi paljon pienemmät suhteessa velkaan. Ja jos velka on erityisesti vielä kasvanut viimeisten vuosien aikana, niin täytyy aina tosiaan huomioida tää kokonaisuus ja molemmat puolet. Mutta tosiaan kun nää molemmat puolet on katsottu, analysoitu, pohdittu, niin ilman muuta sitten pitäisikin lähteä niiden perusteella muokkaamaan suuntaa eli joko nostamaan hintoja tai pyrkimään myymään enemmän. Tai jos kaikki on hyvin, niin yksi tärkeätä on sitten aina miettiä, että mihin sitä kertynyttä pääomaa lähtisi sijoittamaan, ettei se sitten esimerkiksi vuosikausia pääse makaamaan siellä yrityksen käyttötilillä, jolloin se ei sinänsä tuota mitään lisää.

Loviisa: Mitä sitten kun tämmöisen tilinpäätöksen on tehnyt tai semmoisen saa niin mitä sillä tehdään, että kannattaako siitä esimerkiksi viestiä ulkopuolelle tai mitä sillä tehdään?

Sari: No ihan ensin, jos nää asiat ei ole tuttuja, niin kannattaa jonkun ammattilaisen kanssa käydä nää läpi ja ja pyytää selvittämään, että mitä ne kaikki asiat siellä tarkoittaa. Ja useinhan tää on sitten yrityksen kirjanpitäjä tai joku muu henkilö sieltä taloushallinnon hoitavasta yrityksestä. Heidän kanssaan tulisi olla semmoinen hyvä avoin suhde että käydään asiat sitten realistisesti ja rehellisesti läpi ja sieltä saisi ehkä niitä vinkkejä mitä ehkä kannattaisi tehdä ja jos näin ei ole niin sitten kannattaa hakea joltain muulta asiantuntijalta tähän apu että sitten saisi näitä vinkkejä että mitä tosiaan kannattaisi tehdä ja mitä mitkä on semmoisia kiireellisiä asioita, heti hoidettavia ja mitkä sitten voisi olla semmoisia vähän pidemmän tähtäimen suunnitelmia, jolloin voidaan ihan sitten puhua semmoisesta strategisesta ajattelusta.

Loviisa: Johtopäätöksenä voidaan pitää, että tilinpäätöksessä on tosiaan yritykselle aika paljon hyötyä ja sitä kannattaa seurata ja se vaikuttaa varmasti tulevaisuuden suunnitteluunkin, että varmaan helpompaa kun on yritysten luvut tiedossa.

Sari: Juuri näin. Jos ajattelee, että yritys on vaikka kasvua hakemassa, esimerkiksi pääomaa eli lainaa hakemassa, niin silloin tietenkin tää historia pitää olla hallussa, mutta täytyy myös muistaa se, että tilinpäätös kertoo historiatietoa eli se kertoo 12 kuukautta mennyttä aikaa ja sen takia on tosi tärkeä se tärkein pointti tälläkin mitä halusin kertoa on se, että kun sitä myös siellä vuoden aikana jo seuraa eli tilikauden aikana seuraa, niin silloin sitä suuntaa voidaan lähteä muuttamaan, ettei se sitten tule vasta kun tilinpäätös pitää olla valmis 4 kuukautta sen tilikauden päättymisen jälkeen. Niin sehän on auttamattoman vanhaa tietoa ja silloin tosiaan olisi oleellisen tärkeätä, että sitä hyödynnetään siellä jo niin kun matkan varrella.

Loviisa: Tässä oli meidän tämän päivän kysymykset. Ja kiitos Sari, toivotaan että tää toimii semmoisena hyvänä alkusysäyksenä yrityksille.

Sari: Joo kiitos kaikille munkin puolesta ja rakastukaa ihmeessä kaikki omiin lukuihin.

Energia

Lämpöenergiaa auringosta osa 1

Luennoitsija: Tekniikan lehtori Shekhar Satpute

Kesto: 15 min 52 s

Markkinointi ja brändi

Markkinointisuunnitelman laatiminen

Juontajana: Loviisa Mäki-Julku

Vieraana: Heidi Skjäl

Kesto: 25 min 12 s

PODCAST - Markkinointisuunnitelman laatiminen

Loviisa: Tervetuloa kuuntelemaan MYRSKY-hankkeen podcastia. Tämä podcast on osa MYRSKY – Yrityksen muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä, digitalisaatio Länsi-Suomessa -hanketta, joka rahoitetaan REACT-EU -välineen määrärahoista osana Euroopan Unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Minun nimeni on Loviisa Mäki-Julku ja teemana on markkinointisuunnitelman laatiminen. Teeman ääreen meidät vie Vaasan ammattikorkeakoulussa työskentelevä markkinoinnin lehtori Heidi Skjäll. Tervetuloa Heidi ja kiva kun pääsit haastatteluun.

Heidi: Kiitos.

Loviisa: Ennen kuin syvennytään tähän meidän päivän aiheeseen, niin kerrotko itsestäsi vähän ensin?

Heidi: Joo, eli markkinoinnin lehtori Vaasan ammattikorkeakoulussa lähes 15 vuotta toiminut markkinoinnin erilaisten opintojaksojen vetäjänä. Ja mä itse ajattelen näin, että minun tärkein tehtävä on tuottaa sellaista työelämälähtöistä opetusta ja tuoda paljon niin kuin työelämän oppeja opiskelijoille. Ja sitten tottakai yrityksille apuja sitä kautta.

Loviisa: Aloitetaan ihan perusasioista, mikä on markkinointisuunnitelma?

Heidi: Mä oikeastaan voisin aloittaa vielä siitä, että mitä on markkinointi. Eli markkinointi on oikeastaan sitä, että löydetään oikeat ihmiset ja sitä, että saadaan niin kun niille viestittyä se meidän tuote tai palvelu ja niin, että he haluavat myös ostaa sen. Eli tästä päästään sitten siihen, että markkinointisuunnitelma on työkalu, jolla yritys itse määrittelee, että kuinka me päästään niihin markkinoinnin tavoitteisiin, kuinka me löydetään ne oikeat ihmiset ja erityisesti tänä päivänä kuinka me löydetään niille oikeille asiakkaille niille pääsegmenteille, markkinointiviestintäkanaville.

Ja mä tapaan sanoa kaikille aina, että ei ole yhtä oikeaa markkinointisuunnittelupohjaa. Ei ole yhtä oikeaa suunnitelmaa ja sellaisia asioita, että nämä pitäisi niinku kaikilla olla tässä suunnitelmassa vaan on erilaisia asioita mitä kannattaa tarkastella siinä suunnitteluprosessin vaiheessa ja sitten vaan päätetään, että nää on niinku meille relevantteja ja me painostetaan tohon ja tää on ehkä asia mitä meidän ei tarvitse tänä vuonna miettiä ollenkaan, että mietitään sitten ensi vuonna uudestaan, että osalle se voi markkinointisuunnitelma voi olla vaikka tavoitteena saada ensi vuodelle tämmöinen vuosikello, että mitä tapahtuu missäkin kuussa, markkinoinnin tai erilaisten kampanjoiden osalta. Ja sitten toiselle se voi olla taas palaamista siihen, että vaikka mikä meidän tuotestrategia olikaan, mitkä on ne meidän päätuotteet ja ydinkohdatryhmät näille päätuotteille ja jotenkin niin kun päivittää markkinointi ihan pitäisi päivittää koko aika ja suunnitelmien pitäisi elää, että ollaan dynaamisia ja katsotaan että ollaan niin kun ajan hengessä sen oman tuotevalikoiman asiakaskohdesegmentin ja sitten niitten markkinointiviestintäkeinojen kanssa. Mutta että jokaiselle yritykselle se on niinku oma matka ja se lähtee sitten yrityksen omasta osaamisesta ja ajatuksista siitä, että missä halutaan olla.

Loviisa: Eli kyseessä on siis työkalu, jonka antaa niin kun raamit markkinoinnille että miten toimitaan ja mitä halutaan saavuttaa, eikö?

Heidi: Juuri näin ja ne tavoitteet onkin hyvä siinä aika alkuvaiheessa katsoo läpi, puhutaan niistä kohta, mutta se on just näin niin kun kysyit että se on vaan yhdenlainen työkalu joka ohjaa sut niin kun muistamaan siinä sun suunnitteluprosessissa ne tärkeimmät asiat.
Loviisa: Täytyy sanoa, että kuulostaa aika paljon tota saman suuntaiselle kuin viestintäsuunnitelma, ettei se varmaan ihme kun mä ajattelen viestinnän ja markkinoinnin sijaisena jonkinnäköisenä sukulaisena, että kulkee vähän käsi kädessä sinne missä mennään.

Heidi: Joo, mä sanoisin näin, että se markkinointiviestintäosio on sitten se markkinointiviestintä.

Eli eli ihan vaan ajatellen sieltä markkinoinnin kilpailukeinot, niin ihan viimeisenä markkinointisuunnitelma ennen kuin tehdään aikataulutus siihen, niin mitkä ne on ne markkinointiviestinnän kanavat, mitä käytetään sitten sen suunnitelman toteuttamiseen, että onko se mainonta tai onko se PR tai mikä se voisi olla, niin se on niin kun se markkinointiviestinnän osuus siinä, mutta se tulee yleensä niinku suunnitelmassa ihan siellä lopuksi.

Loviisa: Että ensin perusasiat ja sitten vähän tämmöiset laajemmat.

Heidi: Joo.

Loviisa: Miksi yrityksen sitten kannattaa panostaa markkinointisuunnitelman laatimiseen?

Heidi: No suomen kielessä on tämmöinen hieno sanonta, kun hyvin suunniteltu on puoliksi tehty niin se sopii niinku todella hyvin markkinointisuunnitelman laatimiseen. Että erityisesti kun asiakkaat ja ja ihmiset ja kuluttajat on koko aika aikamoisen info ähkyn äärellä eli sitä markkinointiviestintää tulee, en nyt sano joka tuutista, mutta useita niin kun viestejä päivässä meille. niin kun siinä markkinointisuunnitelma on määritelty tarkasti, että mitä me halutaan, mitkä on niin kun tavoitteet, mikä se on se kohderyhmä? Ketä ne on oikeasti se ykkössegmentti, ketä me tavoitellaan ja mistä ne löytyy, niin silloin myös säästetään aika paljon yrityksen aikaa. Resursseja pystytään kohdentaa kaikki resurssit oikeisiin asioihin ja siihen kohde segmentin löytämiseen, mutta toki sitten myös saadaan niinku selkeämpi suunta sille omalle markkinoinnille, että markkinoinnissa ei koskaan kannata tavoitella aina kaikkia, koska silloin ampuu sitten sen maalitaulun ohi vaan enemminkin kannattaa segmentoida vaikka yksi keino kerrallaan.

Esimerkkinä ykkössegmentti opiskelijat. No mistä he löytyy, missä on heille kanavat? Kakkos segmenttien eläkeläiset tuotteille, mistä he löytyy, missä on heille kanavat, että sen sijaan että yritetään mainostaa aina kaikille.

Loviisa: Suunnitelman tekemisen kuuluu lopultakin aika monta osaa, että mistä lähteä liikkeelle suunnittelussa, että mitä suunnitelman rakentamisen alkuprosessiin kuuluu?

Heidi: No siis internethän on tässä ihan valtavan hieno asia, koska koska useat alan ammattilaiset jakaa ihan valmiita pohjia, että ihan ensimmäisenä, jos ajatus on sellainen, että mä en oikein tiedä että mistä mä lähtisin, niin pelkästään niinku hakukoneesta etsimällä markkinointisuunnitelmapohja niin saa niinku monia hyviä aika lailla toistensa näköisiä pohjia ja sitten pystyy niinku siitä katsoa, että okei tässä on se prosessi, ei tarvitse tietää itse, vaan että lähdetään esimerkiksi, no lähes kaikki lähtee siitä, että mikä on niinku yrityksen missio, että miksi ollaan olemassa. Mikä se on se tuote se tarjoama eli nykytila analyysi.

No sen jälkeen pohditaan, että mikä on visio, että missä me halutaan olla, mikä on se meidän tavoitetila vaikka 3 vuoden päästä. Ja sitten tähän tulee tämmöinen ihana sana kun strategia eli markkinointistrategia, ja se tarkoittaa niitä keinoja, että millä me päästään, sitten sinne tavoitteisiin. No nykytila analyysissä on myös hyvä pohtia yrityksen ulkoisia tekijöitä. Onko vaikka kilpailukenttä muuttunut? Onko meillä samat kilpailijat vielä, kun meillä oli vaikka edellisen kerran kun tarkasteltiin niinku markkinoinnin toimenpiteitä, jos on niin mikä niinku heidän tilanne on tällä hetkellä markkinoilla, niin se on myös yksi tärkeä.

No tokihan tähän tulee sitten lainsäädännölliset asiat onko lainsäädäntö muuttunut, onko siellä jotain mitä meidän tarvitsee pohtia, mutta sitten suurimpana tähän alkuprosessiin eli siihen nykytilaan analyysiin kuuluu just se segmentointi eli asiakasryhmän löytäminen. Ja segmentoinnissa siis ihan vaan pilkotaan ne ideaaliasiakkaat. Mä monesti teen tankin tunneilla opiskelijoille tämmöisen ideaalia asiakasprofiili missä he sitten tälle esimerkki yritykselle vaikka kertoo, että no pekka kolmekymmentäkolme vuotias ja pekka on töissä täällä ja pekalla on perhe ja tällainen tulotaso ja pekka ostaisi meiltä, koska eli markkinoinnissaan on kyse siitä, että löytää ne asiakkaan ostossyyt että miksi asiakas ostaisi just meiltä koska sieltä saa sitten monesti sinne itse niinku markkinointiviestien niitä asioita.

Yleensä pyydän myös ideaalia asiakasprofiilin, että miksi asiakas ei ostaisi meiltä eli tämmöiset oston esteet. Joskus se voi olla ihan vaan helppous tai asiakas haluaisi ostaa, on kiinnostunut tuotteesta, mutta ei vaikka löydä nettisivuilta jotain tiettyä asiaa: meidän yhteystietoa tilauslomake, että ei tiedä miten tilata, ei tiedä miten mikäkin maksaa. Eli siihen ideaalia asiakasprofiiliin mä pyydän tavallaan niinku yhteenvedon siitä, että kuka se on se pää segmentti, miksi he ostaisi tai ei ei ostaisi ja mistä kanavista he löytyvät. Eli ekana aina lähdetään siitä, että niin kun rakennetaan jotenkin se ympäristö sille meidän tuotteelle, että missä meidän tuote tällä hetkellä on kilpailijoihin nähden, asiakkaisiin nähden. Ehkä sitten jos on Suomen markkinoilla niin niin suomen markkinoihin nähden. Ja sitten kun se on tehty riittävän hyvin se nykytila-analyysi niin sitten on paljon helpompi jatkaa niihin kilpailukeinoihin.

Ja yleensä tuossa nykytila analyysissä mä vielä pyydän, että tekevät tämmöisen positioinnin eli asemointikartan ja sillä tarkoitetaan sitä, että miten meidän asiakkaat näkee meidän tuotteen verrattuna kilpailijoiden tuotteet. Se on monesti tämmöinen nelikenttä. Siinä voi olla vaikka hinta ja laatu, että halutaanko me olla kalleimpia ja laadukkaimpia, koska sehän sitten kertoo hinnoittelusta, että tekee ne hinnoittelu ratkaisut. Halutaanko me olla ehkä ympäristöystävällisempi, eli tuoda jotenkin sitä vastuullisuutta markkinoinnissa, jos meillä on sellaisia niin kun prosesseja vaikka nyt kiertotalouteen niin että niin minä pyydän vielä sitten, että kun teillä on se ideaali asiakas ja se segmentti tehtynä, niin positioiikaa vielä oma tuote niihin kilpailijoihin verrattuna. Se helpottaa huomattavasti sitten sitä itse kilpailukeinojen määrittämistä.

Loviisa: Sä puhuit tuosta helppoudesta vaikka nettisivun käytössä niin mä kuulun nimenomaan niihin, että jos se on vähänkin vaikea, että se sivun rakenne… että niin, se navigointi on jotenkin hankala. Niin mä oon vähän semmoinen, että next.

Tai sitten jos haluaakin palauttaa jonkun ja sitten se menee kauhean jotenkin sotkuiseksi niin ei sitä kauhean monta montaa kertaa viitsi tilataiseksi vaatteita, koska koot on mitä on, että ne vaihtelee tosi paljon ja ihan hirveästi sitten kun palauttaa, että jos sitä on tosi vaikeata niin eihän sellaista mitenkään jaksa sitten oikeasti.

Heidi: Verkkosivuilla on näin, että suomalainen jaksaa klikata keskimäärin noin 4 kertaa sen jälkeen kun hän on päätynyt sille kyseiselle verkkosivulle ja tää tulisikin ottaa sitten, jos nyt on vaikka verkkokauppa, niin pitäisi katsoa sitten sen webbisivujen verkkokaupan myötä että miten se asiakas päätyy niillä 4 klikkauksella: onko se hakukone? Onko se ehkä joku maine maksettu hakukone maininta että niinku mainos että pääsee heti sitten sieltä hakukone sivulta siihen tuotteeseen. Verkkosivuilla on myös yllättävän harvalla, sanoisin vielä pienyrityksellä, todella selkeästi yhteystiedot, puhelinnumero, sähköposti, tilaa tästä, lähetä meille viestiä, että että se olisi tehty niin helpoksi se kontaktointi. Sillä, kun jos ihminen haluaa ostaa sun tuotteen, niin se on jo aivan niin kuin lähellä sitä kyllä vastausta, niin tää oli tosi hyvä kysymys. Iso aihe, hirveän iso aihe verkkosivut ja ja webbisivut, mutta hirveän tärkeä aihe.

Loviisa: Ja ei se 4 klikkausta ei ole kyllä hirveän paljon, että sen kanssa ei lopultakaan kauhean pitkälle päästä.

Heidi: Ei ja sen takia ne verkkosivut pitäisikin olla suunniteltuna niin että asiakas löytää niinku heti sieltä ylävalikosta sen etsimänsä tai haku… verkkosivujen hakukoneesta.

Loviisa: No jos me keskitytään hetki sitten tähän strategiaan ja tuotestrategiaan, miten ne liittyy markkinoinnin suunnitteluun ja mikä on keihäänkärkituote?

Heidi: Joo, strategia on siis todellakin se keino tai ne keinot ja suunnitelmat, millä sitten päästään sinne visioon eli missä halutaan olla. Ja strategia on yleensä sellainen mikä on johdosta lähtevää eli määritellään tiettyjä ylätason asioita yrityksessä ja yleensä tai aikaisemmin puhuttiin tämmöisestä skenaariotyöskentelyä, mutta se siis periaatteessa tarkoittaa samaa. Mä itse tykkään tuosta skenaariosanasta sen takia, kun se on helpompi kääntää suomeksi. Eli skenaariohan on just missä halutaan olla, mitkä ne on ne tulevaisuuden vaihtoehdot, mutta periaatteessa markkinointistrategiassa määritellään ne toimenpiteet, mitä me tarvitaan sitten siihen suunnitelmaan.

Ja tässä voi hyvänä esimerkkinä olla, että yksi strategia markkinointistrategian osa alue voi olla tuote strategia, että minkälaiset tuotteet meillä on niitä, joita me nyt halutaan nostaa esille. Nyt kun me ollaan tehty aikaisemmin tosi hyvin se segmentointi ja sieltä ne ostamisen tavallaan motiivit ja ostamisen esteet ja sitten vielä löydetty ne kanavatkin mistä tää segmentti löytyy, niin periaatteessa nyt että mitkä ne on ne meidän tuotteet tai tuoteryhmät, mitä me halutaan tähän nostaa nyt tällä hetkellä tähän kampanjaan tähän niinku tän vuoden markkinointisuunnitelman. että puhutaankin tämmöisestä keihäänkärkituotteesta.

Ja se ei niinku tarkoita sitä, että se jotenkin asettaisi niinku huonompaan asemaan osan sun tuotevalikoimasta. Se vaan tarkoittaa, että sä just tiettyä tuoteryhmää kohdistat ja myyt tietyille asiakassegmenteille. Eli se tavallaan niinku myös jaat sun omat tuoteryhmät ostajien mukaan ja silloinhan se on kaikista kannattavampaa. Sä löydät niille kanavat. Sä tiedät, että mun segmentti haluaa tätä tuoteryhmää. Niin puhutaan siis tämmöisistä keihäänkärkituotteista, että millä tuotteilla päästään tavoitteisiin tai millä tuotteilla saavutetaan tää niinku kohde segmentin kiinnostus ostaa.

Loviisa: Minkälaisia markkinoinnin kilpailukeinoja suunnitelmassa huomioidaan?

Heidi: Tämä onkin sitten iso ja laaja aihe ja katsotaan osaanko sillain kauniisti sen tiivistää tähän. Mutta, markkinoinnin niin kun pääkilpailukeinoja, tämmöisiä taktisia kilpailukeinoja, on 4.

Tuote, hinta, saatavuus ja sitten markkinointiviestintä.

Ja esimerkiksi tuotepäätösten kohdalla voidaan pohtia, että onko jotain, mitä halutaan pakkaukseen tehdä erilaista, että nyt me ollaan vaikka valittu keihäänkärkituotteeksi tämä ja tämä, puhutaan nyt elintarvikkeesta, puhutaan vaikka jostain makeisvalmistajasta, niin nyt ollaan valittu tähän markkinointisuunnitelma, niin nyt me halutaan ensi vuonna viedä lakuja isosti eteenpäin ja löydetty ne lakun syöjät, että löydetty ne somekanavat niille niin halutaanko me nyt tehdä vaikka siihen tuotteeseen tai siihen tuotepakkaukseen jotain erilaista. Eli lähdetään ihan niin kuin rakentamaan sitä tuotetta siihen uudestaan.

No sitten hinnoittelun kohdalla tehtäisiinkö me vaikka tähän joku kampanja hinnoittelu, jos meillä nyt on laku kaksikymmentäviisi vuotta niin miten se näkyy siinä tuotteessa? Onko meillä, mikä se on se hinta, lähdetäänkö ihan uudella tuotteella, siellä voi olla eli halutaan lähteä vähän korkeammalla hinnalla ja kun niin sanotusti kuoria ne kermat siitä tuotteen alkulanseerauksesta, että halutaanko lähteä vähän penetraatiohinnalla eli lähdetäänkin tosi alhaisella hinnalla markkinoille ja yritetään saada sitä volyymia. Eli hinnoittelukohdassa ei vaan mietitä hintaa vaan mietitään niinku tavallaan sitä strategiasta hinnoittelupolitiikkaa, että mitä sillä haetaan, mennäänkö markkinahinnalla. Vaasassa on tällä hetkellä aivan valtavasti kahviloita, että miten vaikka vaasalainen kahvila hinnoittelee oman kahvinsa, joka on kuitenkin tämmöinen pulkkituote. No itse kävisin katsomassa kaikkien kilpailijoiden kahvit ja sitten tekisin sen positiointikartan ja miettisin, että menenkö keskihinnalla eli markkinahinnalla vai yritetäänkö jotenkin ehkä siellä tuote päätöksissä brändätä omat tuotteeni eri tavalla.

Ja sitten on tietenkin se saatavuus. Eli onko verkkokauppa, kotimyynti? Ihan hyvin toimii vielä suomessakin monetkin kotinmyynti, tietyt tuotteet, mutta verkkokauppa vai kivijalkakauppa? Siinä on kanssa niin kun… vai molemmat? Mitä se tarkoittaa sitten meille, jos meillä on molemmat, miten me palvellaan, mitkä ne on ne asiakasryhmät sinne?

Ja sitten todellakin se viimeinen eli se markkinointi viestintä eli millä kanavalla lähdetään? Ja nykyään puhutaan tämmöisestä, kun monikanavainen markkinointi eli harvemmin suositellaan, että sulla on vaan yksi kanava, esimerkiksi Instagram vaan ajatellaan, että sulla on ehkä lehdessä mainos, että nyt tämmöinen ja tämmöinen laku kaksikymmentäviisi vuotta. Sitten voi olla radiossa pieniä 10 sekunnin klippejä. Nyt on löydetty varmasti joku tutkimus kertoo, milloin sun segmentti kuuntelee radiota. Sitten voi olla instagramissa joku ja ne kaikki niinku tukee toisiaan. Missään ei ole sanottu, että kaikkiin näihin 4 markkinoinnin kilpailukeinoon tarvitsee joka kerta puuttua vaan ehkä enemmänkin ihan sama asia kuin koko markkinointisuunnitelman kanssa, että pohditaan että mitkä koskee nyt taas meitä mitä se nykytila analyysi kertoo, onko meidän segmentti muuttunut? Onko meidän kilpailijat muuttunut? Minkälaisia tavoitteita meillä on? Ja yleensähän ne tavoitteet tehdään aika siellä alkuvaiheessa jo sen segmentoinnin jälkeen, mutta mä palaan niihin yleensä vasta tässä markkinointiviestintäkohdassa, että onko ollut tavoitteena vaikka satatuhatta radiokuuntelua? Viisikymmentätuhatta Instagram postaus tykkäystä? Sitten jos siellä joku arvonta, kuinka monta arvonnan osallistumista, että aika monesti vaikka markkinoinnissa on hyvä olla näitä pehmeitä imagotavoitteita, että tuodaan tuotetta tunnetuksi, niin aika useastihan sitten, koska markkinointi maksaa aina jotain, siellä on sitten näitä tämmöisiä mitattavia tavoitteita millä sitä markkinointia sitten mitataan, että mitä siitä saatiin takaisin? Aina ei pysty sitä myyntiä mittaamaan, mutta pystyy mittaamaan tuolta markkinointiviestinnästä, että miten siinä onnistuttiin. Kuinka moni sen näki?

Loviisa: Mä palaan vähän tuohon tuotteeseen ja tuotepakkaukseen, kun sä sanoit siitä, että periaatteessa rakennetaan se tuote uudelleen niin mulle tulee heti mieleen Jaffa, kun ne otti niitä vanhoja pulloja, vanhaa kuosia, mutta tuli se jostain syystä kyllä heti mieleen.

Heidi: Joo, ihan hyvä idea, heillä on saattanut olla siellä strategiana, että halutaan palata vähän niinku back to basics, tuoda jotenkin sitten, tää on ihan nyt niinku mun paras arvaus, että halutaan tuoda sitä niinku vanhaa brändiä esille. Silloin sen pitää myös näkyä sitten siinä pakkauksessa sekä siinä markkinointiviestinnässä.

Loviisa: No entäs sitten kun tää kaikki on tehty, se suunnitelma on valmis, sitä on otettu käyttöön, niin miten sitä suunnitelman onnistumista sitten mitataan, että onko siihen jotakin välineitä? Mistä tiedät, että suunnitelma toimii?

Heidi: En mä tiedä, tiedetäänkö me koskaan, että toimiiko jokainen kohta suunnitelmassa, mutta ainakin niitä mitä pystytään mittaamaan. Riippuu nyt, tää on hirveän tuotekohtaista, mutta vaikka mä tossa sanoin, että aina ei vaan katsota myyntiä, niin mä tarkoitin että markkinointiviestinnässä on omat tavoitteensa. Aina voidaan katsoa myös, jos on hirveän spesifi vaikka tämmöinen tuotelanseeraukset, niin totta kai siellä mitataan sitä myyntiä ja katsotaan että miten se lähtee niinku siinä elinkaarella menemään, mutta kaikki myyntiluvut.

Mutta sitten just se sosiaalisen median kautta tullut mitattavuus tai viestinnän kautta tullut mitattavuus, että saadaanko jos on vaikka lehtimainos niin onko sitten siitä viikon 2 päästä enemmän myyntiä niin se on yksi keino. Eli tavallaan ne kaikki mittarit millä mitä pystytään mittaamaan, ne kannattaa ottaa käyttöön.

Loviisa: Onko tästä tämmöistä mitään tavoiteaikaa tai rajaa tai suositusta niinku että milloin kannattaa lähteä katsomaan, että onko mitään muutosta tapahtunut myynnissä, että onko se noussut tai onko se laskenut?

Heidi: Sanoisin näin, että tämäkin on ehkä semmoinen johdon strateginen päätös, että kuinka usein sitä myyntiä seurataan. Kyllähän nykypäivänä on paljon erilaisia webbipohjaisia työkaluja, jotka on niinku automatisoituja ja ne pystyy sulle suoraan tekemään sitä myynnin ennustettavuutta ja sitä raportointia, että melkein sanoisin, että se on johdon ja myynnin henkilöstön päätös, että kuinka usein niitä seurataan sitten niitä lukuja.

Loviisa: Pieniä yrityksiä varmaan kiinnostaa tää, että miten budjetti liittyy tähän kaikkeen?

Heidi: No budjettihan on oikeastaan kaiken a ja o ja ehkä kuitenkin sillä tavalla kaikista vaikein yleistää, koska yrityksillä on erilaisia markkinointiin laitettavia rahamääräisiä budjetteja ja sitten saa selittää tietenkin sinne budjetti vastaavalle, että mitä näistä kaikesta saa takaisin, jos käyttää näin ja näin paljon markkinointiin rahaa. Mutta ehkä semmoinen muistutus, että aika harvoin ihan täysin ilmaisella markkinoinnilla eli puhutaan tämmöisestä orgaanisesta, että joku vaikka jakaa sinun Instagram postauksen niin sillä niin kun harvoin päästään parhaimpaan lopputulokseen, että lämmin suositus on että on rahasumma, vaikka sitten pieni, niin kuitenkin markkinointiin kannattaa jonkun näköinen investointi, käytän tällaista sanaa niin investointiin laittaa. Se mitä kannattaa selvittää on… no toki palataan siis ne omiin tavoitteisiin mitkä ne olikaan ne markkinointisuunnitelman tavoitteet ja mitä sillä halutaan, mikä se nyt olikaan se oma kohderyhmä ja sitten kannattaa selvittää, että mistä se löytyy.

Muun muassa tällainenkin tutkimus on olemassa, että että LinkedIn alustalla kannattaa postata tiistaista torstaihin myöhään iltapäivällä, eli silloin siellä on Suomessa kaikista eniten eniten niitä lukijoita. Eri kanavilla on toki eri hinnat, mutta niin kuin sanoin riippuen siitä, että mistä se löytyy se sun oma kohderyhmä, että onko se joku sosiaalisen median markkinointikanava, TikTok, Instagram, Facebook, LinkedIn? Onko se joku muu mainonnan kanava ja onko se mainonta ehkä sitten tämmöistä niin kun perinteistä mainontaa, ajatellaan niin kun sanomalehtimainonta tai katuvarsimainonta. Onko se digitaalista mainontaa, bannerit on edelleen niinku hyvin yleisiä. Onko se jotain sponsorointiin liittyvää asiaa? Että sanoisin että tässä tulee niinku semmoinen vaikein, vaikein asia yleistää, mutta todellakin, kun menette takaisin sinne, että mitäs tällä suunnitelmalla tavoitettiin, ketkä tai mikä se kohderyhmä oli ja mistä markkinointikanavasta se löytyy. Ja sitten vielä lisäisin, että milloin niin sitten varmasti pystyy paremmin tekemään niin kun niihin omiin resursseihin ja siihen omaan budjettiin niinku tarkemmat, tarkemmat suunnitelmat.

Loviisa: No ennen kun tota lopetellaan niin, onko sulla antaa kun viimeinen vinkki tähän markkinointisuunnitelman laatimiseen?

Heidi: No sanoisin, että rohkeasti vaan siihen tiedonhakuun ja siihen ideointiprosessiin ja kun käy läpi nämä kaikki vaiheet, niin sitten sä oot käynyt myös ne asiat mitä sinun pitää tietää, jotta sä valitset niin sanotusti oikeat kanavat. Että kun sä olet tehnyt sen nykytila-analyysin, sieltä sen kohde segmentti määrittelyn, vähän miettinyt strategiaa, sitten niitä markkinoinnin kilpailukeinoja, mittareita ja sitten sitä budjettia, että kuinka paljon siihen haluaa laittaa. Ja jokaisella varmasti on myös paljon niinku osaamista siihen ja ja rohkeutta valita sen oman yrityksen kannalta niitä oikeita asioita. Eli rohkeasti vaan miettimään että voisiko sitä markkinointia tehdä paremmin, voisiko sitä tehdä tehokkaammin. Ja markkinointisuunnitelmaa ja vuosikelloa kannattaa päivittää usein, ja kannattaa palata ja katsoa, että mitkä kanavat toimii ja mihin ehkä sitten, mistä voi luopua tai mihin voi sitten panostaa vähemmän.

Loviisa: Kiitos Heidi kun tulit meille mukaan ja tästä oli varmasti hyötyä monilla varsinkin pienelle ja aloittelevalle.

Yhdessä: Kiitos.

 

Brändin rakennus pienten yritysten liiketoiminnan tukena

Juontajana: Loviisa Mäki-Julku

Vieraana: Dosentti Kirsti Lindberg-Repo

Kesto: 41 min 42 s

PODCAST - Brändin rakennus pienen yrityksen liiketoiminnan tukena: tekstivastine

Loviisa: Tervetuloa kuuntelemaan MYRSKY-hankkeen podcastia. Tää podcast on osa MYRSKY – Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio Länsi-Suomessa -hanketta, joka rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Minun nimeni on Loviisa Mäki-Julku ja tänään teemana on brändin rakennus pienten yritysten liiketoiminnan tukena, ja aiheen ääreen meidät vie dosentti Kirsti Lindberg-Repo, joka toimii tällä hetkellä muun muassa MYRSKY-hankkeessa yritysyhteistyömeklarina. Joten tervetuloa Kirsti ja ihanaa, kun pääset mukaan haastatteluun.

Kirsti: No kiitos, oikein paljon kutsusta, oikein kiva olla täällä ja toivottavasti päästään keskustelemaan tärkeästä asiasta, eli pienyritysten brändin johtamisesta.

Loviisa: Kerrotko Kirsi ensin meille vähän tästä sinun taustastasi?

Kirsti: Taustaani on hyvinkin pitkälle korkeakoulutaustainen eli olen tehnyt pitkän uran bränditutkimuksen parissa. Ensin Hankenilla, sitten Aalto Artsissa ja Vaasan yliopistossa, että Vaasa on tässä ihan tuttu ja sitten on ollut myöskin tutkimassa brändejä useaan otteeseen sekä Yhdysvalloissa että Singaporessa, jossa viimeksi olin vierailevana professorina, ja on myöskin tätä bränditutkimusta ja brändiasiantuntemusta sitten saanut monessa hallituksessa olla mukana kehittämässä ja sitten mulla on ollut myöskin tämmöinen brändin tutkimustoimisto Brand Audit Group, jonka kautta on tehnyt paljon yritysjohdolle töitä.

Loviisa: Käsittääkseni olet kirjoittanut myös pari kirjaa brändäyksestä.

Kirsti: Joo, muutama on tullut kirjoittaneeksi ja se alkoi ekonomiasarjan kirjasta tämmöisestä hetkinen mikäs sen nimi olikaan? Se nimi oli Asiakkaan ja brändin vuorovaikutus eli miten johtaa näitä brändin arvoprosesseja ja sitten sen jälkeen tuli seuraava brändikirja, joka oli Titans of Branding ja siinä haastateltiin kahtatoista maailman ehkä tärkeintä brändingurua ja seuraava kirja oli sitten Titans of Service eli palvelumuotoilusta ja palveluiden johtamisesta. Ja sitten nyt pari vuotta sitten ilmeisestyi viimeinen kirja, jonka nimi on Brändi elvyttää kunnan ja siinä käytiin läpi sitten mitä se brändi on kunnanjohdon kannalta ja miksi se on kunnille myöskin merkityksellistä. Vähän eri aloja katsonut näiden eri bränditilojen kautta.

Loviisa: Voisi vähän niinku sanoa, että näkökulmaa brändin jokaisesta sivusta niin sanotusti.

Kirsti: No joo voisi sanoa kyllä noin, että vähän jokaisesta sivusta ja kenelle siitä on hyötyä ja mille toimialoille ja näin, että on myöskin tutkinut aika paljon ihan näitä non profit brändejä, mikä on ollut kauhean mielenkiintoista, että esimerkiksi minkä takia säätiöt ja järjestöt ovat kiinnostuneita oman brändinsä kehittämisestä ja siinä mielessä tärkeää heillekin, että he saa tällä tavalla hyviä kokemuksia ja pystyvät sitten sitä omaa sitoumustaan sen säätiön tarkoitukseen sitten viemään paremmin eteenpäin, kun oikean tyyppiset tutkijat sitten löytävät heidän apurahat.

Loviisa: Joo, ja tänään aiheena on nimenomaan tämä brändin rakennus ja keskitytään niihin pieniin yrityksiin ja niiden liiketoimintaan. Eli aloitammeko me ihan perusasioista, että kertoisitko hieman ihan vaan markkinoinnista?

Kirsti: No niin, no nyt, jos mennään ihan tähän mitä se markkinointi on ja sitten sen jälkeen miten se brändi liittyy siihen, niin markkinoinnin tehtävähän ei ole mitenkään muuttunut. Sen ydintehtävä on yhä edelleen sama. Eli äärettömän yksinkertaisti ilmaistuna, että markkinoinnin tarkoitus on hankkia, saada yritykselle asiakkaita ja se on ensisijainen tehtävä ja toinen tehtävä on sitten auttaa yritystä pitämään nämä asiakkaat. Lojaalien asiakkaiden kanssa syntyy paljon pienemmällä markkinointikustannuksilla sitten nämä tulokset. Ja kolmantena markkinoinnin tehtävänä voidaan sanoa olevan sitten, että yrityksen tulee kasvaa ja kasvaa ja tulla kannattavaksi ja kannattavammaksi näiden asiakkaiden kanssa, että ihan selkeä perustehtävä. On vaikea kuvitella etteikö se olisi jokaisen yrityksen intresseissä tänä päivänä ja samaan funktioon tälle markkinoinnille. Eli näin voisi kuvailla mikä on markkinointi ja markkinoinnin tehtävä, ja sitten me lähdemme etsimään siihen eri työvälineitä ja strategisia työkaluja.

Loviisa: Ja jos me sitten siirrymme brändeihin, niin kerrotko meille vielä, että mitä brändi on? Mitä siitä meidän tulisi tietää ja mistä osista brändi siis voi koostua?

Kirsti: Oikein hyvä kysymys. Jos nyt sanottaisiin näin, että se brändi koostuu… Brändi on mielikuva. Se voi olla mielikuva, tunnemielikuva, todellinen tuote, palvelu, mutta mikä sille on keskeistä, on se, että brändissä on aina kaksi osaa. Siinä on se aineeton pääoma, se mielikuva ja tunne mielikuva, imago ja sitten siinä on se aineellinen osuus. Minä usein selitän tätä sillä, että jos me mietitään maailman vanhinta brändiä Coca Colaa niin Coca Cola, joka on tehnyt yli 100 vuotta töitä äärettömän hienon markkinointinsa ja brändäyksessä kanssa, niin osa tätä koko Cola-brändiä koostuu tästä aineellisesta osasta. Eli se on patentoitu ruskea juoma, mutta Coca Colan ollessa kyseessä niin voisi sanoa näin, että noin 80% tästä brändistä ja brändin pääomasta syntyy siitä mielikuvasta, mikä ihmisillä on Coca Colasta, eli se on poikkeuksellisen korkea tämä aineeton pääoma eli se brändin arvo Coca Colalla, eli siinä on 2 osaa. Sitten jos puhutaan pelkästään palvelusta, missä ei ole mitään käsinkosketeltavaa. Palvelunhan erottaa siitä, että se on jotakin mitä ei voi pudottaa varpailleen. Se on abstrakti, mutta myöskin tämmöisestä palvelun brändistä pystyy erottamaan selkeät prosessin osat, mikä siitä prosessista on standardisoitu ja mikä sitten taas on joka kerta uudelleen ja uudelleen siinä kohtaamistilanteessa tuotettua, niin kuin esimerkiksi, kun me lennämme vaikka Vaasasta Tukholmaan, niin siellä on lentoemäntä, joka toivottaa sinut tervetulleeksi. Se on osa sitä joka kerta uudelleen synnytettävää prosessia, joskin sitten ne kuulutukset mitä siellä lentokoneessa on, ne ovat sitten osa standardisoituja prosessia. Ehkä se nyt voisi näin yksinkertaisimmillaan selittää.

Loviisa: Eli siis brändi koostuu niin konkreettisista kuin sellaisistakin asioista, joita ei ihan käsin voida koskettaa tai niin kuin arvot ja asiakaspalveluja, myymäläkokemus esimerkiksi.

Kirsti: Ja se on aika huolellinen se prosessi, kun sitä brändiä aletaan suunnittelemaan, että mikä on se identiteetti, minkä me haluamme sille brändille antaa ja mitkä on ne elementit ja attribuutit, mitkä me halutaan, että ihmiset muistaa juuri siitä meidän brändistämme. Jokainen pystyy kuvailemaan, minkälainen on Coca Cola -pullo. Silloin täysin omintakeinen muoto. Ihan niin kuin jokainen suomalainen pystyy kuvailemaan minkälainen on Jaffa-pullo, että nämä on näitä elementtejä mitkä hyvin harvoin muuttuu. Ne ehkä voi vähän uudistua, mutta ne ei välttämättä muutu siitä mihinkään.

Loviisa: Tai sitten eikö se Jaffakin ole tehnyt niin että nehän otti jossain vaiheessa niitä vanhoja lasipulloja käyttöön ja niitä vanhoja muotoja?

Kirsti: Minä viittasin muuten just näihin vanhoihin lasipulloihin, jotka oli minun lapsuudessani. Ne oikeastaan ainoat oikeat. Ei ollut kauhean montaa limsaa suomen markkinoilla. Oli tota Jaffa ja se Jaffaperhe ja sitten oli Palmajuoma ja Ananaslimsoja ja tämmöisiä, että nythän meillä on monta sataa eri laatua. Mutta, että silloin oli vähemmän ja sitten näistä syntyi semmoisia niin kuin klassikko kategorioita.

Loviisa: No, miksi brändistä on sun mielestä tullut sitten tärkeä johtaminen väline myös PK-yrityksille ettei se koskee vaan tosi isoja yrityksiä?

Kirsti: No niin tämähän on erinomainen kysymys. Kun tämä tarjonta ja kilpailu lisääntyy, niin mikä on sen brändin voima, niin se kilpailukyky mikä sen brändin mukana tulee, perustuu juuri tähän että se meidän tarjoamamme. Mikä se meidän tuote on? Mikä se meidän hyödyke on? Mikä se meidän palvelu on? Niin meidän tarjoamamme täytyy saada jollain tavalla erottumaan.

Se miten se erottuvuus sitten kilpailijoihin synnytetään, rakennetaan, niin se on osa tätä brändiprosessia. Me halutaan, että meidän brändillä on omintakeinen selkeä identiteetti ja mistä asioista se koostuu? Ja nyt kun me mietitään sitten PK-yrityksiä, niin erittäin monella PK-yrityksellä on kuitenkin hyvin rajalliset resurssit satsata tähän brändiin, mutta ehkä kaikkein keskeisintä on se, että luodaan sille brändille alusta alkaen osana yrityksen strategiaa selkeä erottuvuus. Mikä se meidän brändi on ja mitä arvoja me haluamme, että se edustaa ja mikä se tulee olemaan se meidän viestimme, se meidän brändi lupauksemme. Että tämä iskostuisi meidän asiakaskunnan ja sidosryhmien mieleen ja siitä syntyi se pikkuhiljaa semmoinen kategoria vaikka isommankin kategorian sisällä, että tässä on meidän brändi, me ei tehdä kaikkea mitä tekee meidän isommat kilpailijat, mutta me tehdään tämä valikoima asioita, me tehdään tämä tosi hyvin ja tässä on meidän brändin raamit ja näin me toimimme ja silloin se antaa semmoisen erinomaisen kilpailuedun siinä kategoriassa mitä se yritys tekee.

Loviisa: Jos sitten keskitytään brändin erottumiseen, että jos otetaan nyt huomioon, että esimerkiksi suomessa isoja yrityksiä on lopultakin aika vähän, että suurin osa yrityksistä on mikro- tai PK-yrityksiä, niin miten brändi saadaan erottumaan näistä kaikista muista brändeistä?

Kirsti: No, tämä on aivan erinomainen kysymys. Meidän pitää luoda sille ne erottuvuustekijät ja sen jälkeen, kun me ollaan luotu ne erottuvuustekijät noin 3– 5 kappaletta, meidän pitää myöskin viestiä, että meidän brändimme, meidän yrityksemme tuottaa tuottaa näitä asioita. Ja meille on tyypillistä tämä ja me asemoidumme hinta haitarissa tähän kohtaan. Tällä me pystymme pitämään asemamme tässä kilpailukentässä. Tämä on erittäin tärkeää, että me teemme selkeän asemoinnin, ja tämä asemointi, minä monta kertaa kuvaan tätä sillä, että kun mietitään, kuka se oli se henkilö, joka astui kuuhun ensimmäisenä ihmisenä maailmassa. Useimmat, jolta tämän kysyy niin vastaa aivan välittömästi sekunnin sisällä, että sehän oli Armstrong pitää paikkansa, mutta kun kysytään kuka oli toinen ja kolmas sanon usein, että älkää vaivautuko edes miettimään. Ei tarvitse tietää. Asemointi on juuri sitä, että me kaikki tiedämme, että se oli Armstrong ja se on meidän mielessämme selkeästi asemoitu. Näinhän se oli. Se on juuri tässä. Ja Vaasalainen yritys Viisas valinta, ja annetaas sille tämmöinen nimi, niin Viisas valinta tuottaa näitä ja näitä palveluja suunnilleen tässä hinta kategoriassa ja se on asemoitu näin ja näin ja näin. Tästä on helppo asiakkaan lähteä liikkeelle, että he tietää, että Viisas valinta tarjoaa sitä, tätä ja tota, ja sinne kannattaa mennä silloin kun meillä on perjantai budjettia. Sinne kannattaa mennä silloin kun meillä on keskiviikko budjetti, mutta maanantai budjetilla sinne ei ehkä nyt kannata mennä, koska ne tuotteet on hinnoiteltu vähän kalliimmiksi, vaikka Viisas valinta voisi olla vaikka uusi kalakauppa Vaasassa tai ihan mikä vaan. Mutta että me kommunikoidaan myöskin se meidän hintataso osana sitä meidän ”tuotamme näitä palveluja tällä hinnalla”, jolloin me pystytään vahvistamaan sitä omaa kasvuamme selkeällä selkeillä brändi elementeillä.

Loviisa: No jos katsotaan tätä brändiä sitten kuluttajan näkökulmasta, että jos minä nyt kävelen tästä autokauppaan tai menen ruokakauppaan ostamaan vaikka puurohiutaleita, niin mistä minä tiedän, että se joku asia on brändi?

Kirsti: Erittäin hyvä kysymys, mikä sinulle on puurolajeissa tärkeintä? Haluatko ostaa sirppiä leikattua kaurahiutaleita? Pikapuuroa, milloin se valmistuu nopeasti vai luomu kaurahiutaleita? Mitä olet ennen ostanut? Mikä on se aikaisempi ostokäyttäytyminen? Mistä olet kuullut viime aikoina? Onko vaikka alkupuuro, jonka Fazer lanseerasi? Mikä on se mikä tässä kategoriassa on tärkeää vai otatko joka kerta jonkun uuden, mikä se mielikuva ja muistikuva ja kokemus on tässä? Jos kaurapuuro on yksi päivän tärkeimmistä näistä ruokaostoksista, niin siihen ollaan yleensä valmiita satsaamaan sitten enemmän. En tiedä mistä syystä johtuen. Itse ostan alkupuuroa tätä kauraa, mutta mikä tää on fazerin melko uusi puurolaji. Mutta mistä sen tietää? Se on tunne mielikuva. Meidän pitäisi seurata aika paljon ihmisiä esimerkiksi ruokakaupassa. Tätähän tehdään, että monitoroidaan valtavasti, että kuullaan mikä ihmisille on brändi. Ja sitten autokauppa. Tää nyt on ehkä kaikkein tutkittuihin alue. Ja tähän pitäisi kysyä kyllä Loviisa on nyt vastausta joltakin mieheltä, että mikä siihen vaikuttaa, koska miehet keskustelevat autoista huomattavasti enemmän kuin naiset keskenään. Ja tähän pitäisi melkein haastatella jotakin autokauppiasta ja kysyä että mitenkä sinun asiakkaasi tekevät päätöksen, koska merkkiuskollisuus, brändiuskoollisuus autojen keskuudessa on aivan valtava. On erilaisia kategorioita ja näitähän on ihan valtavasti, mutta jossain muutama vuosi sitten minua haastateltiin tähän autokategoriaan. Ostan ja käytän ja ajan vain Alfa romeota. Tekniikan maailma teki haastattelun ja tää olikin semmoinen hyvin selkeä käyttäjä kategoria vaan ja ainoastaan Alfa romeo brändeistä, auton brändeistä kelpasi. Nämä jos mitkä ovat tunneasioita erityisesti miehille ja ne on aika kalliita ne autot ja mitä vahvemmat tunteet siellä on, sitä enemmän se brändin uskollisuus näkyy tässä.

Loviisa: Eli periaatteessa jos omasta elämästäni tällaisen esimerkin, että meillähän oli vanha auto Opel ja se tuli tiensä päähän ikänsä puolesta ja me ostettiin uusi auto niin mies valitsi ensimmäisen ja uuden niin myös se oli Opel. Niin voisiko tää niin että voisiko olla tässäkin kyse sitten siitä, että kun se ensimmäinen Opel toimi niin hyvin sen kanssa oli hyvä ajaa ja se oli vakaa ajaa ja siinä mahtuu 2 koiraa ja lapsia, matkatavarat ja kaikki. Että sitten tiedettiin että uusi on Opel. Sekin on vakaa ajaa. Sen kanssa on hyvä ajaa. Se on luotettava ja se on turvallinen.

Kirsti: No tää on aivan loistava esimerkki, koska mehän rakastutaan brändeihin ja mitä tärkeämpi se tuote tai hyödyke on niin niin sen tärkeämmäksi se muuttuu, että uskollisuus automerkeistä on aivan huippuluokkaa ja sen takia se ne satsaa niin valtavasti tähän brändin rakennukseen ne autoliikkeet.
Että se uskollisuus synnytetään jo sieltä alusta alkaen.

Loviisa: No jos puhutaan tästä brändin kehittämisestä, niin miten PK-yritys pääsee siinä alkuun?

Kirsti: No aivan erinomainen kysymys, miten pääsee tästä alkuun? Tässähän on juuri tää, että näitä on aivan valtavasti näitä töitä ja sitten kuitenkin pitäisi pystyä sitä brändiä kehittämään. Niin kyllähän se hyvin pitkälle lähtee siitä liikkeelle, että mikä on se yrityksen visio, mitä halutaan olla. Mitä halutaan olla millekin asiakasryhmälle? Eli tässä kohtaa jo kannattaa se brändin ajatus valjastaa siihen, että minkälainen brändi halutaan olla ja mihin meidän rahkeet riittää. Jos me halutaan olla niin sanotusti brändi, joka ei välttämättä mätchää sitä meidän yrityksen a) markkinointibudjettia ja b) sitä mielikuvaa mikä pystytään tuottamaan, niin me ollaan väärässä kategoriassa. Jos me ei pystytä kasvamaan siinä kategoriassa missä me ollaan ja sillä brändillä, niin me jäädään jälkeen siitä kategoriasta koko ajan. Meillä ei synny lisää kilpailuetua siitä brändistä ja brändin pitäisi nimenomaan sitä kilpailuetua ja kasvua tuottaa meille. Brändissä on jotain vikaa, jos se kasvu pysähtyy ja me jäädään junnaamaan paikoilleen. Eli ensin se visio, mikä halutaan olla mille kohderyhmälle? Mistä tämä kohderyhmä on valmis maksamaan? Mitkä ovat ne sen identiteetin keskeisimmät osat? 3– 5 keskeistä osaa. Mikä se on? Minkä värinen se on? Mitä se signaloi? sitten me mietitään, miten se tulee asemoida tähän kilpailuun. Ketä ennen, kenen jälkeen, mihin kohtaan. Ihan tämmöinen nelikenttä piirtää siihen, missä on sen alan tärkeimmät kilpailijat ja mihin halutaan asemoitua. Ja sitten meidän viesti, se markkinointiviesti, sitä ei mitenkään voi unohtaa, koska se tukee sitä meidän a markkinoille pääsyä. Meidän täytyy meidän tunnettuutta sille brändille saada kasvatettua. Ja meidän pitää pystyä viestimään oikealla tavalla tälle kohderyhmälle, mikä se kanava sitten onkaan.

Että näistä mä lähtisin liikkeelle. Ja sitten erinomainen työkalu kaikille PK-yrityksille on Brändikäsikirja. Brändikäsikirjaan on nää asiat on dokumentoitu ja sen on tarkoitus ohjata ja johtaa sitä brändin mielikuvaa, mikä me halutaan omasta yrityksestä ja omasta brändistämme antaa. Ja siitä tulee sitten semmoinen yhtenäinen ohjeistus koko henkilökunnalle, että näin meidän brändi näkyy, kuuluu ja toimii. Ja sitä käytetään sitten myynnissä ja markkinoinnissa ja viestinnässä hyödyksi.

Loviisa: Sehän on niin kuin periaatteessa, että sellainen yrityksen oma taskukirja mistä voidaan aina varmistaa, että ne menee niin kuin ollaan suunniteltu tai noudattaa brändiä.

Kirsti: Tottakai kai siinä on myöskin tää typografia, grafiikka ja väritys ja brändit ja nää ja sitten se äänensävy on, mutta se on vasta se ensimmäinen sivu. Sitten lähdetään siitä liikkeelle, että mikä on meidän visio, mikä on meidän tarkoitus? Miksi me ollaan markkinoilla, mitä tää brändi voi tuoda, mihin ja mille kohderyhmälle? Ja miten halutaan se asiakaskokemus rakentaa tämän brändin ympärille?

Loviisa: Monia on pieniä yrityksiä varmaan mietityttää sitten vähän tämäkin, että voiko pieni yritys kilpailla ylipäätänsä isompien kanssa ja kuinka siinä sitten voidaan hyödyntää brändiä ja tämmöistä brändin kehittämistä.

Kirsti: Mä viittaan tuohon aiempaan kommenttiin niin tuosta, että kun se on oikein suunniteltu sen brändi ja oikealle kohderyhmälle ja sitten lähdetään siinä toteuttamaan sitä brändin identiteettiä ja tätä olemusta niin se selkeä asema, mikä sillä voidaan saavuttaa? Se pystyy kilpailemaan siinä omassa kategoriassaan erittäin hyvin. Mutta sen pitää pysyä omassa kategoriassaan yhtenäisenä ja eheänä että se pystyy kilpailemaan näiden isojen kanssa. Koska sitten sillä on toisenlainen ehkä toimitusketju, toimitusaika ja hinnat. Ja näistä syntyy sitten se yhtenäinen kilpailuetu. Meillä täytyy olla brändejä luksuskategoriassa, korkean hinnoittelun kategoriassa, matalamman hinnoittelun kategoriassa. Meidän täytyy löytää se, missä me pystytään toimimaan. Että se vaatii vähän pohjatyötä, mutta se brändi on pitkäaikainen kehittämisprosessi ja vaatii sitten kyllä ihan. No hankalampi käsikirjassa, mutta meillähän on valtavasti esimerkkiä. Esimerkiksi pienistä hotelleista, jotka kilpailee erittäin menestyksellisesti isojen hotelliketjujen kanssa.

Meillä on vaikka ja mitä pieniä yrityksiä ja Pohjanmaalla on aivan valtavasti pieniä yrityksiä, jotka butiikinomaisesti toteuttaa sitä omaa tuoteportfolionsa lupausta, pieniä palveluntuottajia, teollisia yrityksiä. Vaikka ja mitä. Täällä on aika valtavasti menestystä PK-sektorilla. Pystyy kilpailemaan hyvinkin. Se ketteryys mikä on PK-sektorin tämmöinen iso valtti ja siinä myöskin sitten tarvittavat muutokset siihen brändiin. Ja näinä aikoina, kun meidän markkinat on aivan hurjassa turbulenssissa. Nyt pienet yritykset pystyvät muuttamaan suuntaa aika nopeasti; ottamaan jonkun uuden elintarvikkeen esimerkiksi valikoimiinsa, tuottamaan nopeammin. Tätä tapahtuu koko ajan.

Loviisa: Eli siis, jos pienellä yrityksellä on vahva brändi ja se pitää kiinni siitä niinku sä sanoit tästä valttikorttista, tästä tästä ketteryydestä niin voi hyvin pärjätä myös isompien kilpailijoiden keskellä.

Kirsti: Sanoisin kyllä näin, että kyllä PK-yrityksen yrityksillä on monta kertaa. Totta kai on paljon pienempi kassa ja pienemmät puskurit, mutta se ketteryys ja mahdollisuus tarttua uusiin haasteisiin ja innovoida jotakin aika nopeallakin aikataululla on kyllä semmoinen kilpailuetu, että harvapa sitä jättää käyttämättä.

Loviisa: No jos sitten mietitään tällaisia pieniä yrityksiä, vaikka startup yrityksiä, missä kädet voi olla täynnä töitä ja sitä aikaa ei tunnu oikein olevan, niin miten siinä sitten ehtii rakentaa brändiä?

Kirsti: No ehkä se kannattaisi tehdä ihan siinä mielessä siinä ihan alussa, että se brändi nivoutuisi tosi tiiviisti siihen yrityksen strategiaan, että sitä ei tarvitsisi enää edes niin kauheasti miettiä vaan että se brändi on niin selkeä koko sille startupin henkilökunnalle, että se toiminta on jo sitä brändiä.

Loviisa; Että kun on suunnitellut sen brändin sinne heti alkuun, niin sitähän heillä voi myös ylläpitää, että sitten jos sä oot yrityksen jo perustanut ja saat sitä yritystoimintaa harjoittanut ja sitten sä huomaat, että ei mulla ole brändiä oikein, että ei mun yritykseni kerro mitään niin siinä on vähän hankala lähteä siinä kohtaa sitä brändiä rakentamaan. Siinä ei ehkä se ajatus siitä yrityksestä ihan viety loppuun, jos sitä brändiäkään ei ole niin tehty.

Kirsti: Joo, ja sitten tulee pikkuisen päälle liimausta. Sitten tilataan mainostoimistolta tämmöinen brändikoriste siihen päälle. Se kannattaa siinä alkuvaiheessa jumpata siihen nettisivun viestiin, siihen tapaan puhua, puhutella ja olla tavoitettavissa. Sanotaan kyllä näin, että ne on yhden käden sormella ne basicit lueteltuna siihen alkuun, että siitä lähtee liikkeelle ja sitten niitä voi siihen lisätä. Mutta semmoinen päälleliimaus ei koskaan tunnu aidolta narratiivilta, se tarina ei hyväksy sitä, kun se on liian päälle liimattu.

Loviisa: Eli millaisilla työkaluilla tässä sitten kannattaa lähteä liikkeelle? Miten sitten kannattaa edetä? Mainitsit mainostoimiston esimerkiksi tähän brändin rakentamiseen.

Kirsti: Joo, mainostoimistolle kaikki kunnia. Siis he pystyy auttamaan aivan valtavasti, mutta sitä kannattaisi hyödyntää ihan siinä alussa jo, että mietitään, että mikä on se identiteetti ja mitkä on ne kanavat, mitkä on ne meidän brändiominaisuudet? Mitä me halutaan, että sidosryhmät ja asiakkaat tietää meistä, mitä ne on, miten ne näkyy meidän nettisivuilla? Mikä on se erottuvuustekijä, josta me halutaan tulla tunnetuksi ja miten se on ja meidän nettisivuilla ja meidän tavassa puhutella meidän asiakaskuntaa. Miten se on tässä otettu huomioon ja mietitty koko se ketju? Miten se asiakas siinä sen ketjussa toimiessaan saa siitä brändistä semmoisen erottuvuuden kokemuksen itselleen? Ja näitä on aika paljon tämmöisiä, erittäin hyviä, uusia pieniä hotelliketjuja ympäri Suomea. Porvoossa on yksi aika hiljattain avattu, joka on miettinyt jokaisessa kohdassa sen asiakkaan kahdenkymmenenneljän tunnin vierailua siellä missä kohtaa sen brändi pääsee jollain tavalla erottumaan, yllättämään, ilahduttamaan ja tuomaan jonkun positiivisen assosiaation siihen asiakkaan kokemukseen.

Loviisa: No entäs sitten, kuka sitä brändiä sitten siinä yrityksessä johtaa ja kuka sitä toteuttaa? Mä olettaisin, että koko yritys sitten toteuttaa sitä brändiä kun se on luotu, mutta kuka sitä johtaa sitten?

Kirsti: Yrityksen brändiä johtaa aina ylijohto. Ja me eletään vahvassa insinööritaloudessa suomessa yhä edelleen, mutta ruotsissa brändit johdetaan ylimmän johdon puolelta. Tässä on meidän suurin ero, minkä takia meillä on vieläkin aika hidasta tää brändi ajattelun hyväksyminen niin sanottuun kulmahuoneeseen minne ne kuuluu. Ruotsissa sen brändi tippuu ylhäältä alas, mutta suomessa yhä edelleen keskijohto huutaa sinne ylös, että ottakaa teidän brändi huomioon. Tässä on vielä meillä vielä töitä, mutta kyllä se on ihan ylijohtaja PK-sektorilla. Tää on huomattavasti helpompaa, koska siellä tää sanoma menee ehkä helpommin läpi kuin isoissa yrityksissä. Olen niin paljon tehnyt yritysten kanssa työtä ja yli paljon ylintä johtoa kouluttanut, mutta tästä brändiä ajattelusta, että jos se siellä menee läpi niin sitten se menee kyllä koko organisaatiossa läpi.

Loviisa: Niin, aika iso asia on semmoisella harvalla ihmisellä vastuulla, että se ylijohto siellä ymmärtää brändin tarkoituksen, että jos ei ymmärrä sitä niin sitten ei ymmärrä loppuyrityskään.

Kirsti: Olin hiljattain Mikkelissä Sokos-hotellissa ja olin sitten siellä ravintolassa syömässä ja nuori kesäharjoitteluja oli tarjoilemassa ja oli niin uskomaton savolainen palveluhenkisyys. Se oli varmaan tämmöinen parikymppinen nuori mies kesätöissä ja hänen tapaansa lähestyä asiakasta, kertoa ruokalistan ruoista ja viineistä, joita hän varmaan ei ollut itse edes maistanut. Mutta siitä syntyi semmoinen lämmin ja välittävä kokemus. Sen asiakkaan kysymyksiä kohtaan, että koko ilta oli koko pöytäseurueen mielestä aivan loistava. Ja se syntyi tämmöisestä pienestä ystävällisestä asiakaskokemuksen vastuuhenkilön toiminnasta. Aivan uskomatonta, että se on se heikoin lenkki siinä meidän brändiketjussa ja siinä arvoprosessissa, mutta sieltä saattaa myöskin löytyä tämmöisiä ihan veden jakajia, niin kuin tässä tapauksessa.

Loviisa: Siirrytään sitten vähän tuohon brändinviestintään. Se on tosi tärkeä osa kuitenkin tätä koko kokonaisuutta, että mitä tässä tehdään, mikä hyötyä tästä on, mihin sitä käytetään.

Kirsti: No mihin sitä käytetään? No sitähän käytetään totta kai siihen mikä oli se markkinoinnin tarkoitus siinä alussa eli miten me saadaan ne asiakkaat? Miten me pidetään ne asiakkaat ja kuinka me kasvetaan niiden asiakkaiden kanssa? Ja tässä paljon otsikoissa hiljattain ollut Finnair joka paljon viestii asiakkaidensa kanssa. Niin heidän brändin viestinsä on aina vähän luupin alla. Miten he pitää ne asiakkaat ja miten he tavoittavat ne asiakkaat ja sitten miten ne pitää ne asiakkaat tyytyväisinä ja miten se firma pääsee kasvamaan kannattavasti näiden asiakkaiden kanssa. Ja nyt kun he hiljattain sitten muutti tän kanta asiakasohjelman niin eihän asiakkaat halua kuulla että se viesti minkä he saa jollain tavalla heikentää heidän asemaansa ja heidän mielikuvaansa tästä yrityksestä. Täytyy miettiä aika tarkkaan, että mikä se on se viesti ja miten se integroituu kaikkia kanavia pitkin meille eli se identiteetti, minkä se yritys haluaa sille brändillään rakentaa ja viestiä, niin sehän tulee sen tuotteen kautta. Se tulee niiden insinöörien kautta, jotka sitä tuo markkinoille ja tutustuttaa.

Nyt puhutaan näistä isoista tai näistä teollisuustuotteita tarjoavista PK-yrityksistä. Se tulee sen palvelun kautta. Se tulee sen hinnan kautta. Se tulee myöskin sitä kautta, missä sitä on saatavilla ja missä sitä myydään. Ja sitten myös pitää että mitä me kuullaan muilta tästä tuotteesta. Onko se hotelli? Kiva jos mä tuun Vaasaan mä kysyin, että mitä sä te kuulleet tästä hotellista? Onko se kivaa? Onko siellä hyvä aamiainen, onko siellä kiva palvelu, mistähän Vaasasta saa vuokrata pyörät? Oletteko te kuullut mistään pyörän vuokraamosta? Me aika paljon kuitenkin netin ohella tukeudutaan yhä edelleen näihin meidän perheenjäsenten, ystävien ja kollegoiden suosituksiin erityisesti mitä kalliimpi palvelu, niin se viesti on tosi tärkeä. Tosi tosi tärkeä. Miten se integroidaan ja mietitään jo ennen kuin viesti lähetetään. Missä on se asiakas ja mitä kautta asiakas saa tän viestin. Nythän totta kai somen välityksellä saadaan niin myönteisiä ja tehokkaita viestejä lähetettyä ja paljon nopeammin, mutta myöskin sitten negatiiviset viestit leviää huomattavasti nopeammin ja tässä viittaan nyt sitten taas näihin keskusteluihin, mitä on käyty sosiaalisessa mediassa tästä Finnairin viestistä, että miten se tulkitaan. Ja näin.

Loviisa: Eli sillä viestinnällä voi olla tosi iso rooli siinä, että pysyykö ne vanhat asiakkaat, mutta sekin että tuleeko uusia asiakkaita. Kuvittelisin niin, että tällainen suullinen tieto tästä, esimerkiksi kaikki tämmöiset kerro kokemuksesi sivut ja arvostelusivustot, ne levittää se tietoa ihan tosi nopeastikin.

Kirsti: Valitettavasti monessa tapauksessa se on kulovalkean tavoin, kun ne pääsevät leviämään. Mutta myöskin hyvässä, että sinnehän mahtuu myöskin näitä hyviä kokemuksia. Ja ihmiset itse asiassa muuten postaa aika paljon tämmöisiä, ilahduttavia hyviä kokemuksia erityisesti kun he ovat kokeilleet jotain uutta palveluntarjoajaa, että siinä mielessä tää on kauhean kiva mahdollisuus PK-yrityksille rakentaa omaa viesti oikein ja pitää sitten matalalla organisaatiolla huoli siitä, että jokainen kohta organisaation työntekijä toteuttaa sitä viestiä samalla tavalla, että mä näen tässä ihan valtavasti mahdollisuuksia PK yrityksille.

Loviisa: Eli kuulostaa siltä, että brändityö ihan selkeästi kannattaa. Kannattaa myös pienten yritysten panostaa tähän ja että se voi vaikuttaa siihen liiketoimintaakin suuresti.

Kirsti: Erittäin paljon ja nimenomaan saada aikaiseksi kasvu. Ja tässä kohtaa on just se pieni vipu mikä tulee, että PK yrityksen kasvu oikein rakennetulla brändillä ja sitä seuraavalla brändin johtamisella niin kasvu saattaa olla huomattavasti korkeampaa prosentuaalisesti mitattuna kuin isolla yrityksellä. Ja tää on se juju tässä, miksi PK yrityksen kannattaa ehdottomasti satsata tähän brändityöhön.

Loviisa: Kerrotko vielä ennen kun lopetellaan, että mikä on isoin virhe, jonka yritys voi tehdä brändäämisessä, kun se tähän brändäämisen hommaan nyt lähtee, niin mitä ei kannata tehdä, että mitä pitää ihan ehdottomasti välttää.

Kirsti: No täähän on aivan erinomainen kysymys. Mitä pitää välttää? Sitä että, kohtaamispisteissä se nettisivuilla on annettu brändilupaus ei pidäkään paikkaansa. Voin kertoa esimerkin ihan viime viikolta. Jouduin soittamaan talomme isännöitsijällä ja isännöitsijätoimistolla on sitten brändin lupauksena, että sillä on iso sydän ja toteutamme toiveesi isolla sydämellä ja palvelemme sinua isolla sydämellä. Soitin kerran toimitusjohtajalle ja sain asiani hoidettua, mutta puolet asiasta unohtui ja soitin uudestaan.
Ja tähän toiseen soittoon liittyy sitten kysymys, että voisinko saada puhelinnumeron sille ja sille henkilölle. Ja siinä kohtaa toimitusjohtaja totesi, että me emme ole mikään palvelutoimisto. Katsokaa itse netistä. Ensimmäisen ja toisen soiton välinen ero oli niin valtava, että ajattelin, että onpa uskaliasta, että yritys laittaa tällaisen brändilupauksen nettisivuille. Palvelemme suurella sydämellä. Tää on pahinta mitä voi tehdä, että annetaan lupaus ja että se johdonmukaisesti hoidettu se palvelu ja se brändiviesti, mikä on nettisivuilla ei toteudu sitten enää muissa vaiheissa sitä arvoketjua. Tää on ehkä pahinta mitä voi tapahtua. Mutta PK yrityksissä on taas mahdollisuus tähän kontrollin aivan toisella tavalla kuin isommissa yrityksissä.

Loviisa: Että pienimmälle yrityksellä on enemmän semmoista liikkumisvaraa kuin isommilla yrityksillä. Pienet yritykset ei ehkä välttämättä myöskään niin ison paineen alla kuin esimerkiksi Finnair, jolla sitten on taas tää asiakasmäärä todella iso, niin sitä on myös siellä.. On hankalampi luovia niin sanotusti.

Kirsti: Aivan ehdottoman hankalaa ja hetkittäin varmasti lähestulkoon mahdotonta.

Loviisa: No mutta tässä oli nää kysymykset nyt tällä kertaa. Ja kiitos kovasti Kirsti ja mä toivon, että kuuntelijoille että Kirstin infopaketti tässä avasi uusia näkökulmia brändäykseen ja se hyödyistä ja kannustaa sitten myös näitä pieniä yrityksiä.

Kirsti: Kiitos paljon ja mä haluaisin vaan sanoa vielä tässä PK yrityksille sinne Vaasan alueelle, että asiakkaat haluaa ostaa brändejä ja asiakkaat on valmiita maksamaan siitä brändistä vähän enemmän, että niihin brändeihin liittyy se preemio eli korotettu hinta ja pärjätäkseen kilpailussa näistä marginaaleista kannattaa ottaa kaikki irti. Sen brändin rakentamiseen kannattaa nähdä vähän vaivaa ja aikaa ja kun se istuu sen organisaation mallinnukseen niin siitä tulee todella hyvä, että paljon tsemppiä vaan brändin rakennukseen.

Loviisa: Kiitos. Ei siinä sitten muuta kuin vaan, työn touhuun ja brändiä kehittämään.

Boostia Bisnekeen -sarja

Yrittäjää syövät prosessit

Juontajana: Loviisa Mäki-Julku

Vieraana: Liiketalouden opettaja Eeva Välikangas

Kesto: 29 min 20 s

PODCAST - Boostia bisnekseen osa 1: tekstivastine

Loviisa: Tervetuloa myrskyhankkeen Boostia bisnekseen -podcastin pariin. Tämä podcast on osa MYRSKY – Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio Länsi-Suomessa -hanketta, joka rahoitetaan REACT-EU välineen määrärahoista osan Euroopan Unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Mun nimi on Loviisa Mäki-Julku ja tänään me keskustellaan aiheesta, joka on monelle yrittäjän erittäin tuttu eli kuormittavat prosessit.

Me tunnustetaan se, että yrittäjiltä menee paljon aikaa hukkaan, eli aikaa menee kaikkeen muuhun siihen omaan ydinosaamisalueen työhön. Täällä meillä on keskustelemassa tänään liiketalouden opettaja Eeva Välikangas. Tervetuloa Eeva ja ihanaa kun pääsit haastatteluun.

Eeva: Hei ja oikein paljon. Kiitos kutsusta. Mukava olla täällä tänään.

Loviisa: Ihan ennen kun aloitetaan niin kerrotko ihan vähän itsestäsi?

Eeva: Eli joo tosiaan tuota liiketalouden opettajana nykyään, mutta mulla on vahva tausta tuota yrittäjyydestä ja oon yrittäjäperheen kasvatti ja toiminut kehitysjohtajana perheyrityksessä, että tämmöiset sanotaan yrittäjyyden prosessit on erittäin tuttuja itselleni ja nyt tuota oon sitten vaihtanut alaa ja toimin nykyään liiketalouden opettajana ja oon tykännyt kyllä opetustyöstä todella paljon, että on oikein semmoinen sydämen asia itselleni että saa kouluttaa osaavia tekijöitä elinkeinoelämään ja sitten tuota yrityksiin työskentelemään.

Loviisa: Kerro vähän että miksi me ollaan tänään keskustelemassa tästä nimenomaisesta aiheesta?

Eeva: Joo siis kuormittavat prosessit on mun mielestä semmoinen tosi tärkeä teema, koska ne on kuitenkin semmoisia asioita mitä kaikilla yrittäjillä on ja ne kuormittaa ihan hirveästi semmoista jokapäiväistä arkea ja sitten yrittäjät kokee tietysti hirveästi stressiä siitä, että kun niihin asioihin tarttuminen on myös hankalaa syystä tai toisesta. Ja sitten se on jotenkin tuota myös oma juttunsa tässä, että tää on semmoista työtä, että jota ei pysty asiakkaalta laskuttaa. Eli nää vie aikaa siltä omalta ydin tekemiseltä mitä yrityksissä on. Ja sitten pahimmassa tapauksessa voi jarruttaakin sitä omaa oman liiketoiminnan sujuvuutta, että silleen niinku voidaan puhua semmoisesta asiasta joka oikeasti parantaa suoraan yritysten kannattavuutta ja sitten sitä omaa hyvinvointia kun ei tarvitse kantaa stressiä niistä kuormittavista asioista, että tärkeä teema

Loviisa: Minkälaisia asioita nää kuormittavat tekijät että sitten yleensä on?

Eeva: Kuormittavat tekijät on yleensä niitä yrityksen kannalta välttämättömiä tukiprosesseja, ihan niitä välttämättömiä asioita. Nyt semmoisia yleisiä voisi olla ihan kirjanpitoaineistojen toimittaminen tilitoimistolle. Tämmöiset kuittirumbat ja sitten työsuhteisiin liittyvät asiat, myyntiprosessit tai lupaprosessit ja hakemiset tai pankkia asiat. Riippuu ihan siitä yrityksestä ja siitä toimialasta, että nää voi olla olla tuota mitä tahansa. Ehkä voisi kärjistää silleen, että että nää on niitä juttuja jotka ei kuulu siihen yrityksen omaan ydinliiketoimintaan eli jotakin muuta muuta kuin sitä. Voisi sanoa, että se ydinliiketoiminta on just sitä, että se ei saisi olla sitä kuormittavaa. Eli jos jos tuntee sen oman ydinliiketoiminnan kuormittavaksi, niin sitten kannattaa miettiä että pitääkö sitä ydinliiketoimintaa muuttaa. Mutta siis joo on ihan inhimillistä että nää on tosi haastavia hoitaa nää tukitoimet, koska nää vaatii jotain muuta osaamista kuin mitä se oma oma ydinliiketoiminta ja mitä se yrittäjän oma osaaminen on. Kannattaa olla sille armollinen tämän suhteen, että jos kuittirumba ei tunnu itselle mukavalta tai niin edelleen, niin se on aivan aivan normaalia inhimillistä, että se yrittää. Oma osaaminen on kuitenkin siinä omassa yrityksessä omalla toimialalla.

Loviisa: Eli kuulostaa vähän siltä, että kyseessä on tosi kuitenkin tärkeät toimenpiteet, jotka tukee sitä omaa liiketoimintaa, pitää sen pyörimässä, mutta sitten kuitenkin vähän semmoiset ehkä voisi sanoa pakolliset pahat ja sälät mitkä pitää hoitaa, että muuten se yritys ei tietenkään toimi kuin jos jos se siellä siksi kaikki pankkiasiat on retuperällä ja maksut on retuperällä, niin eihän se silloin toimi se homma

Eeva: Näin se juuri on.

Loviisa: Tän päivän podcastissa me tosiaan otetaan selvää siitä, että mitä näitä työurien aikasyöppöjä voisi tunnistaa ja sen jälkeen keskitytään siihen, miten eri keinoja voidaan ottaa haltuun näitä työajan aikasyöppöjä ja poistaa niitä. Alotetaas ihan siitä, että tässä ekassa osiossa me keskitytään siihen, miten voidaan tunnistaa yrityksen aikaisyöppöjä tai itse prosesseja, jotka syö yrittäjää. Mitä nää tämmöiset prosessit on?

Eeva: Ne on semmoisia prosesseja, joissa niinku yrittäjällä ei ole sitä hallinnan tunnetta ja se tekee siitä siitä prosessista stressaavan, että voisi tosiaan sanoa, että se hallinnan tunne on siinä siinä vähän niinku ytimessä, että siinä silloin kun me puhutaan tämmöisistä tukiprosessista, niin silloin siinä siinä voi olla semmoinen, että siihen on hankala tarttua syystä tai toisesta. Että esimerkiksi sitä ei osaa tai tai sitten siitä puuttuu tavoite, että siinä ei näe sitä päämäärää, että miksi tää pitää hoitaa.

Eli hommasta tulee niinku tehotonta tai semmoinen pakollinen paha ja sitten ei koe välttämättä edes minkäänlaista tyydytystä sen jälkeen kun sen saa hoidettua pois alta ja semmoiset kaikenlaiset epävarmuustekijät lisää sitä, että miten me koetaan se hallinnan tunne siihen asiaan, että esimerkiksi jos meillä on semmoinen tunne, että me ei osata jotakin asiaa tai pohditaan että teenkö asian väärin tai onko lopputulos sitä mitä halutaan tai onko tässä nyt oikea porukka tätä tekemässä. Tai tiedänkö mä asiasta riittävästi taustatietoa, että mä saan tän menestyksekkäästi hoidettua tai mitä tahansa, niin silloin aina se tuota kuormittaa meitä ja asioihin on entistä hankalampi tarttua, jossa hallinnan tunne on huono, että nää on tietysti subjektiivisia asioita, että toisilla ahdistaa vaikka vaikka kirjanpitoasiat ja toisilla voi ahdistaa somemarkkinointi tai näin mutta semmoinen nää on semmoisia juttuja joista tosiaan ei saa ei saa kiinni riittävän hyvin tai pyssyistä tai toisesta.

Loviisa: No mitä hyötyä siitä on, että näitä lähdetään poistamaan?

Eeva: No ihan sen niinku semmoisen tuottavuuden ja niinku tehokkuuden ohella niin pitää nähdä se, että nää myös vähentää semmoista stressiä, parantaa elämänlaatua, että kun ei tarvitsisi miettiä sitä, että tämäkin asia pitäisi hoitaa, koska ne on kuitenkin niitä epämiellyttäviä tehtäviä. Mutta myös se, että silloin kun me tuota vähennetään kuormittavia prosesseja ja hoidetaan niitä tehokkaammin, niin silloin myös se meidän virheiden määrä vähenee ja sillä voi olla tosi merkittäviäkin positiivisia hyötyjä sitten siihen yrityksen liiketoimintaan.

Loviisa: Nyt tulee vähän tämmöinen laaja kysymys, mutta mitä keskeisiä asioita sä näet siinä, että näitä yrittäjää kuormittavia tekijöitä voisi poistaa?

Eeva; No se riippuu tosi paljon siitä asiasta, mutta niinku sanoin tuossa niin se hallinnan tunnen. Se on se keskeinen juttu, että jos tulee semmoinen fiilis että tää homma on nyt mulle jotenkin tosi epämiellyttävä, että onpa onpa vaikea niinku tarttua tähän, niin silloin kannattaa vähän niinku suurennuslasilla katsoa sitä ja kysyä itseltään että minkä takia tää on mulle nyt niinku tosi semmoinen semmoinen pakollinen paha tai hankala juttu, koska silloin kun sitä asiaa tarkastelee niin sitten voi huomata sen että hetkonen, että mä en ehkä osaa käyttää vaikka tätä järjestelmää riittävän hyvin, että mä saisin tän hyvin hoidettua tai sitten että pelkää että tekee virheitä esimerkiksi niinku voi huomata justiinsa sen että ei luota luota niihin ratkaisuihin tai sitten ei omaa riittävästi vaikka taustatietoa tai ei ole koulutusta tai tai muuta.

Eli kun me sillä lailla pohditaan sitä, että miten poistetaan tekijöitä niin pitää tunnistaa myös se, että miksi se asia on itselle hankala, koska se on avain siihen ratkaisuun, että sitten voi voi vaikka tuota kouluttautua asiaan, hankkia tietoa, vaikka opetella käyttää jotakin uutta järjestelmää tai delegoida sen tehtävän henkilöstölle, joka osaa itseä paremmin sen asian hoitaa tai sitten voi ulkoistaa jollekin yritykselle ja sitten tietysti monia juttuja voi automatisoida tai vaihtaa semmoisia järjestelmiä jotka toimii toimii paremmin. Mutta tosiaan kannattaa kysyä, että miksi, miksi se asia on hankala niin sieltä se avain tähän asiaan löytyy.

Loviisa: Siirrytään sitten arkeen ja arjen työprosessien virtaviivaistamiseen. Miten saataisiin arkea sujuvammaksi?

Eeva: Hyvä kysymys. Hei Loviisa, mä haluan kysyä sulta, että kuinka paljon sulla on sähköposteja sun inboxissa tällä hetkellä?

Loviisa: Tällä hetkellä muutama lukematon odottaa siellä.

Eeva: Mutta ei ole suurta 500 lukemattoman sähköpostin tulvaa.

Loviisa: No ei. Aamuisin on aika paljon, mutta päivän päivän aikana ne saa kyllä aika hyvin pois, joo.

Eeva: Joo, no se on ihan hyvä hyvä esimerkki todellakin ja hyvä kun sanoit tuon aamun todella koska tuota se aina kun tulee semmoisia kuormittavia tilanteita niin sitten on hyvä hyvä purkaa, mutta joo tää tää sähköposti on aivan semmoinen hyvä keissi, että että se just se, että me huomataan se että mitä isompi se datamäärä tai se lukemattomien sähköpostien määrä on, niin sitten se tulee semmoinen stressi ja kuormitus.

Ja sitten sitten voi olla, että siinä kuormituksessa sitten käytetään aikaa siihen, että että niitä vellotaan niitä niitä sähköposteja, jotka jää lukematta tai että no minäpäs vastaan sitten kun se parempi aika on tai niin edelleen. Että se sähköposti on vähän niinku just sotkuinen työpöytä tai semmoinen että jos siellä on kaikkea niin sieltä ei löydä sitten yhtään mitään ja sitten, kun pitäisi löytää sitä asiaa ja pitäisi alkaa tekemään jotain hommaa niin sitten sieltä sitä ei löydy ja sitten huomataan pian että ollaan siinä tilanteessa, että kirjoitetaan asioita postit lapuille vaikka samassa ajassa me oltaisiin hoidettu se homma alta pois.

Että ehkä semmoinen niinku vastaus tuohon, että miten saataisiin arkea sujuvammaksi, niin on semmoinen virtaviivaisuus, jonka jonka näen itse tässä hyvänä ratkaisuna, että pyrittäisiin semmoiseen virtaviivaiseen tilaan, jossa oikeasti siinä inboxissa on vaan ne parikolme mailia, jotka odottaa vaikka lisäinfoa tai muuta, mutta pidettäisi se semmoinen virtaviivaisuus arjessa, koska semmoinen kaikki ylimääräinen tiedon, tiedon tai tavaran tai muun vellominen vie hirveän paljon aikaa, niin sitten mitä parempi flow meillä on siinä työarjessa niin sitä vähemmän me kuormitetaan.

Loviisa; Mun täytyy myöntää, että mä kyllä itse tällainen post it -lappuihminen kyllä, että kun ne hukkuu tuonne kaikki tärkeät tiedot niin sitten mulla on tietokoneen kannet ja työpöydät ja kaikki täynnä post it -lappui pikkuisia, pikkuista tekstiä, että mitä pitää mitä pitää hoitaa että tää sähköpostia se on kyllä oikeasti arjessa tosi iso ongelma, varsinkin jos sitä sähköpostia tulee ihan kauheasti. Onko jotain neuvoja, että miten siihen voisi saada tätä sähköpostiprosessiin jotenki sujuvammaksi?

Eeva: No ihan tähän sähköpostiin, toki me ollaan jokainen siis yksilöllisiä ja tämmöisenä armahduksella noihin post itteihin, että siis me ollaan erilaisia ihmisiä, joista toiset haluaa visualisoida juurikin vaikka fyysisillä fyysisillä tuotteilla tai tai tuota To Do -listoilla listoilla asioita mitä saa hoidettua että nää on semmoisia asioita jotka on jokaiselle omansa laisia.

Mutta yksi vinkki tuohon ehkä sähköpostiin voisi olla se, että laittaa kalenteriin sen aika slotin joka päivälle, että sitten sitten sieltä aina tyhjää sen kaiken ylimääräisen heti alta pois ja hoitaa alta ne pikkuhommat, joita siellä on semmoisia, jotka hoitaa vaikkapa parissa parissa kolmessa minuutissa. Mutta toki tää on nyt semmoinen ideaalitilanne ja voi olla tosi tosi hankalakin varsinkin jos siellä on paljon semmoisia asioita, jotka vaatii oikeasti esiselvitystelyä. Mutta jos tää tuntuu hankalalta niin sitten sitä kannattaa siltäkin miettiä, että miten sitä voisi sujuvoittaa sitä prosessia. Että pitää kysyä itseltään sitä, että miksi niitä posteja tulee niin paljon ja miksi se on todellakin täynnä se oma sähköpostilaatikko, että esimerkiksi semmoinen tilanne että jos sulle tulee postia jostain jostain tuota järjestelmästä tai uutiskirjeestä, niin sitten voit huomata sen, että hei että että kirjautua ulos näistä sähköpostilista tai pitääkö laittaa firman nettisivuille joitakin tietoja että se oma sähköposti ei täyttyisi vaikka samaan asian kysymisestä.

Itse siis käytän tämmöisiä template sähköposteja tosi paljon tietyissä tilanteissa, että esimerkiksi jos joku minun keississä, usein opiskelija, kysyy jostakin asiasta, niin sitten voi hyödyntää semmoisia templateja, joihin on valmiiksi kirjoittanut asiat, että pienellä vaivalla sitä sitten personoi semmoisen vastauksen siihen, että hei kiitos sähköpostistasi ja vastaa semmoisia henkilökohtaisiin kysymyksiin, mutta sitten siellä laittaa että etsin lisätietoja tästä asiasta tuosta ja linkit sinne ja ne niin edelleen että pienellä vaivalla sen saa sen templaten tehtyä sitten sillä tavalla, että voi tarjota henkilökohtaista palvelua, mutta sitten ei käytä sitä samaa samaan asiaan aikaa monta kertaa.

Ehkä semmoisia niinku jokaiselle tulee löytää semmoisia yksilöllisiä työvälineitä siihen, että miten se prosessi on sujuvampaa ja löytäisi sen flown, että kannattaa kysyä sitä, että miksi? Miksi se oma, miksi se posti tulee, tulee sinulle ja sitten pohdi, että voisiko sitä tietoa tarjota jotenkin jouhevammin tai valmiiksi muualla, että sitä ei tarvitse sulta henkilökohtaisesti kysyä. Yksi esimerkki ehkä voi löytyä työkuormasta tai semmoisesta niinku tekemisistä, että jos vaikka on jonkun tiimin sisällä trellossa kaikki asiat, että kuka hoitaa mitäkin ja sitten jokainen päivittää sinne asioita, että että missä vaiheessa hommat menee, niin sitten sieltä voi jokainen käydä katsomassa, jotka siihen projektiin kuuluu että ahaa, tällä tyypillä on tää menossa tässä vaiheessa niin sitten ei tarvitse kysyä sähköpostilla sitä, että hei, oletko hoitanut ja ja miten asia etenee vaan jokainen voi käydä sitten itselleen sopivaan aikaan sitten katsomassa sieltä trellosta, että missä missä mennään. Että semmoinen läpinäkyvyys myös on semmoinen yks asia, joka edistää tätä sähköpostit tulvaa ja sen haltuunottoa.

Loviisa: Tuleeko niinku jotain muita esimerkkejä mieleen tai mitä muita ongelmakohtia yrityksissä voisi olla, että joissa asiat sitten menee toimimattomasti ja syntyy tällaisia tosi kuormittavia työprosesseja?

Eeva: Hei joo, tästä on itse asiassa tosi hyvä esimerkki tuossa Modigin ja Åhlströmin teoksessa Tätä on LEAN, joka on tosi helposti myös samaistuttava yritysmaailmaan. Siinä kerrotaan tämmöinen esimerkki, että kuitit on kasaantunut ja sitten ne hankkii lokerikon ja sitten ne järjestelee kuitit aikajärjestykseen ja sitten lajittelevat ne kuluerien mukaan ja selvittelee niitä että mistä mistä nää kulut on tullut ja arkistoivat niitä ja niin edelleen. Ovat sitten tämän prosessin jälkeen kauhean ylpeitä siitä, että saatiinpa luotua tosi hieno systeemi, jossa kuitit on mahtavassa järjestyksessä. Mutta tämmöisissä tilanteissa pitää huomata se että se että ne kuitit järjestetään ja laitetaan johonkin hienoihin värikoodattuihin lokeroihin, niin se ei lisää sitä arvoa, että se sitä samaa kuittia on pyöritelty monta kuukautta ja monta kertaa siellä laatikossa, mutta siihen kuittiin ei ole tullut yhtään lisää arvoa sen varastoimisen myötä. Eli tää on niinku jotenkin semmoinen mun mielestä semmoinen tän päivän työkulttuurin ongelma, että aikaa saatetaan käyttää semmoisiin asioihin joista ei oikeasti tule arvoa. Eli pitää ihan niinku raa’an brutaalisti uskaltaa kysyä itseltään se, että niin paljonko aikaa menee oikeasti työpäivän aikana semmoisten täysin toissijaisten tarpeiden käsittelyyn eli kuinka iso aika kokonaistuotosta me käytetään semmoiseen ihan niinku lisäätyöhön.

Ihan jos jos pohtii vaikka tämmöisenä esimerkkinä sitä, että varastonhallintaa ja ja muuta että tulee tulee kuormatavaraa. Sitten me siirretään se iso lava jonnekin välivarastoon ja sitten kun meidän pitää täyttää hyllyjä niin me haetaan varastosta se tavara ja me saatetaan vielä pahimmassa tapauksessa niinku joutua etsimään sieltä varastosta sitä tavaraa ja sitten ennen kun me päästään hyllyttämään se. Ja ideaali tapaus ja tämmöinen niinku virtaviivainen tapa nähdä tää asia olisi se että sitä tavaraa tulisi vaan just sen verran että se menee suoraan hyllyyn että silloin me säästetään siltä että me pyöritellään sitä tavaraa edestakaisin ja varastoidaan sitä turhaa vaan todellakin että kun se tulee se lähetti tuo sen tavaran niin sinne se menee suoraan myymälän hyllylle. Että se on, se on hyvin semmoinen, niinku virtaviivainen tapa nähdä nähdä asioita ja on hyvin sovellettavissa myös niinku asiantuntijatyöhön.

Mutta esimerkiksi niinku Ikeassakin voi varmaan varmaan tuota sullekin, Loviisa, tuttu tämmöinen niinku Ikean keräilypaikat, että niissäkin on monesti semmoinen tuota, että ne on just sen kokoisia että rekasta vedetään se suoraan se euro lava sinne hyllyyn ja sitten asiakas käy sen suoraan sieltä hakemassa siitä euroa lavalta. Se, että niinku me vaikka Ikea hyllyttäisi sen tavaran sinne euro lavalta sinne hyllylle, niin se ei toisi asiakkaalle oikeasti niin paljon lisäarvoa, että se olisi taloudellisesti kannattavaa. Eli kannattaa miettiä tämmöistä virtaviivaistamista ja mitä se tarkoittaa niinku sitten omassa työssään.

Loviisa: No nyt vilahti sellainen, sellainen lause, kun asiakkaalle lisäarvoa niin mitä tämmöisellä asiakasarvolla tarkoitetaan?

Eeva: Se arvon käsite on tosi niinku tuota mielenkiintoinen ja monitahoinen ja silloin kun me puhutaan tuosta arvon käsitteestä niin se on tunnistettava se, että niinku tosi moni asia voi tuottaa asiakkaalle arvoa ja me ollaan niinku aivan yksilöitä tässä asiassa että mikä, mikä tuottaa meille arvoa. Tuossa on tuossa Tuula Niemen palvelumuotoilukirjassa tosi hyvä, hyvä ja kattava listaus siitä, että mitä eri asioita voi tosiaan tuottaa arvoa. Ne voi olla vaikka siis semmoisia tyyliin kuin toimipaikan sijainti tai vaikka sen tuotteen muotoilu, hyvä hintalaatusuhde tai sitten vaikka että ihan kokee viihdettä tai tai tuota elämyksiä sen avulla tai mitä tahansa oikeastaan että se on juuri niin subjektiivista, että mistä sitä arvoa koetaan, koetaan saavan.

Ja on nähtävä se, että niinku mikä lisää arvoa ja mikä ei, että esimerkiksi asiakasarvoa voi tuottaa se, että on niinku vaikka verkkokauppapaketti, että sitten se tuote on kääritty sinne jotenkin tosi kivasti vaikka johonkin silkkipaperiin ja siinä on yrityksen logo tarra niin sitten asiakkaalle tulee semmoinen fiilis että vau että on tämmöinen eksklusiivinen tuote ja kivasti pakattu ja yksilöllisesti juuri minua varten laitettu pakettiin. Mutta sitten tässä on niinku huomattava se että missä menee niinku se arvon tuottamisen raja että ei lähdetä tuottamaan semmoista niinku yliarvoa että kannattaa olla sillä lailla hoksottimet tässäkin että ettei tee niinku sitten semmoista mikä ei oikeasti enää lisää sitä asiakasarvoa, koska se on vaan oikeasti siis turhia kustannuksia sille yritykselle ja semmoista niinku kannattamattomuutta.

Että jos se niinku vaikka esimerkiksi tää silkkipaperikeissi niin se voi olla vielä niinku että se tuo arvoa se silkkipaperi ja logot tarra. Mutta sitten että jos se olisi vaikka se silkkipaperi jotenkin jotenkin kääritty jotenkin tietyllä aikaa vievällä tavalla tai jotain, niin se ei enää niinku sitten lisää sitä arvoa että se se on vaan sitten turhaa aikaa joka menee siihen pakkaukseen.

Eli se että meidän pitäisi niinku tunnistaa se, että mikä oikeasti lisää sitä sille niinku meidän kohderyhmän asiakkaalle sitä arvoa ja käyttää aikaa enemmän sitten sen tuottamiseen. Että se just vaikka vaikka että asiakas saa tuotteen nopeasti tai ostaminen on helppoa ja tuote on hyvä ja
asiakaspalvelu toimii ja tän tyyppiset asiat niin ne ne lisää lisää sitä arvoa tietysti asiakkaalle ja vaikuttaa siihen että päättääkö se asiakas ostaa meidän tuotteita tai palveluita. Mutta sitten semmoinen niinku että asiakasarvoa ei vaikkapa esimerkiksi lisää yhtään se, että sitten,
toiminnot on sekavia tai jotkut verkkokauppapainikkeet ei toimi tai järjestelmät on vaikea käyttöisiä tai kuitit on edelleen siellä sotkuisena laatikossa tai tän tyyppiset asiat, niin ne ei todellakaan ole sitä asiakasarvoa lisääviä tekijöitä, vaan ehkä sitten päinvastoin, että voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa sitä, että se yrityksen toiminta takkuaa ja tulee semmoista hukkaa, hukkaa ja aikaa kuluu ja saattaa todellakin vahingoittavan ihan sitä ydinliiketoimintaan, jos sellaiseksi menee.

Loviisa: No mistä yritys sitten voi tunnistaa ne asiat, jotka siinä omassa työssä on ylimääräisiä?

Eeva: Ehkä semmoinen voisi voisi pohtia, että pitäisi tunnistaa niitä tilanteita, joissa se virtaus ei niinku toimi tai niinku LEAN ajattelussa hyvin keskeinen virtauksen käsite ja se, että ne prosessien hukat vaikka tämmöinen niinku ylimääräinen aika tai odottaminen tai varastointikulu niin ne nehän halutaan niinku minimiin. Eli jos huomaa sen että omassa tuotannossa tai tekemisessä tulee tarpeetonta liikettä tai tavaran siirtelyä tai pitää odottaa tai tulee jotakin ylimääräisiä vaiheita tai muita tai tämän tyyppisiä asioita, niin kannattaa miettiä voisiko, voisiko näitä poistaa.

Ja näitä tulee yllättävän paljon. Siis myös asiantuntijatyössä. Ihan ihan niinku järjestelmätasolla, että saattaa huomata että ai mulla aina kestää 5 minuuttia ennen kuin tän asian vaikka saa auki tai tai nämä tuota tiedostot on jotenkin tuota epäloogisessa järjestyksessä ja mulla aina menee vähän aikaa kun mä etsin tän tiedon täältä niin näitä kannattaa lähteä systemaattisesti poistamaan. Ja asiantuntijatyössä tosi semmoinen tärkeä asia on viestintä, johon kannattaa kiinnittää huomiota. Toki se on niinku ihan jokaisella toimialalla se viestintä, viestintä tärkeä. Että epäonnistuneeseen viestintään voi mennä hirveän paljon aikaa tai just vaikka siihen että me kysytään ihmisiltä että ootko hoitanut tän ja missä vaiheessa tämän on kun taas me voidaan ratkaista.

Ja silläkin lailla, että me tehdään työtä läpinäkyvämmin ja raportoidaan niitä meidän omia prosesseja vaikka johonkin jaettuun alustaan, jossa sitten sitten tuota työkaverit pääsee heti katsomaan, että aha että Eeva on käynyt tsekkaamassa tuon boksin että se on hoidettu. Eli se on varmasti sitten sen hoitanut, eikä multa tarvitse sitten kysyä erikseen sitä, että ootko Eeva hoitanut tän asian vaan se tieto on sitten kaikkien saatavilla. Eli sillä se viestintä on ihan semmoinen meidän jokaisen asia, että me oltaisi semmoisia tehokkaita organisaatioviestijiä, mutta semmoisia semmoisia ajatuksia. Aika paljon niitä ylimääräisiä prosesseja ja ylimääräisiä töitä saattaa omasta työarjessa löytyä, kun niitä lähtee sieltä bongailemaan.

Loviisa: Ja oman kokemuksen mukaan se menee vähän niin viestinnän kohdalla, että jos sisäinen viestintä ei toimi, niin se heijastuu aika herkästi sitten myös siihen ulkoiseen viestintään.

Eeva: Toi on muuten tosi hyvä pointti ja sitten se todellakin näyttäytyy asiakkaallekin semmoisena sekavana toimintana.

Loviisa: Me ollaan käsitelty arjen virtaviivaisuutta, asiakasarvoa ja aikasyöppöjä niin ennen kuin lopetellaan, niin mitä tiiviitä vinkkejä sen antaisit tähän, että miten tunnistaa kuormittavia prosesseja ja miten päästä niistä pitkällä eroon sen lisäksi?

Eeva: Semmoinen asia, minkä yritykset monesti niinku unohtaa ja yrittäjillä saattaa saattaa jäädä tuota siinä kaikessa tuota jalkoihin on se, että se oma työ pitäisi nähdä tosi arvokkaana ja sille omalle ajalle kannattaa aidosti laittaa niinku oikea hinta omassa päässään. Että kannattaa aina miettiä sitä että paljonko se sama asia niinku maksaisi sinun tekemänä jos laittaisit omalle työlle sinun oman tuntihinnan.

Ja kun käännät sen oman ajan euroiksi niin alat oikeasti niinku tunnistaa niitä asioita, että mitä pitää parantaa tavalla tai toisella, että jos huomaat että tähän asiaan menee oikeasti niinku kokonainen työpäivä niin sitten alkaa näkemään se että hetkinen että tän tyyppisistä rahoista on kyse, että sitten siinä alkaa näkemään sitten niitä prosesseja että näitä pitää, näitä pitää parantaa kun näihin menee näin paljon aikaa. Ja sitten kun alkaa laittaa asioille niin sanotusti päässään päässään sen euro euromäärän niin sitten siinä myös huomaa sen että nää pitää tehdä oikeasti toisin että nää pitää tehdä tehokkaammin. Tai sitten nää pitää hankkia jostakin muualta.

Koska kyllä mä ainakin itse tunnistan paljon semmoisia tilanteita, että periaatteessa voisi voisi itse hoitaa jonkun asian, mutta tiedostaa sen, että hetkinen että mulla menee tähän nyt näin paljon aikaa ja sitten tietää että joku toinen joka on johonkin asiaan paremmin perehtynyt ja ammattilainen niin voisi hoitaa paljon lyhyemmässä ajassa, niin sitten se oikeasti antaa semmoista voimaa siihen, että saa tehtyä niitä muutoksia, että pääsee mahdollisimman nopeasti siihen hyvään lopputulokseen ja ennen kaikkea se vähentää sitä kuormaa ja kuormaa ja virheiden määrää mutta tota.

Ehkä semmoiset verkostot on on myös hyviä tässä, että miten, miten voisi päästä niinku eroon, koska nää tukitoiminnot on oikeasti kaikille yrittäjille ja kaikille yrityksille semmoisia yhteisiä yhteisiä ongelmia niin sanotusti niin näitä kannattaa hyödyntää näitä verkostoja ja muutenkin verkostoitumista siinä, että näistä pääsisi eroon. Että kannattaa, kannattaa kysyä myös niinku tutuilta ja yrittäjiltä ja vaikka some some tuota ryhmissä ja muissa että miten te hoidatte tän tän asian ja miten te olette selvinneet tästä ja tästä kuormittavasta prosessista koska siellä voi yleensä saada hyvin, hyvin vinkkejä sitten tuota ja omilta omilta yrittäjäkollegoilta ja muilta voi saada hyviä ajatuksia siihen, että miten voisi voisi hoitaa asioita paremmin just niitä asioita jotka ei kuulu siihen omaan ydinliiketoimintaan, koska tuota ne kannattaa löytää semmoisia hyviä työtapoja, tehokkaita työtapoja asioiden hoitamiseen. Ne voi sisältää vaikka erilaisia uudenlaisia ohjelmistoja tai automatisointia. Tai sitten todella tarvittaessa vaikka ulkoistaa sitten toimenpiteitä muille tekijöille, että se on on tärkeä löytää, löytää niitä omia ratkaisuja siihen. Mutta ehkä semmoinen semmoinen vielä tuli mieleen, että miten voisi niinku tunnistaa kun kysyit, kysyit sitä, että miten tunnistetaan niin tää palvelumuotoilusta ja LEANistä tuttu 5 kertaa miksi – menetelmä? Niin se tosi hyvä ehkä tässä hyödyntää.

Eli siinähän kysytään aina itseltä 5 kertaa miksi jotta löytyy se juurisyy. Ihan semmoinen esimerkki vaikka siitä, että työntekijöiden ohjeistamiseen menee paljon aikaa. Kun kysyt miksi niin sitten huomaat että he ei tiedä sitä mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Sitten kun kysyit että miksi he ei tiedä mitä pitäisi tehdä seuraavaksi, niin sitten voi olla ratkaisuna se että no tuotantoputki tai asiakastöiden eteneminen ei ole selkeästi esillä ja tieto on henkilöiden varassa, niin sitten me löydetään se syy, että ahaa tää täytyy tää asia täytyy ratkaista, laitetaan tää koko yritykselle näkyvä tuotannon aikataulu selkeästi esille, eli tätä voi tätä voi hyödyntää myös tuossa tuossa kun etsii ja ratkaisee niitä ongelmia että pitää löytää se juurisyy ja toi 5 kertaa miksi menetelmä on siihen mun mielestä oikein mainio menetelmä.

Loviisa: Kiitos paljon Eeva tästä haastattelusta. Meillä tää aika loppuu tähän. Iso kiitos myös kuuntelijoille, että tästä jaksosta oli kaikille hyötyä.

Ja me jatketaan Eeva sun kanssa sitten taas seuraavassa jaksossa uusien Business Boost -teemojen parissa ja mennään tulevissa jaksoissa taas konkreettisiin liiketoiminan kehittämiseen keinoihin. Kiitos paljon Eeva!

Eeva: kiitos sinulle Loviisa ja omasta puolestani oikein paljon tsemppiä kaikille yrittäjille ja muillekin näihin haasteisiin.

Tekoäly yrittäjän tukena

Juontajana: Loviisa Mäki-Julku

Vieraana: Liiketoiminnan opettaja Eeva Välikangas

Kesto: 31 min 47 s

PODCAST - Boostia bisnekseen osa 2: tekstivastine

Loviisa: Tervetuloa Boostia bisnekseen -podcastin pariin. Mä olen Loviisa Mäki-Julku ja tämä podcast on osa euroopan unionin rahoittamaa MYRSKY-hanketta ja tänään meille keskustelemassa on liiketalouden opettaja Eeva Välikangas. Moi ja tervetuloa takaisin!

Eeva: Moi ja oikein paljon kiitos kutsusta.

Loviisa: Viime kerralla me keskusteltiin yrittäjää kuormittavista prosesseista ja tänään jatketaan vähän samassa aiheessa eli työn tehokkuuden ympärillä, että tänään me ilmeisesti etsitään ja tietysti myös löydetään konkreettisia toimenpiteitä, joilla yrittäjä voisi sitä omaa työtä tehostaa.Eeva: Joo tänään aiheena vähän pohditaan tuota tekoälyä ja sitten sen semmoista hyvin arkista käyttöä, että miten voisi omaa työarkea tehostaa niiden tekoäly työkalujen avulla. Käytännön esimerkkejä ja ajatuksia siitä, että miten jokainen yrittäjä voisi niitä tekoälytyökaluja hyödyntää hyvin matalalla kynnyksellä ja varsinkin chat GPT on näistä varmaan tunnetuin ja sen ympärillä pyöritään aika paljon nyt tässä tämän päivän podcastin parissa.

Loviisa: Ja tää chat GPT on kyllä tässä jonkin aikaa aiheuttanut semmoista isoa pöhinää ihan mediassa, kouluissa ja sitten ihan varmasti yrittäjienkin keskuudessa, kun miettii niitä mahdollisuuksia, joita se tarjoaa. Sitten varmaan moni miettii, että se tietoturvallisuuspuolta myös tästä chat GPT:ssä. Mutta millaisia arjen työtehtäviä sitten täällä chat GPT:llä voisi helpoiten tehostaa, että ne prosessit ei olisi niin kuormittavia sille yrittäjälle?

Eeva: Niin jos aloittaa tuosta vaikka chat GPT:stä, niin siinä tekstin tuottamisessa se on aivan verraton apuväline, että jos on semmoinen writers blokki, että on vaikea aloittaa esimerkiksi tekstin tuottamista, niin siinähän se on tosi hyvä työkalu, että voi laittaa sinne todellakin esimerkiksi runkoa siitä mitä aikoo kirjoittaa ja se kirjoittaa itse puhtaaksi. Että se auttaa tämmöisessä aloittamisessa ja siinä vauhtiin pääsemisessä. Ja totta kai voi tehdä markkinointiviestejä tai sitten vaikka sähköpostipohjia tai esimerkiksi tarjouspyyntömalleja tai niin edelleen. Mutta täytyy tosiaan huomioida se, että se tekoäly ei tee mitään tuosta täydellistä, valmista jonkun jonka voi sitten niinku copypasteta jonnekin suoraan, ei missään nimessä eikä sen tuottama tieto edes välttämättä ole oikeata, että nää on tosi tärkeitä tärkeitä asioita huomata ja pitää itse niinku olla aktiivinen ja kaikki tekstit lukea ja tarvittaessa kirjoittaa uudelleen ja todella validioida se, että onko se tieto oikea tarkistaa lähteistä, että pystyykö niin sanomaan mikäli semmoinen tulee keissi. Ja siis toi Loviisa, kun nostit esille tuon tietoturvan, niin sehän on tosi tärkeä asia, että se on tietysti semmoinen merkittävä huomioida, että ei esimerkiksi yrityksen salassa pidettäviä dokumentteja tai henkilötietoja tule missään nimessä syöttää sinne chat GPT vaan sinne kannattaa suhtautua sillä niinku laittaisi ihan tai julkisesti asioita, että ei ole mitenkään suojassa. Suojattuja tietoja sinne ei kannata laittaa.

Loviisa: Ei mitään pankkitunnuksia sinne sinne laitella.

Eeva: Joo ja työntekijän henkilökohtaisia tietoja, että kerro kerro minulle että että tuota, ei ei tän tyyppisiä todellakaan, että ihan ihan apuna ja tukena arjessa, mutta tietyin varauksin. Näistä varauksista varmasti tänään tulee aika paljon keskustella, että nyt nähdään aina mahdollisuudet, mutta myös nähtäisiin ne oikeat rajoitteetkin sitten.

Loviisa: No jos ajatellaan sitten vaikka myyntityötä, niin miten niinku myyntityössä tätä chat GBT:tä voi sitten hyödyntää parhaiten?

Eeva: Joo myyntipuheisiin ja tämmöisiin myyntiin tää on aivan semmoinen verraton apuväline. Kuitenkin useat myyjät tekee työtä esimerkiksi äänen kautta ja sitten myyvät myyvät face to face tai rakentavat vaikka myynti sähköposteja, niin tässä voi chat GPT:tä hyötykäyttää sillä, että esimerkiksi tekee pitchauksen tai voi laatia vaikka myyntikeskustelun rungon itselleen tai muita tämmöisiä vastaavia ja se on hyvä muistaa. Chat GPT:n on se hyvä puoli, että sinne voi syöttää niitä valmiita tietoja, eli sinne voi esimerkiksi kuvailla sen oman liiketoiminnan tai oman tuotteen, että hei, minulla on tämmöinen tuote ja näin ja sen pohjalta voi pyytää chat GPT:tä rakentamaan vaikka pitchauksen tai muuta. Mutta voit myös esimerkiksi valmistautua tosi hyvin erilaisiin myyntineuvotteluihin, kun pyydät chat GPT:tä asettamaan sinulle semmoisia kysymyksiä, joita se potentiaalinen asiakas voisi mahdollisesti kysyä, eli se voi valmistaa sua semmoiseen myyntipuheluun ja asiakkaan spontaaneihin kysymyksiin kun se chat GPT on hetken aikaa se sinun asiakas, joka sitten niitä kysymyksiä kysyy. Mutta tosiaan kuten sanoit, niin se tietoturva tässäkin asioissa on tärkeätä muistaa, että kun lähtee sitä omaa tuotetta sinne kuvailemaan ja kertomaan omasta liiketoiminnasta, niin täytyy muistaa, että jakaa ainoastaan semmoisia julkisia tietoja jotka on sinne OK syöttää.

Loviisa: Aloittelevalle yrittäjälle tää varmaan tosi iso apu, varsinkin jos miettii jotain semmoisia kylmäpuhelua, tässä kylmiltään ja soitat jollekin kenen kanssa ei ole ollut ennen tekemisissä. Varsinkaan tämmöisessä yritysmaailman kaltaisissa tilanteissa. Niin siihen varmaan tosi iso apu.

Eeva: Joo tosi iso apu tämmöisissä harjoituksissa ja treenaamisessa ja aloittelevalle yrittäjälle niin voi toimia ihan semmoisena yrityssparraajana. Eli täähän on semmoinen sparrauskaveri, jolta voi kysyä mitä tahansa asioita mihin aikaan tahansa vuorokaudesta, että voi vaikka kysyä mitkä on ne oman toimialan tai yrityksen keskeiset asiat, mitä tulisi huomioida niin sitten Chat GPT voisi sillä sparrata ja muistuttaa. Ja sitten myös niinku uusi yrittäjä voi testata omaa liiketoimintaa tosi hyvin sen avulla, eli voi laatia esimerkiksi semmoisen swot analyysin, jossa analysoidaan sitten yrityksen vahvuuksia ja heikkouksia ja mahdollisuuksia ja uhkia. Eli voi antaa sitten Chat GPT:lle niitä tarvittavia tietoja ja pyytää sitä tekemään sitten swot analyysin ja saattaa olla, että se sitten huomaa se Chat GPT siitä liiketoiminnasta sitten semmoisia pointteja siihen swot analyysiin, mitä välttämättä ei olisi itse tullut muistamaan, vaikka joitakin lainsäädäntöasioita tai niin edelleen. Eli semmoinen yritys sparrauskaverit tää on aivan mainio, mutta täytyy muistaa toki että tää ei ole missään millään tavalla aukoton, mutta voi auttaa siinä että ne ajatukset herää ja syntyy semmoista omaa omia ideoita ja omia pohdintoja. Tää on hyvä sparrauskaveri kyllä

Loviisa: Että kyseessä on enemmänkin semmoinen tuki, joka sitten voi tuoda esiin sellaisia asioita mitä itse ei ole huomannut, kun se omalle työlleen yleensä tulee tosi sokeaksi, että ei enää näe sitä kokonaisuutta enää mitenkään niin sanotusti uusin silmin. Mutta sitten varmaan tämmöisessä swot analyysissa pitää olla jotenkin semmoista ajankohtaista informaatiota, että onko chat GPT sitten aina ajan tasalla.

Eeva:Joo tää on keskeinen hankaluus todella todella chat keepetessa, että sen tiedothan ulottuu vaan tuohon 2021 syyskuuhun. Jos on sitten hankkii tuon premium tuon nelosversion niin silloin se on vähän uudempaa dataa. Elikkä pikkuisen uudempaa, mutta esimerkiksi googlen bardi tekoäly niin se on maaliskuuhun 2023 eli ei ole ihan semmoista uusinta uutta, mutta kannattaa niinku olla tästä tietoinen, että se data ei ole aina ihan ajantasalla ja kannattaa myös niinku kysyä niitä asioita mihin se tekoäly kykenee.

Eli esimerkiksi markkina analyysit ei ole välttämättä ihan validia. Tässä on kerennyt paljon tapahtua tuon syyskuun 2021 jälkeen eli siinä se ei ole esimerkiksi kovin ajantasainen sparrauskaveri. Muutenkin se täytyy muistaa, että tekoälyjen toimintalogiikasta johtuen niin se ei pysty niinku tekemään sitä omaa faktantarkistusta, niin se on aina semmoinen hyvä huomioida. Eli semmoinen sanotaan terveellä varauksella ja ihan suoralla tietoisuudella siitä, että jos ilmaisversiota käyttää niin 2021 jälkeiseen aikaan ei ole sitten Chat GPT:llä pääsyä tai tietoa.

Loviisa: Eli keskeisti siis liittyy enimmäkseen siihen, että se voi analysoida ja tuottaa sitä tekstiä.
Mutta sitten itse on yrittäjänä vastuussa siitä faktan tarkistamisesta muusta, ettei sitten jos vaikka myy jotakin tuotetta, ettei se ole ihan höpöhöpöä mitä sieltä pääsee.

Eeva: Kyllä juuri näin, että täytyy muistaa sillä lailla, että mitä enemmän enemmän informaatiota myös ja mitä tarkempi kysymys, niin sen parempi vastaus, että se just se keskeinen hyöty on siinä, että sitten osaa kysyä oikeita kysymyksiä ja osaa kysyä niitä riittää tarkasti elikkä tekoäly voi sitten auttaa analysoimaan ja löytämään esimerkiksi pitkästä tekstistä sitten semmoisia hyviä pääpointteja ja voi auttaa siinä tekstin tuottamisessa tai esimerkiksi kielen kääntämisessä tai tän tyyppisissä asioissa.

Mutta ei todellakaan niinku ne faktat, faktojen tarkistamisesta täytyy itse sitten olla vastuussa ja sitten myös siitä tiedon oikeellisuudesta ja ajankohtaisuudesta.

Loviisa: Ja miten sitten tämmöisen tekoälyn voi saada antaa sellaisen hyvän vastauksen, että onko tähän joku taktiikka, onko sulla antaa jotain esimerkkiä tästä?

Eeva: Joo mä itse käytän paljon semmoista tekoälyn kouluttamista, että esimerkiksi en koskaan kysy sillä lailla, että tee minulle tän tyyppinen teksti tai niin edelleen vaan aina niinku lähtee siitä lähtökohdista, että tämmöinen keissi nämä on ne isot tavoitteet mitä tässä halutaan tehdä tai että haluan että tämä tai juttu henkii henkiin vaikka tämmöistä fiilistä tai tuo esiin nämä 3 pääpointtina selkeästi tai niin edelleen. Elikkä se sun kysymyksenasettelu niin kannattaa pohjata niihin sun tavoitteisiin. Tai vaikka siihen lähtökohtaan joka joka sulla on.

Esimerkiksi voit sanoa vaikka chat GPT:lle että mä haluan nyt että sä olet tällaisen ja tämmöisen yrityksen markkinointipäällikkö ja kerrot sille, että meidän brändi on tämmöinen ja meidän arvot ovat tällaisia ja me halutaan tuota viestiä meidän kohderyhmälle tämmöisiä tämmöisiä asioita ja meidän kohderyhmään kuuluu vaikka tämän ikäiset henkilöt tällä alueella ja kerrot vaikka tuotteen kilpailuvaltti, että meidän tuote on parempi tuota tai erottuu kilpailijoistaan tällä ja tällä tavalla eli voit kertoa sille tämmöiset niinku lähtökohdat, että näistä alkaen alat kertomaan sitten sitä tekstiä.

Eli semmoiset tavoitteet on hyvä ensinnäkin määritellä, mutta sitten myös voi tehdä semmoisia muita muita juttuja vaikka määritellä sen tone of voicen niin silleen että kerro tää asia minulle niinku kertoisit sen vaikka asiasta mitään tietämättömälle kuluttaja asiakkaalle tai kerrotaa asia minulle niinku henkilölle jolla on vahva osaaminen aihealueesta x eli voit myös niinku määritellä semmoisia asioita, että millä tavalla näistä asioista tulee kertoa, mutta onhan tää myös semmoinen niinku käännöstyökalu voi kääntää tai käyttää semmoisena kääntämisen apuna. Suomi, ruotsi, englanti että ehkä siinäkin aika paljon tulee virheitä myös siinä, ettei nyt ehkä kannata ihan ihan ajatella, että sieltä nyt tuli semmoista esitteeseen laitettavaa tai nettisivuille laitettavaa virheetöntä kielioppi tarkastettua tekstiä, mutta semmoisina vaikka haluaa arjessa tehdä nopeita käännöksiä niin sehän toimii myös siihenkin.

Mutta tosiaan toi tommoinen tekoälyn kouluttaminen ja hyvät selkeät tavoitteet sille ja lähtö oletukset ja niin edelleen niin ne auttaa siihen että sä saat niinku tosi hyvän siitä ja sinun tarpeitasi vastaavan siitä vastauksesta.

Loviisa: Markkinoinnissa on hyödyt on sitten ilmeisesti aika merkittävä, että jos miettii vaikka jotakin nettisivuille kun pitää ottaa tekstejä niin se sisällöntuotantoa että siitä tulee semmoista semmoista selkeätä ja semmoista vaikka pitää itse tietenkin sitten tarkistaa mitä muuta voi tällä sitten niinku tehdä?

Eeva: Nettisivu juttu on kyllä niinku tosi oleellinen ja semmoinen iso ja itse asiassa huomasin tuossa juuri että kun aloin tekemään nettisivuja tuolla Wix alustalla niin esimerkiksi siinä oli jo valmiiksi semmoinen tekoäly plugin että siihen pystyi niinku syöttämään että tämmöinen sivusto mulla on kyseessä ja sen tavoitteet on nämä ja sitten Wiks nettisivu alusta suoraan alkoi generoimaan semmoista tekoälyt tekstiä mitä mä voisin potentiaalisesti sinne sivuille haluta.

Eli silloinhan se tosi paljon saattaa helpottaa sitä omaa työtä, kun siihen tulee sitten semmoista, että vähän niinku placeholder tekstiä, että sen sijaan että meillä olisi siinä se lorem ipsum värssy, niin meillä onkin semmoinen valmiiksi generoitu sen yrityksen tai organisaation tarpeisiin generoitu place holder teksti, niin se helpottaa tosi paljon sitä markkinoinnin tekemistä ja samoinhan esimerkiksi Canvassa on jo semmoinen tekoälykuva generoida, eli sinne voikaan vaan kirjoittaa suoraan sitten, että haluan tän tyyppisen kuvan. Toki niihin kannattaa suhtautua aina sitten tietyllä varauksella ja sitten on vielä paljon toki näitä maksullisia kuvien tekoäly sovelluksia eli markkinoinnissa voi kyllä hyödyntää monella eri tapaa ihan nettisivujen tekemisessä, kuvien tekemisessä, tekstien tuottamisessa ja ihan myös semmoisessa niinku markkinoinnin suunnittelussa. Eli voi tehdä vaikka sitten jonkun markkinoinnin vuosikellon ja antaa vaikka siihen sopivat rajaukset, että kertoo että näitä kanavia me käytetään, että me markkinoidaan vaikkapa instagramissa ja facebookissa tai missä vaan ja sitten kertoo tavoittavat ihmiset ja määritellään, että minkälaista kauppaa tekee b to, b vai B-to-C ja sitten tekoäly voi tehdä tähän sulle sitten semmoisen hyvän niinku strategisen rungon sille sille sun markkinointisuunnitelmalle, että toki se ei tee tätä kaikkea sun puolesta pitää olla sitä omaa pelisilmää, että yrittäjäthän itse tietää ja osaa ja tuntee esimerkiksi asiakkaansa tosi hyvin, että joo ne lukee aina vaikka tätä sanomalehteä että sinne tuonne kannattaa nyt painaa pieni ilmoitus tai muuta.

Että ei kannata sitä omaa osaamista millään tavalla väheksyä. Yleensä yrittäjät tietää oman yrityksensä parhaiten, mutta tekoäly voi tehdä tämmöistä niinku manuaalista puurtamista ja auttaa vähän siinä kokonaisuuden hahmottamisessa. Se on siinä siinäkin semmoinen hyvä maksuton yritys sparraaja, että pystyy rakentamaan semmoista markkinoinnin vuosikelloa itselleen.

Loviisa: Onhan toi tosi iso määrä siitä työstä, minkä tekoäly voi tehdä, mutta miten sä näet, että tää tulee vaikuttamaan markkinointialan töihin tai markkinointitoimistoihin ja muihin tämmöisiin yrityksiin, varsinkin kun toi tekoäly voi tehdä noin ison määrän tästä työstä?

Eeva: Mä ehkä näkisin sen sillä tavalla, että tää on semmoinen asia, että ne jotka osaa osaa ja pystyy ja haluaa hyödyntää tekoäly sovelluksia chat GPT ja näitä kuva tekoälyjä ja muita mahdollisia niin ne saa kilpailukykyä siihen omaan organisaatioonsa toimintaan, että tää keskustelu jotenkin muistuttaa hyvin vahvasti semmoista, että kun oli niinku kuvankäsittelyä ja muita ja tuli niinku tämmöistä ensimmäiset vaikka Adoben Photoshop ja sitten oltiin voi vitsi kuvankäsitteliöiltä menee nyt työt kun tulee kaikesta näin helppoa, mutta eihän se asia ole tietenkään niin mennyt vaan tekijät silloin sai kilpailuetuja ketkä todella otti vaikka sitten näitä kuvankäsittelyohjelmia käyttöön eli kaikki niinku tulee tasoittumaan tai näin mä uskon. Tää on mun henkilökohtainen mielipide että kaikki niinku tulisi tasoittumaan ja yleistymään ja sitten loppujen lopuksi kaikki käyttää ja sitten siitä tulee semmoinen osa arkipäivää.

Mutta ehkä tässä hetkessä olisi hyvä tunnistaa mun mielestä se, että sen oman kilpailukyvyn turvaamiseksi ja sen oman yrityksen kilpailukyvyn turvaamiseksi niin kannattaa ottaa käyttöön semmoisilla tavoilla. Kun se on itselle niinku relevantteja ja mielekästä, koska kuitenkin se tekoäly ei voi millään tavalla korvata sitä sen niinku vaikka asiakkaan tai toimialan tuntemusta täydellisesti ja ei se voi korvata minun mielestä ihmistä, mutta korostuu se, että on hyviä asiakassuhteita.

Me tunnetaan toimialat eli tekoäly ei tee semmoista mitään uutta innovatiivista. Ihmiset sen sijaan tekee eli jos ajatellaan vaikka sitä markkinointitoimistokeissiä ja jos niinku pohditaan, että meneekö sieltä nyt työt alta kun kaikki alkaa tekemään Chat GPT:llä hommia niin en en usko sitä vaan näkisin sen että sen mainostoimiston kannattaisi ihan itse hyödyntää tekoälyä siinä, että heidän asiantuntijansa ja markkinointialan osaaja pystyisivät tekemään semmoisia suorittavia työvaiheita, jotka vie aikaa ja joissa ei se niiden oma asiantuntemus pääse loistamaan niin semmoisiin tekemisiin se tekoälyn auttaa tehostaa omaa työtä.

Ja sittenhän se paras puoli on siinä se, että sitten tämmöiset asiantuntijat pääsee käyttämään sitä heidän omaa osaamistaan, siihen omaan erikoistumis aiheeseensa ja saavat tehtyä sen oman kädenjäljen siihen tuotteeseen. Kuitenkin ja sehän on todellakin tärkeää, että saadaan semmoista hyvää laadukasta tekstiä aikaiseksi, koska kuitenkin edelleen se tekoäly ei voi ei voi tuottaa semmoista samanlaista tuotosta samanlaista luovaa innovatiivista tuotosta kun mitä ihmiset pystyvät.

Eli voi auttaa tosiaan niiden puurtamista vaativien toimenpiteiden kanssa myös mainostoimistossa. Ei kannata pelätä sitä, että se nyt olisi työpaikkoja viemässä vaan kilpailukykyähän se kaikille yrityksille sitten parhaimmillaan on lisäämässä.

Loviisa: Tekoäly siis kun mainittiin jo aikaisemmin, että se on enemmänkin sellainen tuki siihen työskentelyyn ja vapauttaa yrittäjälle sitä aikaa tehdä sitä omaa ydinosaamista, eikö niin? Että tekoäly ei korvaa sitä itse tekijää, mutta sitten ehkä tässä pohdin nyt, että miten tekoäly sitten kun usein markkinoinnissa voi kyse olla myös tämmöisen tunteisiin vetoavasta, niin onko sulla tähän tai mielipidettä? Pystyykö tekoäly tuottamaan sellaista sisältöä, joka vetoaa tunteisiin vai onko se nimenomaan parempi tällaisessa faktapohjaista tämmöisessä virallisemmassa? Onko sulla tähän jotakin mielipidettä?

Eeva: Mun mielestä se tekoäly soveltuu kyllä monenlaisiin eri tuotoksiin ja sillehän voi todella määritellä sitä tone of voicea ja tai sitä äänensävyä niin hyvinkin erilaiseksi, että jos haluaa esimerkiksi vedota vaikka tietynlaisiin tunteisiin tai haluaa vaikka että tämä tämä teksti on rakennettu vaikka tämmöiset kulttuuriset piirteet huomioiden tai niin edelleen, niin kyllähän se voi tuottaa, mutta sillä ei ole edelleenkään sitä samanlaista pelisilmää, että ainakin musta joskus tuntuu, kun tekoälytekstejä lukee niin niin niissä on vähän amerikkalaista vibaa, elikkä se ei välttämättä ehkä sitten sovellu todella meidän niinku suomalaisen kulttuurin konteksti, että se saattaa mennä vähän yli sitten sitten joissakin joissakin tapauksissa.

Kyllä se kykenee monenlaiseen tuotokseen, mutta varsinkin suomen kielessä ja muuten niin kyllä se ihmisen peli silmä on tosi tärkeätä, että näkee sen, että onko tää nyt sitten semmoinen oikea tapa puhutella asiakasta, että oikeasti tämä nyt vaikka vaikka toimisi siihen tarkoitukseen.

Loviisa: Me ollaan puhuttu tosi paljon markkinoinnista siihen saatavista hyödyistä, mutta mitään muita tehtäviä on sellaisia missä tekoäly voi hyödyntää?

Eeva: Mä näkisin itse, että tekoäly on parhaimmillaan semmoisissa toimenpiteissä, jotka on yrittäjille tosi raskaita ja aikaa vieviä. Ja yksi näistä mikä mulla tulee mieleen on noi rahoitushakemukset. Eli yleensähän jos vaikka rahoitushakemuksia tulee, että no mitkä on vaikka tämän hankkeen tavoitteet, niin kyllä se ne niinku vaikka esimerkiksi yrittäjällä on tiedossa, että me halutaan tän tyyppisiä tän tyyppisiä asioita, niin sitten sitten voi vielä niinku pyytää apua niissä, että mitä tähän voitaisiin keksiä.

Ja sitten jos on itsellä vaikka bullet pointit että tai tämmöiset niinku ranskalaiset viivat että nämä asiat mä haluaisin tähän tuoda esille niin sitten tekoäly voi kirjoittaa hyviksi kokonaisiksi lauseiksi ne ne asiat kun oot sinne syöttänyt ne pohjatiedot että haluaisin että laadittaisiin tämmöinen. Eli se on niinku tosi hyvä kaveri esimerkiksi näiden rahoitushakemusten tekemisessä, että siinä kannattaa hyödyntää tekstin tuottamisessa. Ne on kuitenkin vähän semmoisia semmoisia raskaita tehdä oman kokemukseni mukaan niinku monille yrityksille, että siinä se on oikein hyvä. Ja sitten semmoinen yleensäkin se materiaalien tiivistys että pystyisi vaikka jos tarvitsee semmoista, että on jo pidempi tekstiä siellä pitäisi löytää esimerkiksi olennainen tai että se semmoiseen niinku tekstinkäsittelyyn se on aivan verraton ja sittenhän löytyy semmoista tekoälysovellusten, että sä voit laittaa vaikka sinne sinne koneen manuaalin ja pyytää sieltä löytämään, että etsi minulle missä käsitellään tätä ja tätä kohtaa.

Eli toimii semmoisena niinku tiedon suodattimena tai voit löytää paremmin tietoja tehokkaammin tietoa sen avulla, että tuota käytät näitä tekoälytyökaluja, että se nyt ehkä ehkä semmoisena yksi. Ja toki sitten semmoinen niinku Excel kaavojen tekeminen tai niiden käsittely, että niihin löytyy hyviä työkaluja ja sitten myös semmoinen ihan ihan semmoinen henkilökohtainen yritysvalmentaja. Eli se on semmoinen ehkä tärkeä, että voi koska vaan niinku pyytää semmoista poikkeavaa näkökulmaa siihen omaan, koska kuitenkin on ihan hyvä minun mielestä aina vähän pallotella sitä, että olenkohan minä nyt oikeassa, teenkö minä oikean ratkaisun, jos minä minä päätän tällä tavalla niin sitten tuota chat GPT ja muut tekoälyt voi sitten auttaa siinä, että he voi vähän haastaa sua ja laittaa sua sitten semmoiseen pohtimaan niitä sinun omia näkökulmia ja ehkä löytää sitten semmoisia uusia uusia ajatuksia eri asioihin että semmoisena semmoisena niinku sparraus kaverina kannattaa hyödyntää.

Ja voi aiheesta, kun aiheesta käydä käydä sen kanssa semmoista keskustelua. Mutta näitä varmasti on sovelluskohteita aivan valtavasti, että täytyy muistaa, että itsehän en ole niinku kuitenkaan alan ammattilainen vaan voi tarkastelen asiaa siitä näkökulmasta, että mitä itse tuota niinku liiketoiminnan parissa oon ollut tekoälyn kanssa itse tekemisessä, että sitten varmasti alan ammattilaiset vielä näkevät paljon enemmänkin näitä näitä mahdollisuuksia ja tuntevat niinku tämän alan substanssin paljon laajemmin kuin minä.

Että varmasti paljon muitakin muitakin löytyy, mutta nää tulisi ainakin itselläni niinku semmoisina ensimmäisinä mieleen niinku yrittäjille hyödyllisinä vinkkeinä.

Loviisa: Toi materiaalien tiivistys on kyllä sellainen mitä mä itsekin jonkun tekee omassa työssäni aika paljonkin ja se on tosi työlästä huolimatta siitä että mä tunnen tän mun oman niin sanotun pelikenttäni aika hyvin, mutta sitten kun sitä materiaalia rupeaa olemaan niin paljon, niin se suodattaminen on tämmöisellä yksittäisille ihmisille tosi työlästä., tosi hidasta ja toi Excelhän pakkaa tuottamaan varsinkin minulle harmaita hiuksia vaikka mä käytän sitä ihan säännöllisesti ja oon kuullut että että en ole edes ainut ketä se vähän rassaa tuo excel vaikka sitä on käyttänyt jo vuosia.

Eeva: Joo, se on kyllä aivan aivan me ollaan ihmisinä niin erilaisia, että toiset asiat on toisille helppoja ja toiset on toisille niinku että tää on tää on juurikin juurikin niin, että sitä kannattaa ehkä ehkä näitä tekoälyn sovelluksiakin hyödyntää just niissä asioissa, että mitä tunnistaa itsessään, että tää ei ole nyt ihan niinku semmoinen mun juttu että tai että mun on vaikka vaikea tarttua tähän asiaan, niin sitten yleensä se tekoäly voi auttaa saamaan niinku jostakin kulmasta kiinni siinä hankalassa tehtävässä.

Ja myös niinku ajattelee, vaikka vaikka opiskelijoitakin, että jos tuntuu että on on joku tehtävä. joka on haastava ettei oikein pääse alkuun niin kyllähän tää toimii semmoisena sparrauskaverina myös että no hei, mistä voisi aloittaa mistä voisi hakea tietoa ja miten mä voisin päästä asiassa eteenpäin ja että se on aivan totta että on aina ihmisillä niitä erilaisia kipukohtia ja ne on tosi tärkeä tunnistaa. Sieltä löytää myös niitä paikkoja missä näitä tekoäly sovelluksia voisi mahdollisesti hyötykäyttää.

Mutta tosiaan semmoinen mitä ehkä kannattaa muistaa, että tekoälyjä on muitakin kuin se chat GPT ja ne on tosi hyvin jo saavutettavissa. Ja varmaan vielä kun lisääntyy vielä tässä tulevina vuosina ainakin tuntuu itsestä, että viikottain alkaa näkymään, että uusissa paikoissa on hyödynnetty tekoälyä ja todella niiden mahdollisuudet kasvaa koko ajan että just toi mitä sanoin noista Wixin nettisivuteksteistä ja muista että alkaa näkymään nettisivujen generoinnissa jo tekoälysovelluksia ja kaikkia. LinkedInissä tuli vasta tää, että siellä pystyy generoimaan postauksia tekoälyn avulla, että voi suoraan heittää sinne sitten ajatuksia ja tekoäly suodattaa ne sitten sopii vaan muotoon ja sitten on erilaisia tiedonhakupalveluita ja on kyllä niinku tosi paljon paljon erilaisia. Ja toihan on aivan verraton sitten toi nelosversio jos tuohon ajattelee tuohon excel jumppaan just siihen tiedostojen tietojen käsittelyyn niin siinähän on siinä nelosversiossa sitten Loviisallekin vinkkinä, että jos ette ole sitä käyttänyt niin se on tosi tosi hyvä. Siinä kyllä että sinne saa paljon enemmän syötettyä niitä PDF tiedostoja, että voi vaikka laittaa sitten sinne muutamat PDF ja pyytää sieltä etsimään tiettyjä tietoja. Niin on kyllä jo tosi paljon paukkuja näissä ja uskon kyllä että tulee ihan osaksi arkipäivää tosi moneen eri juttuun.

Loviisa: Joo, tohon LinkedIniin itseasiassa mä huomasin just tänään kun mä tein tähän hankkeeseen niin yksi postausta ja ja tota huomasin että nyt oli ilmestynyt sellainen generointimahdollisuus sinne ja en en kerennyt tänään musta vielä kokeilemaan, mutta aion kyllä seuraavaan tapahtumaan sitten testata että millaista materiaalia siitä tulee. Mutta voidaan siis sanoa, että nää tekoälyt ja työ tekoälytyökalut tulee yleistymään ja niitä tulee sellaisiin paikkoihin, joissa tehdään muutakin työtä.

Eeva: Joo näen sen että se niinku arkipäiväistyy ja ihan semmoisiin näihin näkyviin asioihin näihin LinkedIn postauksiin ja muihin mutta myös semmoisiin niin mikä ei ole ehkä niin vahvasti meille sitten näkyvissä.

Että täytyy niinku muistaa sitä, että tämmöistä kun henkilökohtaisen käytön lisäksi niin nää tekoälymallit niin nehän on sovellettavissa vaikka niinku ihan minkä tahansa asian optimointiin että niitä siis käytetään huoltojen ennakointiin teollisuudessa ja koneoppimisenmalleihin ja kaikenlaisen niinku konenäköpohjaisen laadunvarmistuksen tuotannossa ja tunnistetaan esimerkiksi tuotannosta sitten poikkeamia automaattisesti tekoälyn avulla tai ihan vaan pysty kuljetusfirmat ja logistiikassa niin optimoidaan reittejä tekoälyn avulla ja niin edelleen. Että että siis sovelluskohteet on aivan todella monipuoliset. Sitä tässä mielenkiinnolla seuraa, että mitä kaikkea sitten tuota vielä tulemme näkemäänkään tämän asian suhteen.

Loviisa: Mistä sitten tietää, että mitkä on niitä asioita, joihin voisi omassa tekemisessä saada hyötyä tekoälystä?

Eeva: No ehkä semmoinen tämmöinen, klassinen klassinen vastaus, että niin, että se tekoäly on voi kertoa sinulle sen, että mistä mistä sinä voit niinku parhaiten saada hyötyä. Elikkä voit niinku esimerkiksi kertoa sinun omasta liiketoiminnasta tai vaikka siitä työarjessa, että tämmöisiä tämmöisiä haasteita mulla on ja näihin asioihin menee vaikka paljon aikaa tai tämmöisiä ongelmia mulla on tai muita työssäni mitä haluaisin selvittää, niin tämmöisiä voi tunnistaa ja kertoa Chat GPT:lle ja sitten voi kysyä ihan että no miten minä voisin hyödyntää tekoälyä sitten näiden haasteiden selättämisessä.

Eli ihan niinku se voi itsekin antaa sitten ratkaisuja, että miten voisit ottaa tekoälyä osaksi arkipäiväistä työelämää. Mutta tosiaan kannattaa muistaa se, että se on sitten se tietoturva siinäkin semmoinen tärkeä asia, ettei kannata nyt mitään salassa pidettävää dataa tai muuta sinne laittaa tai omia terveystietoja tai mitä mitä tahansa muuta, että tää on kuitenkin edelleen semmoinen kaupallinen yritys ja ei ole hyvä luovuttaa sitten mitään semmoisia sensitiivisiä tietoja että tai laittaa laittaa salassa pidettäviä firman dokumentteja sinne tiivistettäväksi tai käännettäväksi, että se ei ole ihan ihan soveliasta. Elikkä muistetaan se, että se on kuitenkin se open AI ihan semmoinen kaupallinen yritys ja muutenkin tekoälysovelluksen usein ovat.

Loviisa: Tässä on tullut aika paljon asiaa GP tästä tekoälystä yleensäkin, mutta kerrohan aivan vielä tähän loppuun ennen kuin loppuu aika joku hyvä juttu että miten sä oot itse käyttänyt Chat GPT:tä sun vapaa ajalla?

Eeva: No tää on ihan semmoinen semmoinen viime viime päivien esimerkki että tuota me oltiin justiinsa tuota miehen kanssa pohtimassa että mitähän elokuvaa katsottavaksi olisi kiva katsoa jotakin erilaista ja sitten me kerrottiin Chat GPT:lle, että minä tykkään katsoa tämmöisiä elokuvia ja tuota jotain draamaa ja historiaa, historiaelementtejä ja jotakin puku vanhoja pukuja muuten ja sitten miehen miehen scifi toiveet ja tämmöiset ja molemmat tykkää alkuperäisestä juonesta ja niin edelleen eli eli kerrottiin niinku kahdet eri intressit elokuvan suhteen ja sitten sen perusteella sitten chat GPT laati meille semmoisen itse asiassa todella hyvän listan niinku hyvistä elokuvista, joita joita sitten se meille suositteli ja katsottiin, että siinä oli todella kovia elokuvia joista oltiin oltiin yksi pidettykin, niin se oli tosi tosi mielenkiintoinen esimerkki ja tää ehkä semmoinen on myös hyvä esimerkki siitä, että chat GPT voi auttaa löytämään kompromisseja että sä kerrot niinku 2 eri henkilön tai useamman henkilön niinku intressit ja tavoitteet ja sitten pyydät sitä niinku löytämään semmoisia yhteisiä asioita mitkä sopii molemmille. Eli tätä tämmöistä niinku tätä elokuvien katseluesimerkkejä niin voi soveltaa myös semmoiseen työelämän kontekstiin, että jos on 2 poikkeavaa näkemystä niin se voi auttaa myös siinä, että löydetään semmoisia yhteisiä intressejä, yhteisiä tavoitteita ja tehdään niistä sitten semmoinen kaikille sopiva yhteinen ratkaisu, että se semmoisena ihan hyvänä esimerkkinä, mutta edelleen tässä täytyy muistaa, että tieto vähän vanhaa, että ei siinä ihan ihan niinku tuota tänä vuonna ilmestyneitä elokuvia ollut siinä siinä elokuva listauksessa, että semmoisilla tietyillä rajoitteilla, mutta…

Loviisa; Joo, mä en ollut ajatellutkaan, että sitten voi käyttää myös niinku ihan tollaseen. Mulla on kanssa miehen kanssa vähän erilaiset nää elokuvan maut. Täytyypäs kokeilla tätä, että jos tää olisi semmoista jotenkin rauhaa meidän elokuva on valitsemiselle.

Eeva: Kyllä kaikkea voi soveltaa ja löytää uusia tapoja sitten.

Loviisa: Mutta kiitos tästä haastattelukerrasta ja me palataan sitten myöhemmin uudelleen tähän bisneksen boostaamisen pariin.

Eeva: Joo kiitos sulle loviisa. Kiva kun pääsin tänne taas sinuun vieraaksi.

Miten yritysvalmentaja voi nostaa organisaation tasoa?

Juontajana: Loviisa Mäki-Julku

Vieraana: EduPowerin perustaja Kim Westerlund

Kesto: 14 min

PODCAST - Boostia bisnekseen osa 3: tekstivastine

Loviisa: Ja tervetuloa kuuntelemaan myrskyhankkeen podcastia. Tämä podcast on osa MYRSKY –  Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä, digitalisaatio ja länsi suomessa -hanketta, joka rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan Unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Tänään aiheenamme on miten yritysvalmentaja voi nostaa organisaation tasoa. Olen Loviisa Mäki-Julku ja tänään meillä on asiantuntijavieraana Kim Westerlund, joka on LEAN-konsultointiyritys EduPowerin perustaja. Tervetuloa mukaan!

Kim: Kiitos kutsusta. On hienoa olla täällä jakamassa ajatuksiani siitä, miten yritysvalmentaja voi auttaa organisaatiota saavuttamaan uusia tasoja.

Loviisa: Ennen kuin päästään itse asiaan, niin kerrotko hieman itsestäsi ensin?

Kim: Joo kiitos, olen entinen voimalaitosmyyjä. Eli jos tarvitset voimalaitoksen, don’t hesitate to call. Myin kiinteän polttoaineen voimalaitoksia 14 vuoden ajan, tuollaisia isoja kuin Vaskiluodossa esimerkiksi, tosi isoja laitoksia. Tein sitä kansainvälisillä markkinoilla, erittäin mielenkiintoista toimintaa. Sen jälkeen tein insinööriä, jonkun täytyy niitäkin tehdä, tosin en ollut asiassa ihan yksin vaan siinä oli 900 opiskelijaa ja 60 staffia ja sitten itseni eli johdin tekniikan koulutusta ammattikorkeakoulun Novialla.

Tästä reseptistä 14 osaa ja 7 tai 2 osaa teollisuutta ja yksi osa higher education, niin sillä reseptillä tehtiin EduPower, jonka perustin vuonna 2012 ja sitä on vetänyt siitä lähtien.

Loviisa: Tänään me keskitytään tosi paljon Leaniin, niin avaatko meille ihan lyhyesti mitä on Lean, että se on ainakin mulle ennen tätä ollut hyvin vieras käsite, niin uskon, että en ole tässä ainoa.

Kim: Tuo on haastava kysymys, koska Lean on erittäin laaja käsite, mutta koitetaan puristaa se aika lyhyeen ja pieneen. Lean on ensinnäkin kokonaisvaltainen lähestymistapa yrityksen tai organisaation kehittämiseen. Meille se on yksinkertaisesti maailman parhaat tunnetut menetelmät organisaation kehittämiseen. Ja Lean, se keskittyy turhien asioiden poistamiseen systemaattisesti askel kerrallaan.

Loviisa: Se kuulostaa sellaiselta stressin poistajalta, kun saa ne turhat sieltä pois.

Kim: Se on just nimenomaan niin ja olen liioittelematta yli kolmekymmentäviisi vuotta miettinyt näitä asioita, että mitkä on maailman parhaat tunnetut menetelmät ja pikkuhiljaa alan nähdä valoa tunnelissa. Ja Lean myös.. tää on erityisen tärkeä minulle, se on win win win, kaikki voittaa siinä. Ja kunnioitus ihmisille on hyvin keskeistä siinä. Silloin saa myös ihmiset mukaan ja en muuten en pystyisi uskomaan tähän itse, mutta tiedän että ne asiat ja lähestymistavat ja työkalut toimivat.

Loviisa: Semmoinen inhimillinen työkalu.

Kim: Nimenomaan ja myös tehokas.

Loviisa: No siirrytään tällaiseen käytännölliseen puoleen, eli tilaus ja toimitusprosesseihin. Mikä semmoinen yleisin pullonkaula, jonka sä oot kohdannut työssäsi ja miten sitten tämmöiset Lean menetelmät voi auttaa sen ratkaisemisessa?

Kim: Tähän asti kaikissa meidän asiakasyrityksissä on ihmisiä. Mikään ei ole ollut täysin AI vetoinen ja ihmisille luonteenomaista on kommunikaatio ja informaation kulku, joka myös ohjaa sitten sitä materiaalialiikettä informaation varassa ja usein pullonkaula liittyy juuri tähän viestintään ja työnkulun koordinointiin. Lean-menetelmät kuten kanbantaulut ja säännölliset päivittäiset palaverit, ne voivat auttaa tiimiä tunnistamaan ja ratkaisemaan nämä ongelmat tehokkaasti.

Loviisa: Varsinkin varmaan sisäisellä viestinnällä on tosi iso vaikutus just johonkin työnkulun koordinointiin ja sellaiseen, että jos se informaatio kulje niin ei siellä välttämättä oikein mikään toimisi niin hyvin kuin se voisi.

Kim: Se on juuri näin ja pitäisi saada se viestintä systemaattiseksi suunnatuksi, jotta se koko ajan auttaa viemään asioita oikeaan yrityksen haluamaan suuntaan.

Loviisa: Mitä sitten nää henkilökohtaiset tai organisaation tasolla olevat haasteet vaikuttaa prosessiin, että kuinka tärkeää on yksilön rooli tämmöisessä Lean-muutoksessa?

Kim: Yksilön rooli on ratkaiseva. Lean muutokset vaativat kulttuurimuutosta ja se vie jonkin verran aikaa, mutta voidaan aloittaa heti. Ei tarvitse odotella vaan pienin askelein, mutta nopeasti liikkeelle lähtien on hyvä avain. Ja jokaisen työntekijän sitoutuminen on avainasemassa, myös ylimmästä johdosta ja ihan työntekijöihin. Koulutus ja riittävä jatkuva tuki ovat tärkeitä, jotta jokainen ymmärtää oman roolinsa prosessin parantamisessa. Ja tää on niin kuin huippu urheilussa, eli parhaat pelaajat ovat kentällä ja yksilöt tekevät sitä työtä itse, mutta sanokaa joukkue, joka olisi huipputasolla jolla ei olisi ammattivalmentajaa, niin se valmennusapua auttaa todella paljon.

Loviisa: Eli johdolla on iso rooli tässä sitouttamisessa ja se vähän niinku tihkuu sieltä ylhäältä sitten niihin työntekijöihin.

Kim: Joo se on nimenomaan näin. Älä tee niin kuin minä teen vaan teen niin kuin minä sanon eli se esimerkillä johtaminen ja yrityksen suunnan viestittäminen on aivan avainasemassa ja sitten sieltä ylhäältä tihkuu tosiaan niinku sanoit systemaattisesti samansuuntaisesti. Niin kuin eräs kollega sanoi, pitää saada kengät osoittamaan samaan suuntaan.

Loviisa: Se on ihan se on ihan hyvä, hyvä neuvo pätee varmaan ihan tämmöiseen normielämäänkin.

Kim: Kyllä.

Loviisa: Mutta, siirrytään sitten aiheeseen The Toyota Way. Voitko sä selittää lyhyesti että mitä tää käsite tarkoittaa? Miten se liittyy Leaniin ja miksi se on tärkeä?

Kim: Joo tää on jännittävä. Lean käsitteenä syntyi vuonna -88 tai -89 tutkimusartikkelissa osana suurta maailmanlaajuista viisivuotista projektia, jossa tutkittiin silloin autoteollisuutta ja sen takia Toyota oli paljon esimerkkinä ja jo tutkimuskohteena. Toyota ei itse puhu Leanistä, mutta jotkut voisivat olla sitä mieltä, että Lean on yhtä kuin The Toyota Way.

Ja The Toyota Way, niin se voidaan sanoa olevan filosofia tai tapa asennoitua ja johtaa ja kehittää organisaatiota, joka korostaa jatkuvaa parantamista ja hukkaan perustuvaa ajattelua. Lean on myös käytännön operatiivinen lähestymistapa, joka keskittyy arvon tuottamiseen asiakkaalle minimoimalla hukkaa. Ja hukalla tarkoitetaan turhaa tekemistä, mikä ei suoranaisesti edistä tuotetta tai palvelua, joka ratkaisee asiakkaan ongelmaa tai tarvetta. Nämä periaatteet auttavat sitten organisaatioita tehostamaan prosessejaan ja parantamaan tuottavuutta.

Loviisa: Okei, no sitten on nää nää termit mitkä on mulle itselleni ainakin ihan vieraat eli kaize ja 5S, että miten miten nää työkalut integroidaan päivittäiseen johtamiseen ja strategiat työskentelyyn?

Kim: Kaize on tämän päivän japanin kielen oppitunti eli yksi sana kaizen se tarkoittaa parempi tie eli jatkuvaa parantamista pienin askelin. Ja se asennoituminen, periaate, että yrityksessä organisaatiossa mennään kaizen periaatteella, kaizen hengellä jatkuvaa parantamista. Niin se on keskeistä tietysti, että ei jäädä paikalle polkemaan. Ja myös tämä pienin askelin ei tarvitse olla niin jättimäisiä. Tietysti välillä on isompia projekteja myös, kuuluu asiaan. Sitten tämä 5 s niin se on työpaikan organisointimenetelmä ja tuo nimi 5S niin, yllätys, se tulee 5S alkuisesta japanin kielen sanoista, niitä nyt en ala tässä luetella, mutta se on tämmöinen systemaattinen, hyvin käytännönläheinen tapa organisoida työpaikkaa. Asiat järjestykseen vähän niinku suomalaisessa keittiössä, aterimet on tuossa tietyssä laatikossa ja järjestyksessä. Molemmissa tapauksissa on tärkeää, että johdon sitoutuminen ja esimerkki ohjaavat tiimiä. Strategiatyöskentelyssä nämä työkalut auttavat myös priorisoimaan tehtäviä ja varmistamaan, että kaikki työskentelevät yhteisten tavoitteiden eteen. Tuossa 5S:ssä voi sanoa, että yksi niistä on standardointi eli rutiinien määritteleminen, mikä on hyvin keskeistä tässä. Rutiini tai standardityö tekee prosesseista ja työtehtävistä ennakoitavia ja luotettavia. Kun avaimet on kotoa lähtiessä oikeassa housun taskussa, niin ei tarvitse etsiä eikä unohdella. siellä ne ovat.

Loviisa: Puhutaan vielä sitten varaston optimoinnista ja siilojen murtamisesta, että miten nää liittyy liina ajatteluun?

Kim: Joo varaston optimointi, se liittyy Leanin periaatteeseen minimoida varastoja ja parantaa läpimenoaikoja. Se on vähän niinku kaupan kassalla, että jos on jonoa enemmän niin et sä voi vaan etuilla sinne. Eli jos vaikka tehtaalla on paljon tuotteita, jotka ovat työn alla, niin seuraava uusi tilaus tuote, joka ruvetaan tekemään niin se joutuu menemään koko tuon jonon läpi ja se pidentää läpimenoaikaa. Se voi välillä olla vaikea nähdä niin suoraviivaisesti, että just tuo työn alla oleva materiaali niin se todella pidentää läpimenoaikaa, vaikka se vaan odottaa siellä. Ja sitten tämä varastojen minimointi, niin tässä voi mennä mönkään myöskin, jos ei ymmärrä mitä tekee, palataan siihen.

Loviisa: Tämmöinen siiloutuminen on ainakin omasta kokemuksesta on sellainen mikä on monissa organisaatioissa ihan oikea ongelma, että sitten ei ole sellaista, ei ole keskusteluyhteyttä ja sitten kaikki tekee sitä omaansa. Mutta, kun parempaa saisi kun kaikki puhaltaisi yksi hiileen.

Kim: Se alioptimointi, että joku tietty osasto esimerkiksi tekee mielestä aivan fantastista työtä, mutta se ei palvele seuraavaa osastoa siinä työprosessissa. Niin tää on tyypillistä. Siilojen murtaminen on on olennaista, se edistää sitä osastojen välistä virtausta ja yhteistyötä. Ja kun ymmärretään prosessit kokonaisuutena, niin voidaan suorittaa tämä murtaminen ja sen tietysti vaatii myös keskustelua, kommunikaatiota ja ihmisten yhteistyötä.

Loviisa: Mutta ennen kuin lopetellaan, niin onko sulla antaa jokin neuvo tai vinkki, että mitä tässä tulisi ihan todellakin välttää?

Kim: No yksi joka tulee heti mieleen on tämä varastojen optimointi tai minimointi. Puhumme paljon käsikirjasta, eli kaikki lukemamme ja oppimamme ja sitä on hyllymetreittäin me todella luemme niitä kaikkia kirjoja. Ja tämä niin sanottu käsikirja, se sanoo myös: niin, riippuu tilanteesta.

Lean… Kukaan ei sanonut, että Leantoiminta on yksinkertaista. Se on vähän niinku formula yksi auto, sillä pääsee tosi lujaa, mutta se vaatii taitoa ja hyvä tiimiä siihen ympärillä säätämään. Ja varasto on turha siinä mielessä, että jos ei tuota asiakkaalle arvoa, että on paljon tuotteita työn alla niin silloin läpimenoaika lyhenee, kun vähentää varastoja, mutta se täytyy tehdä hallitusti. Muuten tulee se ongelma, että on ei oota eli välillä joku joutui odottamaan materiaalia.

Tää on se syy minkä takia usein lisätään työn alla olevaa materiaalia, että ei joutuisi odottamaan, että saa raaka ainetta itselleen. Olemme kuulleet esimerkkejä, jossa on lähdetty soitellen sotaan ja minimoimaan varastoja ja on tullut suuria ongelmia toimitusvarmuudesta ja ja oma tuotanto on on sitten tökkinyt pahan kerran, kun ei ole oikein ymmärretty, että tää täytyy tehdä hallitusti ja pää mukana. Ja ehkä jonkin verran teoriaosaaminen ja kokemus auttaa siinä.

Sitten toinen tämmöinen vältettävä asia tai sudenkuoppa tai huomioitava asia on, että Lean kylläkin kestävyyslaji. Se ei ole semmoinen quick fix, mutta se on silti erittäin kannattava. Tää on niinku maraton, jatkuva parantaminen, jos odottaa tulokset 100 m jälkeen, niin jää niin paljosta paitsi ellei jatka. Sitten voisi sanoa myös neuvoista. Sanoisin että ei jos vaan kun menee ojan, joko vasempaan tai oikeaan ojaan, niin ei muuta kuin takaisin tielle vaan älä luule, että vika on itse Leanissä. Se on vähän niinku koulunkäynti ja opiskelu: kunhan jatkat opettelemista niin opit, jos luovutat et opi ja jäät paikalle polkemaan.

Loviisa: Eli melkein tiivistetysti voisi sanoa ,että älä ihan takki auki lähde ja ole sinnikäs.

Kim: Juuri hyvin, perfect. Ei muuta kuin tekemään.

Loviisa: Kiitos tästä mielenkiintoisesta keskustelusta, tää ainakin avasi itselleni aika paljonkin tätä mulle tuntematonta aihetta. Tästä oli varmasti hyötyä myös yritykset. Kiitos kun tulit, kiitos.

Kim: Kiitos.

Vastuullisuus

Miksi yritysvastuu NYT!

Luennoitsija: Tekniikan yliopettaja Lotta Saarikoski

Kesto: 22 min 43 s

Robotiikka- ja konenäkökoulutus

Organisaation ulkopuoliset käyttäjät pystyvät lisäämään itsensä kurssille valitsemalla ”Kirjaudu vierailijana” ja sen jälkeen syöttämällä salasanaksi ”Robomyrsky2023”  (ilman lainausmerkkejä, iso alkukirjain).

 

Vamk logo

Novia vari

Seamk

Centria

Turku amk

Jamk

Samk

Tamk