Vaasan ammattikorkeakoulun TKI- ohjelma

TKI-ohjelma

Hyväksytty 12.3.2021 | Päivitetty 31.1.2023 

Oy Vaasan ammattikorkeakoulu Vasa Yrkeshögskolan Ab (VAMK)  on työelämä- ja yritysmyönteinen ammattikorkeakoulu tarjoten koulutusta kolmella eri alalla: tekniikassa, liiketaloudessa sekä sosiaali- ja terveysalalla. VAMK on myös kansainvälisesti vahvasti verkostoitunut monikulttuurinen korkeakoulu. Vuonna 2023 VAMKin kansainälisiin ohjelmiin saatiinkin jälleen ennätysmäärä hakijoita. Kampusalueemme heijastaakin monin tavoin kansainvälistä, globaalisti verkostoitunutta kaupunkiseutuamme ja monikulttuurista Pohjanmaata.

1. Megatrendit, hallitusohjelma ja TKI-toiminnan kasvava merkitys VAMKin strategian perustana

Megatrendit ja hiljaiset signaalit

VAMKin strategisessa kehittämisessä taustalla vaikuttavat megatrendit, jotka Sitra tiivisti vuonna 2020 viiteen kokonaisuuteen (Megatrendit 2020 – Sitra):

  1. Ekologisella jälleenrakennuksella alkaa olla kiire
  2. Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu
  3. Verkostomainen valta voimistuu
  4. Teknologia sulautuu kaikkeen
  5. Talousjärjestelmä etsii uutta suuntaa

Vuoden 2022 alussa SITRA täydensi ennakointityötä julkaisemalla Heikot signaalit- tarinoita tulevaisuudesta -selvityksen. Heikot signaalit 2022 – Sitra ovat  ensioireita muutoksista, jotka saattavat olla tulevaisuudessa merkittäviä. Ne ovat yllättäviä ja nykyistä ajattelua haastavia, todella tapahtuneita asioita, ja nykymaailmassa niiden huomioinnin merkitys on vahvistunut.

Megatrendit päivittyivät 2023, kun Sitra julkaisi vuoden alussa ”Megatredit 2023: Ymmärrystä yllätysten aikaan (https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/). Toisiinsa linkittyneet megatrendit on jaettu viiteen kokonaisuuteen:

  1. Luonnon kantokyky murenee
  2. Hyvinvoinnin haasteet kasvavat
  3. Demokratian kamppailu kovenee
  4. Kilpailu digivallasta kiihtyy
  5. Talouden perusta rakoilee

Megatrendit 2023 julkaisun esipuheessa todetaan seuraavaa: ”vakavien akuuttien kriisien keskellä yhteiskuntien ja ihmisten tulevaisuushorisontti kaventuu ja kiinnittyy vahvasti nykyhetkeen ja arjessa selviytymiseen. Tulevaisuutta rakennetaan myös kriisien keskellä tehtävillä päätöksillä ja valinnoilla. Erilaiset kriisit ratkaisuineen kietoutuvat yhteen. Siksi on tärkeä, että ymmärrämme kokonaiskuvaa ja ilmiöiden välisiä keskinäisriippuvuuksia ja jännitteitä”. Sitran megatrendityöllä halutaan vahvistaa ymmärrystä tulevaisuuden mahdollisista kehityskuluista ja tavoista, joilla tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Ilmiölähtöistä, kokonaisvaltaista ymmärrystä vahvistetaan myös Vaasan ammattikorkeakoulussa megatrendi- ja ennakointityön myötä.

Megatrendit, hiljaiset signaalit ja mustat joutsenet vaikuttavat vahvasti globaaliin ja EU- politiikkaan heijastuen edelleen hallitusohjelmaan ja sen toteuttamiseen. Kokonaiskuvan ja ajantasaisen tilannekuvan luomisessa sekä kriisijohtamisessa korostuu yhtenäisen valtioneuvoston merkitys. Ilmiöt ja kompleksiset kokonaisuudet haastavat siilomaisuuden ja vahvistavat kokonaisvaltaisen ymmärryksen merkitystä niin kansallisella kuin alueellisella tasolla. Koronaepidemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut esiin yhteiskuntamme haavoittuvuudet ja korostanut varautumisen ja johtamisen merkitystä muuttuvissa maailmantilanteissa. Nopeat toimintaympäristön muutokset vaativat uudenlaista otetta, vahvaa resilienssiä, joustavuutta ja ketteryyttä toimia niin ajassa kuin ennakoiden, rohkeasti edelläkävijänäkin kulkien. Kaikki tämä heijastuu globaaliin ja EU-politiikkaan, hallitusohjelmaan, ministeriöiden strategiseen ohjaukseen ja luonnollisesti vahvasti korkeakoulusektoriin, olemassa olevat johtamis- ja toimintamallit haastaen.

Hallitusohjelmalla vastataan globaaleihin haasteisiin Suomen näkökulmasta

Hallitusohjelma ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta” ohjaa kehityksemme suuntaa (Hallitusohjelma (valtioneuvosto.fi)). Kestävää taloutta korostavan hallituskauden keskeiset tavoitteet ovat:

  • Työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä
  • Normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023
  • Hallituksen päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot pienenevät
  • Hallituksen päätöksillä Suomi kulkee kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä
  • Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Se tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Talouden vakauden ansiosta vältetään yllättävät, hyvinvointia heikentävät muutokset ihmisten elämässä

Tavoitteet vaikuttavat ministeriöiden ohjauksen kautta suoraan korkeakoulujen toimintaan kansallis-ten ja alueellisten innovaatiojärjestelmien erittäin keskeisinä toimijoina. Perinteisten taloudellisten mittarien tukena ja rinnalle ovat nousseet taloudellista, ekologista ja sosiaalista hyvinvointia kuvaavat mittarit.

Hallitusohjelman seitsemän strategista kokonaisuutta ovat:

  • Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi,
  • Asuntopolitiikka,
  • Suomi kokoaan suurempi maailmalla,
  • Eurooppapolitiikka,
  • Turvallinen oikeusvaltio Suomi,
  • Elinvoimainen Suomi,
  • Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi,
  • Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi sekä
  • Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi.

Strategiakokonaisuuksista hyvin moni linkittyy myös korkeakoulujen toimintaan ja eri kokonaisuuksien tavoitteet linkittyvät vahvasti toisiinsa.

Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi on luonnollisesti korkeakouluille läheisin (3.7 Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi (valtioneuvosto.fi)). Koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin nojannut kasvu on luonut Suomelle edellytykset hyvinvointivaltion rakentamiseen ja tuottavuuden kasvuun. Työllisyyden edistäminen edellyttää niin järjestelmätason uudistuksia kuin myös vahvaa panostusta koulutukseen, TKI-toimintaan sekä kansainvälistyviin koulutus- ja työmarkkinoihin. Muuttuvan työelämän vaatimukset lisäävät oman osaamisen päivittämisen ja jatkuvan oppimisen tarvetta. Suomessa on yhtä aikaa kohtaanto-ongelmaa sekä työvoimapula. Pohjanmaalla työttömyysaste on Manner-Suomen alhaisin, alle 6 % ja monessa kunnassa vallitsee  täystyöllisyys. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut ja kasvaa.  Osaajapula vaikuttaa  yritysten toimintakykyyn hidastaen niiden kasvusuunnitelmien toteutumista. Pohjanmaalla, kuten monessa muussakin maakunnassa katseet on käännetty ulkomaille, ja sekä kansainvälisten opiskelijoiden että kansainvälisen työvoiman määrää tavoitellaan lisättäväksi.

Työelämän tarpeiden nopea muutos edellyttää koulutuksen järjestäjiltä nykyistä suurempaa kykyä ennakoida sekä joustavuutta ja luovuutta kokeilla ja toteuttaa uudentyyppisiä koulutuskokonaisuuksia. Haasteena kansallisesti on kuitenkin se, että koulutusta eniten tarvitsevat osallistuvat koulutukseen kuitenkin vähiten. Suomi on ollut peruskoulutuksen kärkimaita maailmassa, mutta eriarvoisuus, oppimiserot ja syrjäytyminen ilmiöinä uhkaavat koulutuksemme menestystarinaa. Pisatuloksemme ovat vuosien mittaan selkeästi heikentyneet. Alueelliset, sosioekonomiset ja sukupuolten väliset erot, etniset taustatekijät sekä koulutuksen periytyvyys näkyvät oppimisessa ja kouluttautumisessa entistä vahvemmin. Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on Suomessa selvästi alhaisempi kuin muissa pohjoismaissa. Perheiden, lasten ja nuorten jaksamisen ja mielenterveyden ongelmat ovat koronan ja Veäjän hyökkäysodan taloudellisten vaikutusten myötä entisestään lisääntynyneet ja vastaavasti apu on entistä vaikeammin saatavissa. Vaille toisen asteen tutkintoa jää 16 prosenttia ikäluokasta. Korkeakoulutettujen osuudessa Suomi on myös jäänyt selkeästi verrokkimaiden jälkeen. Nuorisoikäluokkien osuutta korkeakouluissa onkin tärkeää saada nostettua.

Vihreä siirtymä ja automatisaatio vaativat osaamisen jatkuvaa kehittämistä kaikissa ammattiryhmissä. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen mukaan tuoman työpaikalla tapahtuvan oppimisen rinnalla tarvitaan myös muita keinoja. Valtakunnallisesti osana jatkuvan oppimisen uudistusta onkin perustettu Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa). Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Jotpan toiminta käynnistyi käytännössä syksyllä 2022. Palvelukeskuksen perustamisen tarkoituksena on jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelujen uudenlainen yhteensovittaminen. Se täydentää työikäisille suunnatun nykyisen koulutustarjonnan aukkopaikkoja, jotta kansalaisilla, yrityksillä ja muilla työnantajilla olisi mahdollisuus sopeutua ja varautua työelämän muutokseen. VAMK on menestynyt Jotpan hankinnoissa ja valtionosuushauissa hyvin.

Toinen mittava uudistus on työllisyyden kuntakokeilut, joissa kokeilukunnat vastaavat osin alueensa työ- ja elinkeinopalveluiden (TE-palvelut) tarjoamisesta. Työllisyyskokeiluissa tavoitellaan vahvempaa vaikuttavuutta työllisyyden edistämisessä sovittamalla yhteen valtion ja kuntien resursseja, osaamista ja palveluja. Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät 1.3.2021 ja päättyvät 31.12.2024. Vaasa ei osallistu varsinaiseen kokeiluun vaan alueella on käynnissä Työllistämisen ekosysteemi-pilotti. Hallitus valmistelee parhaillaan TE-palvelut 2024 -uudistusta, eli TE-palvelujen pysyvää siirtoa kunnille.

Suomi on jäänyt TKI-panostuksessa kilpailijoitaan jälkeen

Suomella on kirittävää niin koulutuksen kuin TKI-toiminnankin osalta globaalissa kilpailussa pärjätäkseen. Suomen menestys nojaa vahvaan osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Haasteena on Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenojen aleneva käyrä: TKI-osuus on noin 3 % prosenttia bruttokansantuotteesta, kun tavoitteeksi on asetettu 4 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen asettaman parlamentaarinen TKI-työryhmän työn myötä toimenpiteitä on myös tehty, esimerkkinä voidaan mainita rahoituslaki ja yritysten verokannustin.

Kansainvälisesti vertaillen Suomi jää Ruotsin ja Saksan jälkeen. Suomen t&k-rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta oli EU-alueen keskiarvoa korkeampi  vielä vuonna 2018.

Tki osuus prosenttia bkt

Kuva 1. TKI-osuus prosenttia BKT:sta (Lähde: OECD)

 

Artikkelissa ”Suomi velkaantuu huimaavaa vauhtia, ja samalla tutkimukseen ja kehitykseen käytettävän rahan osuus putoaa – taantuuko Suomi hikipajaksi?”  (https://www.hs.fi/talous/art-2000007847297.html) kuvataan erinomaisesti Suomen TKI-investointien kehitystä. ”Rahoituksen taso nousi Suomessa välillä jyrkästikin 1990-luvun alusta finanssikriisin aikoihin asti, jolloin käytiin lähellä neljää prosenttia. ”Finanssikriisin aikaan vuonna 2009 Suomen tutkimusmenojen osuus bkt:sta oli suurimmillaan yli 3,7 prosentissa. Sen jälkeen menojen osuus kääntyi vuosiksi laskuun, joka taittui vuonna 2017”, ja jäimme kilpailijamaistamme oleellisesti jälkeen.

Tki menojen suhde

Kuva 2. TKI-menojen suhde BKT:hen vertailumaana Saksa ja Ruotsi (Lähde: OECD)

 

Työ- ja elinkeinoministeriön Kestävän kasvun strategiakartta viitoittaakin tavoitteitamme kohti 75 % työllisyyttä, hiilineutraalia Suomea v. 2035 ja TKI- investointiemme nousua kohti 4 % BKT:sta. Pandemia on entisestään vahvistanut näissä tavoitteissa onnistumisen merkitystä.

Tem strategiakartta

Kuva 3. TEM strategiakartta 2019 (Lähde: TEM)

 

Suomen nousu  pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta taloudellisesta tilanteesta vaatii pitkäjänteistä työtä yli hallituskausien. Suomi ei ennen globaaleja kriisejä ollut ehtinyt toipua edellisestä talouden notkahduksesta. Velkaantuminen yhdistettynä ikääntyvään väestöön haastaakin tulevan hallituksen. Suomen osaamispääomasta on huolehdittava, sillä menestyminen globaalissa kilpailussa edellyttää uuden tiedon tuottamista, yhteiskunnallista hyötyä ja arvonlisää tuovia innovaatioita sekä korkeaa osaamisen tasoa. Kansallinen tiekartta on luotu edistämään tätä tavoitetta ja sen myötä syntyvää kestävää kasvua sekä luomaan toimintaympäristö, joka kannustaa sekä suomalaisia että ulkomaisia yrityksiä investoimaan TKI-toimintaan Suomessa. Tavoitteena on, että Suomi pysyy uuden tiedon tuottamisen sekä teknologian kehittämisen ja soveltamisen eturintamassa. TKI-tiekarttaan  Kansallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartta – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)  on koottu toimet kansallisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi.

Tiekartassa on tunnistettu kolme toisiinsa liittyvää strategista kehittämiskohdetta: osaaminen, uusi kumppanuusmalli ja innovatiivinen julkinen sektori. Ne toteuttavat hallitusohjelman tavoitteita tehdä Suomesta maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristö, joka tuottaa kestäviä ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tavoitteena on, että Suomi pysyy uuden tiedon tuottamisen sekä teknologian kehittämisen ja soveltamisen eturintamassa. Tavoitteen saavuttamisessa ammattikorkea-koulujen soveltavalla, yritys- ja työelämälähtöisellä TKI- toiminnalla on suuri merkitys. VAMK on mukana TKI-tiekartan toteuttamisessa kansallisella tasolla. VAMKin osalta TKI-toiminnan ja jatkuvan oppimisen kehittämisen painottaminen, ja niiden entistä vahvempi  yhdistäminen (TKIO) ovat olleet juuri oikea-aikaisia ja työ jatkuu linjassa kansallisen työn kanssa.

Tki menojen suhde

Kuva 4. Investoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan (Lähde: Akava, Tilastokeskus ja Macrobond)

 

Kääntääkö uusi rahoituslaki TKI-rahoituksen suunnan?

Pääministeri Sanna Marinin hallitus päätti huhtikuussa 2021 parlamentaarisen työryhmän perustamisesta Suomen TKI-tavoitteen edistämiseksi. Työryhmä asetettiin toimikaudeksi 18.6.–31.12.2021 ja sen puheenjohtajana toimi kansanedustaja Matias Mäkynen ja jäsenenä mm. kansanedustaja Joakim Strand (molemmat myös VAMKin TKI-Advisory Boardin jäseniä).

Parlamentaarinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmä esitti raportissaan 13.12.2021, että tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nostamiseksi säädetään rahoituslaki sekä laaditaan lakisääteinen kehyskautta pidempi T&K-rahoituksen suunnitelma. Työryhmä esitti myös pysyvän ja nykyistä laaja-alaisemman tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen käyttöönottoa.

TKI-rahoituksen nosto 4 %:iin BKT:sta, edellyttää että julkiset tutkimus- ja kehittämismenot kasvavat 1,33 prosenttiin bruttokansantuotteesta olettaen, että julkinen sektori kattaa yhden kolmasosan panostuksista ja yksityinen sektori kaksi kolmasosaa.  Yksityisen sektorin saaminen mukaan T&K-investointien kasvattamiseen on välttämätöntä. Neljän prosentin tavoitteen saavuttamiseen vaadittavan vipuvaikutuksen aikaansaamiseen ja edelleen vahvistamiseen tulee kiinnittää suurta huomiota. Parlamentaarinen työryhmä laati myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmän kehittämisen periaatteet. Kymmenen periaatteen kokonaisuus muodostaa työryhmän yhteisesti hyväksymät peruslinjaukset, joihin Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmän kehittämisen tulisi jatkossa perustua. Työryhmä ehdotti myös, että lain rinnalla laaditaan lakisääteinen kehyskautta pidempi tutki-mus- ja kehittämisrahoituksen suunnitelma. Lähde: https://valtioneuvosto.fi/-/10616/parlamentaarinen-tki-tyoryhma-esittaa-rahoituslakia-tutkimus-ja-kehittamisrahoituksen-nostamiseksi.

Vuonna 2022 huhtikuussa asetettu parlamentaarinen TKI-työryhmä 2022 jatkoi vuonna 2021 toimineen parlamentaarisen työryhmän työtä. Työryhmän päätehtävänä on laatia pitkäjänteinen t&k-rahoituksen suunnitelma. Edellisen työryhmän työn tuloksena säädettiin rahoituslaki ja otettiin käyttöön verokannustin vuoden 2023 alusta. Verokannustin täydentää suoria tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukia sen on kansainvälisessä vertailussa arvioitu kannustavan erityisesti pk-yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämiseen.

TKI-työryhmän jäsenten kynästä -kirjoitussarjassa  tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja  Joakim Strand kirjoittaa järjestelmätason TKI- ja liiketoimintaosaaminen merkityksestä lisäviennin ja uusien työpaikkojen luomisessa: ”Lausunnossaan EU:n komission tiedonannosta vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal) eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta korosti erityisesti, että ”digitalisaatioon sekä energian tuotantoon, jakeluun ja varastointiin liittyvät globaalit liiketoimintamahdollisuudet ovat erityisen kriittisiä tekijöitä vihreälle siirtymälle sekä kestävälle työllistävälle kasvulle. Siksi Suomen on määrätietoisesti pyrittävä johtavaksi kestävän tulevaisuuden tekijäksi kehittämällä erityisesti energia- ja ympäristöteknologian systeemitason suunnittelu-, kehitys-, tutkimus- ja liiketoimintaosaamista.”, toteaa hän blogissaan.  Vaasan ammattikorkeakoululla onkin erinomainen alusta TKI-toiminnalleen Pohjoismaiden johtavan energiaklusterin ekosysteemitoimijana.

EU- aluekehitysvarojen jaossa Pohjanmaan suhteelliseen osuuteen ei muutoksia

TKI-rahoitukselle merkittävä päätös EU:n aluekehitysvarojen jaosta saatiin syyskuun lopussa 2021  pitkän ja tuskallisenkin prosessin jälkeen. Perinteisesti ero Itä- ja Pohjois- Suomen ja Etelä- ja Länsi-Suomen EU- rahoituksen määrän välillä on ollut suuri. EU:n alue- ja rakennepolitiikalla tasoitetaankin alueiden kehityseroja ja lisätään aluetalouksen kasvua ja kilpailukykyä. Merkittävänä erot pysyivät myös nyt, vaikka alueiden väliset kehityserot ovat Suomessa kaventuneet. Lopputuloksena syntynyt päätös on kompromissi, joka tasapainottaa hieman, mutta vain hieman, maan sisäistä rahoituksen jakaumaa maakuntien välillä. Nyt päätöksen alla olleiden EU-rahojen tavoitteet liittyvät pk-yritysten kehittämiseen, TKI-toimintaan, työllisyyteen, osaamiseen, kansalaisten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin sekä oikeudenmukaiseen siirtymään kohti vihreää taloutta.

Suomen teollisen viennin vahvan alueen Pohjanmaan näkökulmasta kokonaissaanti on euroina Kanta-Hämeen jälkeen toiseksi pienin ja per asukas vertailussa viidenneksi pienin Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen jälkeen. EAKR-rahoitusosuus (samoin ESR) on maakunnista pienin alueella, jossa on valtavasti potentiaalia yrittäjä- ja vientiperinteen eläessä vahvana ja mikro- ja pk-yritysten osuuden määrän ollessa suuri. Herääkin kysymys olisiko kuitenkin ollut kilpailukyvyllemme merkittävämpää vahvistaa alueita lähtökohtana niiden kehityksen nykytilanne, etenkin kun kilpailemme globaaleilla markkinoilla.

Lähde: https://energiaa.vamk.fi/nakokulmia/eu-aluekehitysvarojen-jaosta-ammattikorkeakoulujen-nakokulmasta/

2. Vaasan ammattikorkeakoulun strategia 2030 TKI-toiminnan kehittämisen perustana

Vaasan ammattikorkeakoulun strategia 2030 on innostava, kunnianhimoinen ja tulevaisuuteen vahvasti katsova. Visio on olla osaamisen tärkein kumppani työelämälle, opiskelijoille, henkilökunnalle ja partnereille niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Missiomme mukaisesti tavoitteena on luoda keskeisille työelämän toimijoille kilpailuetua valmentamalla tulevaisuuden osaajia ja tuottamalla edelläkäyvää näkemystä, monialaisesti ja luovasti, rajat ylittäen. Luomme lisäarvio monialaisuudella. Yhdistämme liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan ja muotoilun osaamisemme kouluttaaksemme tulevaisuuden osaajina, vahvistaaksemme alueen työelämää sekä innostaaksemme henkilökuntaa ja opiskelijoita.

Strategia perustuu avoimuuteen, asiakaslähtöisyyteen ja edelläkävijyyteen. VAMK haluaa olla sympaat-tinen ja helposti lähestyttävä, luova ja sosiaalisesti kestävä yhteistyökumppani. Arvojen merkitys toimintakulttuurin muutoksessa on erittäin suuri myös TKI-toiminnan osalta. Ne kertovat verkostoitumisen ja yhteiskehittämisen kulttuurista, avoimen kanssakäymisen ja avoimen viestinnän merkityksestä, aidosta kiinnostuksesta ja uteliaisuudesta uuden edessä, innostumisen ja kokeilukulttuurin arvostuksesta sekä inhimillisyydestä arjen kiireiden keskellä. Arvoihin peilataan myös TKI-toiminnan monia valintoja kehittämisteemojen, kumppanuuksien ja verkostojen toiminta-kulttuurin suhteen.

 

Vamk visio

Kuva 5. VAMKin visio, missio ja arvot

Vaasan ammattikorkeakoululla on suuri merkitys elinvoimaisen, kilpailukykyisen ja hyvinvoivan alueen kehittämisessä. Uusi strategia, vankka osaamisperusta ja kansainvälisyys antavatkin erinomaiset lähtö-kohdat TKI- ja palvelutoiminnan  ja jatkuvan oppimisen alueellisen innovaatiojärjestelmän aktiivisena toimijana ja osana kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja.

Monipuolisten ja laajojen verkostojen sekä yritys- ja työelämäkumppanien kanssa tehtävä tiivistyvä yhteistyö vahvistaa ammattikorkeakoulun osaamista, kehittäen monialaista ja ilmiölähtöistä osaamista, opetuksen laatua ja sisältöjä dynaamisesti, ajan hermolla pysyen ja toimintaympäristön muutoksia ennakoiden. Yhteiskunnallisen vaikuttavuutemme perusta muodostuu toiminnan laadusta ja aktiivisesta yhteistyöstä työelämän kanssa. Strategian myötä VAMKin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden odotetaan vahvistuvan merkittävästi tulevien vuosien aikana.  Kiteyttäen TKI- toiminnan näkökulmasta VAMKin tehtävänä on harjoittaa aluekehitystä ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ml. liiketoimintaosaaminen, joka vahvistaa alueen kilpailukykyä ja hyvinvointia.

VAMKin strategia toteuttaa osaltaan Pohjanmaan maakuntastrategiaa sekä älykkään erikoistumisen strategiaa, tukee Pohjanmaan hyvinvointialueen toimintaa ja TKI-työtä sekä vie vahvasti eteenpäin Vaasanseudun ja Vaasan kaupungin strategisia tavoitteita kaupunginkonsernin keskeisenä toimijana.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kokonaisuus Kuva 6. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kokonaisuus Vaasan ammattikorkeakoulussa

VAMKin strategisista kehittämiskohteista yhteistyön syventäminen alueen työelämän kanssa, TKI- ja palvelutoiminnan volyymin sekä osaamistason kasvattaminen ja kansainvälinen työ- ja opiskeluympä-ristö ovat vahvasti linkittyneet toisiinsa. Painopiste siirtyy entistä enemmän TKIn ja jatkuvan oppimisen yhteensovittamiseen (TKIO) ja Liiketoimintaosaamisen yhdistämiseen TKI-toimintaan (TKIL). Nämä kaikki tekijät vaikuttavat olennaisesti opiskelijoiden menestymiseen, joka on myös yksi keskeinen kehittämisen kohde. Henkilöstön työhyvinvointi ja mm. tavoitteiden ja resurssoinnin kohtaannon onnistuminen ovat avainasemassa strategisten tavoitteiden saavuttamisessa.

OKM:n kanssa sovitut TKI-toiminnan mittarit ovat ulkoisen rahoituksen määrä, TKI-hankkeissa mukana olevien yritysten määrä sekä julkaisujen määrä. Vuonna 2020 ulkoisen hanke-rahoituksen määrän tavoite oli 900 000 €. Sen jälkeen OKM:n kanssa strategiakaudelle sovittuja tavoitteita niin ulkoisen hankerahoituksen määrän kuin julkaisujen osalta on nostettu vuosittain. Taulukossa on vuosittain asetetut tavoitteet vuodesta 2021 lähtien.

Screenshot (48)Kuva 7.  VAMKin TKI-tulosmittarit

3. VAMKin TKI-toiminta tänään – itsearviointiin ja havaintoihin perustuen, kehityskohteita esiin nostaen

VAMKin visio on olla osaamisen tärkein kumppani. Visio haastaa VAMKin nostamaan osaamistasoaan soveltavassa tutkimuksessa sekä kestävien ja digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä sekä ennakoimaan ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia entistäkin paremmin. Strategian kaksi keskeistä strategista kehittämishanketta keskittyvätkin toisiinsa nivoutuviin TKI-toiminnan kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen. VAMKin TKI-toiminta tukee yhteiskunnan ja alueen elinkeinoelämän uudistu-mista ja TKI-hankkeet tukevat VAMKin asettamia strategisia tavoitteita.

Vamk innojärjestelmän toimijana

Kuva 8. VAMK alueellisen innovaatiojärjestelmän toimijana

 

VAMK tekee pitkäjänteistä yhteistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti korkeakoulujen ja tutki-muslaitosten kanssa. Tavoitteena soveltavassa tutkimuksessa ja kehitysprojekteissa on kehittää ja uudistaa alueen työ- ja elinkeinoelämää, laajemmin koko yhteiskuntaa.  Projektien teemat kumpuavat yhteiskunnassa merkittävistä trendeistä, jotka vaikuttavat sekä yrityksiin että yhteiskuntaan keskittyen älykkääseen ja energiatehokkaaseen sähkötekniikkaan, robotiikkaan, yrittäjyyteen ja kansainväliseen liiketoimintaan, uudistuviin sote-alan palveluihin ja kestävien tuote- ja palvelujärjestelmien muotoiluun, kestävä kehitys, digitaalisuus ja liiketoimintaosaaminen kaikkia yhdistäen. Kokonaisturvallisuuden merkityksen huomiointi korostuu. VAMK on mukana globaalien haasteiden ratkaisemisessa vahvana ekosysteemitoimijana osallistuen vientirannikkomme yhtä aikaa sekä laajan  että syvän toimialakirjon kehittämistyöhön.

Pohjanmaan vientirannikon toimialarakenne

Kuva 9. Pohjanmaan vientirannikon yhtä aikaa laaja ja syvä toimialarakenne (Vest 2017/2019)

 

Kilpailukyvyn varmistaminen automatisoituvassa ja sähköistyvässä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa on yhteinen haasteemme. Jotta VAMK onnistuu entistäkin paremmin kaikissa perustehtävissään (koulutus, TKI ja aluekehitys) on proaktiivisuutta, ennakoivaa otetta edelleen vahvistettava. Alueella tapahtuvan tiiviin ennakointiyhteistyön ja VAMKIn tiedolla johtamisen  lisäksi on tärkeää nostaa katsetta kauemmas horisonttiin, aistia hiljaisia signaaleja ja tarkkailla megatrendejä peilaten niiden vaikutuksia omaan toimintaan. Samalla on tärkeää lisätä kokonaisvaltaista asioiden ja niiden yhteyksien ymmärrystä, systeemistä ajattelua. Näitä molempia kehittämällä VAMK on kumppaneidensa kanssa aallon harjalla, arvojensa mukaan edelläkävijänä luomassa uutta tai benchmarkkaamassa ja edelleen oppimaansa soveltaen niin opetukseen kuin TKI-toimintaansa.

Kehittämiskohteet liittyvät tulevaisuuden ennakoinnin ja toimintaympäristön analysoinnin kehittä-miseen, dynaamisemman erilaiset siilot ylittävään toimintakulttuurin ja yhteistyöskentelyosaamisen vahvistamiseen, kokonaisvaltaisempaan ekosysteemiperusteiseen kehittämiseen sekä kokeilu-kulttuurin laajentamiseen koko työyhteisöön.

TKI-toiminnan merkitys VAMKIn kokonaisrahoituksessa on suuri

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin myötä TKI-toiminnan merkitys on suuri koko VAMKIn toiminnan näkökulmasta. TKI-toiminnan osuus rahoitusmallissa on 19 %.  Jokainen ulkoisen rahoituksen euro tuo VAMKille vastinrahaa 0,7- kertaisesti. Ulkoisen rahoituksen määrän tavoitteellisen kehitty-misen myötä vahvistuu Vaasan ammattikorkeakoulun taloudellinen tilanne. Positiivinen kierre mahdollistaa osaamisen vahvistumisen, henkilöresurssien suotuisan kehittymisen, ja VAMKin toiminnal-lisen kehittämisen aktiivisena ammattikorkeakouluna. Tavoitteena on VAMKin ulkoisen rahoituksen määrän hallittu, mutta kunniahimoinen kasvattaminen. Tämä tulee vaatimaan TKI-toiminnan resurssien ja osaamisen vahvistamista, mahdollisesti myös organisatorisia uudistuksia vuosien mittaan.

Ulkoisen rahoituksen rinnalla on luonnollisesti tärkeä seurata omarahoituksen tasoa. Vuonna 2011 ulkoisen rahoituksen määrä oli 2,5 miljoonaa euroa. Omarahoituksen osuus oli 27 %. Sen jälkeen ulkoinen rahoituksen määrä väheni  ja oli alimmillaan vuonna 2015. Omarahoitus oli taasen noussut peräti 47 %:iin. Sen jälkeen ulkoisen rahoituksen määrä on kääntynyt hitaaseen nousuun. Omarahoituk-sen osuus pysyi suhteellisen korkeana vuoteen 2019 saakka. Vuosina 2019-2021 ulkoisen rahoituksen määrä oli hieman yli 800 000 €. Määrätietoinen kehittämistyö on tuottanut tulosta ja vuonna 2022 ulkoisen rahoituksen määrä nousi liki 40 % aiempiin vuosiin verrattuna, ollen 1 260 000  milj. euroa ( 55,3% kasvua vuoteen 2023. Omarahoitusosuudet ovat samassa ajassa tasaisesti laskeneet (Lähde: Vipunen).

Tki rahoitus vamk

Kuva 10. TKI-rahoitus, VAMK 2012-2020 (Lähde: Vipunen)

 

Strategiassa määritettyjä seurantamittareita ovat ulkoisen hankerahoituksen määrän kehittyminen, TKI- hankkeissa mukana olevien yritysten lukumäärä ja sekä julkaisujen lukumäärä että palveluliike-toiminnan volyymin kasvu. Visio haastaa VAMKia nostamaan kunnianhimon tasoaan asteittain TKI-toiminnan osalta.

Kehittämiskohteita ovat esimerkiksi TKI-toiminnan resurssien vahvistaminen, taloudellisen ja toiminnallisen seurannan edelleen kehittäminen osana VAMKin tiedolla johtamista,  VAMKin TKI-osaaminen ja rahoitus- ja hanketalouden osaamisen vahvistaminen sekä TKI-viestintä. Thinking Portfolion kehittäminen johdon toiminnanohjausjärjestelmänä ja projektihallintajärjestelmänä on tärkeää ja vaatii lisäresurssien vuosittaista allokointia. Lisäksi VAMK vahvistaa edelleen kansallisia ja kansainvälisiä verkostojaan ja toimii aktiivisesti eurooppalaisten yhteistyön edistämiseksi TKI-kärjillä. TKIn ja jatkuvan oppimisen yhteyttä vahvistetaan (TKIO), samoin TKI-liiketoimintaa (TKIL).

VAMKin nostaminen kansallisen ja alueellisen innovaatiojärjestelmän aateliin

VAMKin strategia, painopistealueet ja TKI- alustat ilmentävät erinomaisesti alueen profiilia ja korkeakoulumme merkittävyyttä alueellisen innovaatiojärjestelmän toimijana. Monikulttuurinen, globaalisti verkottunut Vaasa, Suomen energiapääkaupunkina ja Pohjoismaiden suurimpana energia-keskittymänä keskellä kukoistavaa, toimialakirjoiltaan laajaa ja monipuolista Pohjanmaan vientirannikkoa tarjoaa upean toimintaympäristön  voimakkaasti uudistuvalle ja kehittyvälle VAMKille.

Vamk osana vaasan energiaekosysteemiä

Kuva 11: VAMK osana Vaasan energiaekosysteemiä (Vasek/Vest 2019)

 

TKI-  ja palvelutoiminnan volyymin ja osaamistason hallittu vahvistaminen osana kansallista ja kansain-välistä verkostoa on kokonaisvaltaista ja systemaattista työtä. VAMK on vahvistanut työelämä-yhteyksiään aktiivisesti, myös uusien yhteistyösopimuksien muodossa ja kenttätyötä aktivoiden. TKI-toiminnan näkökulmasta alumnijärjestelmän laajempi hyödyntäminen on tärkeää. Yhteistyön koordinoidumpi tiivistäminen koko vientirannikon työ- ja elinkeinoelämän kanssa on TKI-toiminnan näkökulmasta oleellista. Tämä yhteistyö nivoo TKI-työn, työelämän toimeksiannot ja opinnäytetöiden aiheet työelämästä nouseviin kehittämistarpeisiin ja auttaa hyödyntämään uusinta saatavissa olevaa tietoa opetussisältöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa.  Toimintamallilla integroidaan TKI-toimintaa entistä kiinteämmin osaksi opetusta (TKIO) ja saadaan lisää tekijöitä ja volyymiä TKI-toimintaan, ja mikä tärkeintä alueen työelämään entistäkin paremmin jo opiskeluvaiheessa integroituneita opiskelijoita ja osaavaa työvoimaa.

Luonnollisesti TKI- toiminnalle merkittäviä ovat monipuoliset oppimisympäristöt: VAMKin, Novian, Vaasan yliopiston kanssa yhteisesti omistama tekniikan laboratorio Technobothnia, VAMKin ja Novian yhteiskäytössä olevat sote-alan simulaatio-opetuksen tilat Aleressa sekä MUOVAssa toimiva Vaasan yliopiston ja VAMKin yhteinen kasvuyrittäjyyshautomo WestCoast Startup, CoProtolab-toiminta ja muu jo käynnissä oleva vahva yhteistyö sidosryhmien, erityisesti yritysten kanssa sekä suunnittelu-, testaus- että levitysvaiheessa.

Erityisen merkittävää on Vaasan korkeakoulukonsortion ja edelleen VAMKin rooli EnergyVaasan, Pohjoismaiden suurimman energiaekosysteemin koulutuksellisessa ja tutkimuksellisessa ytimessä. ERASMUS CoVen rahoittama Greenovet-osaamiskeskus-hankkeen laajeneminen koskemaan kaikkia alueen oppilaitoksia on tärkeää vihreän siirtymän osaamisen vahvistamisessa. Robocoast-konsortiossa taasen yhteistyön tavoitteena on Suomen valmistavan vientiteollisuuden ja siihen kuuluvien alihankin-taketjujen kasvun ja kilpailukyvyn kehittäminen sekä investointien ja huippuosaajien houkuttelu. Hyvinvointialueen lippulaivan, asiakas- ja potilasturvallisuus-keskuksen kehittäminen yhdessä Åbo Akademin ja VAMKin kanssa avaa mielenkiintoisia t&k-mahdollisuuksia. Wasa Welfare Ecosystem taasen on alueen toimijoiden yhteinen laaja kehityskonsortio. Korkeakoulujen ja johtavien yritysten yhteisen Energy Academyn tavoitteena vahvistaa työelämän, TKI-toiminnan ja opiskelijoiden yhteyttä. VAMK jatkaa helmikuussa 2021 käynnistämänsä ja koordinoimansa, avointa Vaasa RDI- networkin toimintaa tavoitteena tiivistää korkeakoulujen TKI-toimijoiden yhteistyötä entisestään. Mukaan ovat liittyneet myös mm. maakunnan liiton, Vaasan kaupungin ja Merinovan edustajat. Yhteistyö Wasa Innovation Centerin kanssa on tiivistä Special Interest Groupien (SIG) myötä. VAMK osallistuu Wasa Future Festivalin toteuttamiseen vastuullaan nuorten osallisuuden vahvistaminen (Young Talk) globaalisti kiinnostavan kestävän ja vastuullisen Vaasan kehittämiseksi.

Vamkin työelämä- ja elinkeinoelämäyhteyksien monipuolistaminen, monialaistaminen ja syventäminen sekä opiskelijoiden ymmärryksen vahvistaminen TKI-toiminnasta ovat kansallisen kilpailukyvyn näkökulmasta tärkeää. Osaaminen on kilpailukykymme perusta ja ilman korkeakoulutettuja nuoria TKI-tekijöitä ei tulevaisuudessa ole. Mitä varhemmassa vaiheessa kytkemme opiskelijat mukaan TKI-työhön yhdessä elinkeino- ja työelämän kanssa, sitä suuremman palveluksen teemme  Suomen kilpailukyvyn tulevaisuudelle. Työelämäyhteyksien kehittäminen ja TKI-toiminta linkittyvät täysin toisiinsa. TKI- toiminnan näkökulmasta työelämäyhteistyössä tärkeää on sidosryhmä -ja verkostoyhteistyön tavoitteellisen yhteistyön jatkaminen,  ja  erityisesti asiakaskokemuksen johtaminen. Vuoden 2023 syksyllä päivitetään sidosryhmä- ja verkostoanalyysi, jonka avulla hahmotetaan koordinoidusti VAMKin vaikuttavuutta toimintaympäristössään.

VAMKin yhteiset asiakkuudet ja asiakkuuskokemuksen vahvistaminen

VAMK on näyttäytynyt ulospäin pitkälti henkilöityen niin pitkien ja hedelmällisten henkilösuhteiden  kuin myös olemassa olevien yhteistyösopimusten myötä. Tilanne on kuitenkin jo selkeästi muuttunut ja muuttumassa ja VAMKin asiantuntijat ovat entistä laajemmin yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Kun toiminta kehittyy ja laajenee, tulee asiakkuuksien johtaminen entistä tärkeämpään rooliin. VAMKIn sidosryhmä- ja verkostoanalyysi auttaa osaltaan VAMKIn asiakkuusosaamisen kehittymistä. Mahdollisen asiakkuusstrategian yhteisen laadinnan myötä asiakkaidemme palvelutarpeet avautuisivat organisaatiossamme kokonaisvaltaisemmin, mikä taasen kehittäisi niin opetustamme kuin TKI-toimintaammekin monialaisemmaksi ja ilmiölähtöisemmäksi. Asiakaskokemuksen johtaminen, oli sitten asiakkaana opiskelija, yritys tai muu työelämätaho tai sidosryhmän edustaja, on tänä päivänä tärkeää. TKI- ja työelämäyhteistyön asiakastyytyväisyyttä ja sidosryhmien tyytyväisyyttä yhteistyöhön on tavoitteena arvioida säännöllisesti osana VAMKIn laatutyötä. Tämä työ tukee tavoitteena olevaa yrityskumppanien  ja sopimuskumppanien määrän kasvattamista, mutta ennen kaikkea TKI-toiminnan ja työelämäyhteistyön vaikuttavuuden kehittymistä.

VAMKin organisaatiomielikuvan vahvistaminen TKI-toimijana ja TKI-alustojen myötä vahvempi profiloituminen vahvuusalueille strategisen ja suunnitelmallisen viestinnän tukemana on ollut tärkeää VAMKin pitkäjänteisellä kehitystiellä edelläkävijäammattikorkeakouluksi.

Kehittämiskohteet ovat TKI-toiminnan lisääminen ja integroiminen koulutukseen opettajien ja opiskelijoiden osalta, vahvistuva kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen sekä asiakaslähtöisen, monialaisen toiminnan asiakaskokemuksen johtamisen sekä suunnitelmallisen TKI-viestinnän kehittäminen.

TKI- toiminnan laatu ja vaikuttavuus, seuranta ja avoimuus

Kuten edellä on todettu, TKI-toiminnan onnistumisella on merkittävä taloudellinen vipuvaikutus koko organisaation kehittymisen näkökulmasta. TKI-toiminnassa seurataan ulkoista kotiutettua rahoitusta kuukausittain yksikkötasolla, käynnissä olevien hankkeiden tavoitteellista toteutumista sekä hakemusportfoliota resurssitarpeineen (arvio). Lisäksi seurataan myös omarahoitusosuutta koko VAMKin osalta. Seuranta perustuu kirjanpitoon sekä Thinking Portfolioon.

Strategian toteutumista TKI-toiminnassa hankevalmisteluprosessin kautta hankeidea-, toteutus- ja päätösvaiheissa. Koko prosessi digitalisoidaan Thinking Portfolioon vuoden 2023 alussa. Johdon TKI-päätöksentekoa ja ennakoivaa suunnittelua tukevaa toiminnanohjausjärjestelmää on kehitetty määrätietoisesti ja se on integroitu entistä paremmin talousarvio- ja tilinpäätösprosesseihin. Seurantamittaristoon lisätään vuoden 2023 aikana kestävyyden ja vastuullisuuden  mittaristo kansallisen TKI-kriteeristön mukaisesti. Laatutyön kehittäminen on vuoden 2023 painopisteitä ja asiakas- ja sidosryhmäkyselyt ovat jatkossa keskeinen osa VAMKin laadunhallintaa.

Vaikuttavaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyy kiinteästi Avoin tiede ja tutkimus (ATT). Kehitystyö on edennyt VAMKin avoimen tieteen ja toimintakulttuurin linjausten mukaisesti vuoden 2021-22 aikana.  VAMKin Datapoliittinen  linjaus ja Avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaus Vaasan ammattikorkeakoulussa – Oppimisen avoimuus (TKIO) on laadittu. VAMKIn ATT-toiminta sai vuonna 2021 AVOTT-seurannassa tason 2. Kehityskohteet on tunnistettu ja ensisijaisesti painoarvoa laitetaan jatkossa oppimisen avoimuuteen. ATT-ryhmä jäsentää kokonaisuutta laatien samalla toimenpideohjelmaa. Lisäksi yhteistoimintaa tiivistetään  Tritonian kanssa. Tavoitteena on nostaa ATT-arvosana kevään 2024 arvioinnissa tasolle 4. Julkaisujen osalta jatketaan kiinteää yhteistyötä julkaisutoimikunnan ja ATT-työryhmän välillä. Vuonna 2021 aloitettua julkaisupajatoimintaa jatketaan, samoin kuin TKI-hankejulkaisun ja PEDA-julkaisun tekemistä. Myös YAMK-julkaisun tekoa pohditaan. Julkaisutavoite vuonna 2023 on 280 julkaisua.

4. TKI-toiminnan kehittämisen valtaisat mahdollisuudet

TKI- toiminta oli VAMKin kehittämisen painopisteenä yhdessä jatkuvan oppimisen kanssa vuonna 2021. Vuonna 2022  TKI-toiminta jatkui aktiivisena jatkuvasti vahvistuen ja kehittyen. Molempien painoarvo on nykyisessä rahoitusmallissa. Kuten aiemmin on todettu on ulkoisella rahoituksella todennäköisesti jopa kriittinen merkitys ammattikorkeakoulujen taloudelle.

TKI-toiminnan kehittämiseen lähivuodet tarjoavatkin erinomaisen mahdollisuuden, sillä niin EU:n kuin kansalliset strategiset kehittämistavoitteet ja -ohjelmat, Kestävän kasvun ohjelma niistä merkittävimpinä,  ja niitä tukeva rahoitus  istuvat erinomaisesti niin laajan vientirannikon, Pohjanmaan maakunnan, Vaasan ja edelleen VAMKin strategisiin painopisteisiin. Seuraavassa onkin avattu VAMKille tarjoutuvia mahdollisuuksia TKI-toiminnan ja myös työelämäyhteistyön kehittämiseksi. Realismin äänellä on kuitenkin samassa yhteydessä todettava, että Pohjanmaan maakuntaa vaivaa EU-rahoituksen jaossa nk. menestyvän oppilaan syndrooma. Saamme huomattavasti tarpeitamme vähemmän EU-varoja ja kehittymisellemme alueena tämä on ollut selkeästi jarruttavana tekijänä jo vuosien ajan, kuten aiemmin kappaleessa 1 on todettu. Suomen menestykselle tärkeää olisi mahdollistaa alueiden ja niiden innovaatioympäristöjen kehittyminen entistä vahvemmaksi lähtökohtana nykytaso.

VAMKin onkin hyödynnettävä olemassa olevia rahastoja tehokkaasti niiden tarjoamissa puitteissa, ja opittava hakemaan enenevässä määrin  EU:n suoraa rahoitusta. Vuonna 2023 tavoitteena onkin aktivoida kansainvälistä verkostoitumista TKI-kärjillä, vahvistaa kansainvälisen rahoituksen osaamista sekä osallistua toimijana ja myös itse päähakijana kansainvälisiin hankkeisiin, esimerkkinä Horisontti, Erasmus, Life, Interreg Baltic Sea tutumpien rahoituslähteiden, esimerkiksi Interreg Aurora ja rakennerahastot lisäksi. Business Finlandin kanssa yhteistyötä tiivistetään. VAMK hakee vuoden 2024 haussa Eurooppalaiset yliopistot- verkostoon.

EU:n uusi ohjelmakausi 2021-2027

EU:n uusi ohjelmakausi käynnistyi vuonna 2021, käytännössä pääosa hauista aukesi loppukevään ja syksyn 2022 aikana.

Uuden ohjelmakauden teemat ovat:

  • Älykkäämpi Eurooppa (pk-yritysten kasvu ja kilpailukyky, digitaalinen muutos, yrittäjyys, innovaatiot, teollisuuden muutoshaasteet globalisaatioon, kiertotalouteen ja ilmaston-muutokseen liittyen)
  • Vihreämpi vähähiilinen Eurooppa (puhtaat energiaratkaisut, energiatehokkuus, siirtyminen vähähiiliseen talouteen, uusiutuva energia, innovatiiviset vähähiiliset teknologiat, tuki vihreille ja sinisille investoinneille, kestävä luonnonvarojen hallinta, kiertotalous, sopeutuminen ilmastonmuutokseen)
  • Verkostoituneempi Eurooppa (liikkuvuus, energia ja alueelliset ICT-yhteydet, kestävä liikenne, älykkäät energiaverkot, nopeat digitaaliset yhteydet)
  • Sosiaalisempi Eurooppa (ESR+:n tuki sosiaalisten oikeuksien pilarin toimiin, erityisesti työllisyyden edistäminen, koulutus ja elinikäinen oppiminen, sosiaalinen osallisuus sekä terveys ja sosiaalinen innovointi)
  • Kansalaisten Eurooppa (kaupunki-maaseutu-rannikkoalueiden paikallinen kehittäminen

Rakennerahasto-ohjelmat

Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma on valmisteltu laajassa kumppanuudessa ministeriöiden, alueiden ja järjestöjen edustajien kanssa. Ohjelma tukee elinkeino-, energia-, ilmasto-, innovaatio-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa sekä syrjäytymisen ja köyhyyden vastaista työtä.

Ohjelma tähtää alueiden elinkeinorakenteen uudistamiseen, työllisyyden ja osaamisen parantamiseen sekä osallisuuden lisäämiseen. Rahoitus tulee kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF).

Ohjelmassa on kuusi toimintalinjaa:

  • Innovatiivinen Suomi (EAKR)
  • Hiilineutraali Suomi (EAKR)
  • Saavutettavampi Suomi (EAKR)
  • Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+)
  • Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+)
  • Aineellista puutetta torjuva Suomi (ESR+)

Euroopan aluekehitysrahastossa (EAKR) painottuvat innovaatioiden, liiketoimintapotentiaalin, digitaalisuuden ja hiilineutraaliuden edistäminen. Euroopan sosiaalirahastossa (ESR) korostuvat puolestaan jatkuva oppiminen ja työelämän muutokseen vastaaminen.  ESR sisältää myös ruoka-avun ja tukea köyhien perheiden lapsille.

Vuonna 2023 aukesi Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF, Just Transition Fund) rahoitushaku. Tällä instrumentilla lievennetään turpeen energiakäytön vähentämisestä syntyviä aluetaloudellisia ja sosioekonomisia haittavaikutuksia ja tuetaan talouden monipuolistumista ja työpaikkojen syntymistä.

Lähteet: Etusivu | Rakennerahastot ja EU-rahoitus 2021–2027 – Keski-Suomen liitto (keskisuomi.fi)

Interreg-ohjelmat 2021-2027

Euroopan alueellisen yhteistyö (EAY) -tavoitteen ohjelmat, eli Interreg-ohjelmat ovat osa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa.

Interreg-ohjelmilla tuetaan raja-alueiden ja laajempien, rajat ylittävien yhteistyöalueiden integroitumista sekä alueiden ja kaupunkien välisten verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Yhteistyötä lisäämällä, kokemusten vaihtoa edistämällä ja hyviä käytäntöjä levittämällä ohjelmat vaikuttavat alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Ohjelmilla edistetään myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisia ympäristötavoitteita.

Lisäksi ohjelmilla vahvistetaan Itämeren aluetta eurooppalaisena ja globaalina talousalueena sekä etsitään yhteisiä ratkaisuja pohjoisten harvaan asuttujen alueiden haasteisiin.

Suomi osallistuu 2021-2027 kaudella 11 Interreg-ohjelman toimeenpanoon:

Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat

  • Aurora
  • Central Baltic
  • Kolarctic
  • Karelia
  • South-East Finland – Russia
  • Valtioiden välisen yhteistyön ohjelmat
  • Northern Periphery and Arctic
  • Baltic Sea Region

Alueiden välisen yhteistyön ohjelmat

  • Interreg Europe
  • Interact
  • ESPON
  • Urbact

Aikataulu ohjelma-asiakirja valmistumiselle, kansalliselle ja komission hyväksymiselle sekä ensimmäisten hakukierrosten aukeamiselle vaihtelee ohjelmittain. Kauden 2021-2027 Interreg-ohjelmat käynnistyivät pääosin 2022.

Esimerkiksi Interreg Aurora -ohjelman näkökulmasta VAMKin vuonna 2021 kokoama kumppanuuskartoitus tärkeä apu. VAMKin pohjoismaiset verkostot on tärkeää saada näkyväksi uuden ohjelmakauden suunnittelua silmälläpitäen ja laajentaa yhteistyötä ohjelma-alueilla, ml. Suomessa.

Merenkurkun neuvosto on ensimmäinen pohjoismainen EAYY-alue. EAYY-lyhenne tarkoittaa Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymää, ja se on EU:n oma juridinen väline valtionrajat ylittävään yhteistoimintaan. Merenkurkun neuvosto EAYY aloitti toimintansa vuodenvaihteessa 2020–2021. Organisaatiosta tulee maantieteellisesti ja todennäköisesti myös jäsenmääränsä mukaan Euroopan suurin EAYY, mikä tekee alueestamme kiinnostavan yhteistyökumppanin kaikista näkökulmista katsottuna. Vaasan ammattikorkeakoulu oli Merenkurkun Neuvoston EAYY-alueen ensimmäinen korkeakoulujäsen. Vaasan seudulla pohjoismainen osaaminen on vankkaa ja myös VAMKille tarjoutuu entistäkin upeampia mahdollisuuksia olla osa From Nordics to Global- tarinaa viemässä pohjoismaista osaamista maailmalle TKI-toiminnan kautta.

Lähde: Interreg-ohjelmat | Rakennerahastot

CAP27- EUn yhteinen maatalouspolitiikka

Hallitus hyväksyi istunnossaan 16.12.2021 maa- ja metsätalousministeriön valmisteleman esityksen Suomen CAP-suunnitelmaksi.

Suomen CAP-suunnitelman päätehtäviksi on kiteytetty aktiivisen ruuantuotannon turvaaminen, maatalouden ilmasto- ja ympäristöviisaus ja uusiutuvan maaseudun elinvoimaisuuden vahvistaminen.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan eli CAPin kansallinen suunnitelma määrittää vuosina 2023–2027 Suomessa toteutettavat maatalouden tukitoimet, maaseudun kehittämistoimenpiteet sekä näiden tukijärjestelmien reunaehdot. Suunnitelma toimitettiin komissiolle 22.12.2021.

CAP-suunnitelman toimeenpano käynnistyy vuoden 2023 alusta. Edellisen maaseutuohjelman toimenpiteet jatkuivat normaaliin tapaan myös vuosina 2021 ja 2022. Maaseudun kehittämisrahoitus ml. Leader-rahoitus tarjoaa VAMKIlle monia mielenkiintoisia rahoitusmahdollisuuksia.

Lähde: https://mmm.fi/cap27/cap-suunnitelma

Business Finland rahoitus ja Horisontti- puiteohjelma

Business Finlandin asiantuntija- ja rahoituspalvelut on tarkoitettu tutkimusryhmille, jotka toimivat yhteistyössä rohkeaa liiketoiminnan kasvua ja uudistumista kansainvälisillä markkinoilla tavoittelevien yritysten kanssa tai jotka haluavat rakentaa tutkimuksestaan uutta liiketoimintaa ja kaupallistaa tutkimuksesta syntyvät innovaatiot. Co-Creation – Business Finland rahoitus on tarkoitettu yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteisen tutkimusidean kehittämiseen. Co-Innovation – Business Finland rahoituksella taasen tutkimusorganisaatiot ja yritykset voivat yhdessä kehittää uutta tietoa ja innovaatioita uuden liiketoiminnan tarpeisiin. Research to Business – Business Finland rahoitus on suunnattu projekteille, joissa valmistellaan tutkimusidean kaupallistamista ja edistetään samanaikaisesti sen kehittymistä uudeksi liiketoiminnaksi. Kansainväliset rahoituslaitokset – Business Finland tarjoavat suomalaisille yrityksille ja niiden kumppaneille suuret ja kasvavat, joskin vielä alihyödynnetyt globaalit markkinat. Ne tarjoavat suhteellisen turvatun rahoituslähteen etenkin nousevilla ja kehittyvillä markkinoilla. Kansainväliset rahoituslaitokset tarkoittavat pääasiassa monenvälisiä kehityspankkeja – kuten Maailmanpankkia ja alueellisia kehityspankkeja – jotka edistävät kestävää sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Tässä yhteydessä mukaan luetaan myös EU:n kehitysyhteistyörahoitus.

VAMKin TKI-toiminnan kehittämisessä verkostoituminen on tärkeää. Erinomaisen alustan tarjoaa Business Finlandin ohjelmatoiminta – Business Finland. Business Finlandin kansainvälistymisen ja innovaatiorahoituksen palveluista on koottu ohjelmallisia kokonaisuuksia, jotka on räätälöity kunkin ohjelman tavoitteiden ja kohderyhmien mukaisiksi. Keskeistä ohjelmissa ovat verkostot, jotka tarjoavat samojen haasteiden kanssa painiville toimijoille vertaisoppimista ja yhteisvoimaa. Näihin verkostoihin strategiamme mukaisesti on VAMKin TKI-toiminnan tärkeää koordinoidusti  kiinnittyä.

Ekosysteemien rakentaminen – Business Finland kokonaisuus parantaa yritysten mahdollisuuksia innovoida, kasvaa ja menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Ekosysteemirahoituksella rahoitetaan yritysryhmien ja tutkimusorganisaatioiden yhteishankkeita, joissa osapuolilla on yhteinen tavoite. Lisäksi voidaan rahoittaa veturiyrityksen projektia, joka hyödyttää laajaa verkostoa.

Mielenkiintoinen AMKien kannalta on myös Innovaatio- ja kasvututkimusrahoitus – Business Finland tutkimushaku, jossa tavoitteena on löytää ratkaisuja Suomen talouden ja yhteiskunnan globaaleihin haasteisiin. Haun tarkoituksena on lisätä politiikantekijöiden ja -kehittäjien vuoropuhelua tutkijoiden kanssa. Haun kohderyhmänä ovat tutkimusorganisaatiot, jotka tutkivat kuinka globaalitason haasteet vaikuttavat Suomen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. Tärkeää on, että tutkijat tekevät yhteistyötä elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kehittäjien kanssa.

Business Finland tarjoaa rahoitusta tutkimukseen, tuotekehitykseen ja monenlaisiin liiketoiminnan kehittämisen tarpeisiin erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Suuret yritykset ja tutkimusorganisaatiot voivat saada rahoitusta yhteisiin projekteihin pk-yritysten kanssa Rahoitus – Business Finland. Pk- ja Mid Cap yritysten kansainvälistymiseen liittyen VAMK tarjoaa jo palveluita työelämälle, ja tulevaisuudessa yhä enenevissä määrin. Välineinä voivat olla Innovaatioseteli – Business Finland, joka on tarkoitettu pk-yrityksille, joilla on uusi kansainvälistä kasvupotentiaalia omaava tuote- tai palveluidea, jonka kehittämiseen tarvitaan ulkopuolista osaamista. Market Explorer – asiantuntijapalveluita kansainvälistymisen tueksi | Grants Funding Oy-rahoituksen avulla yritys voi ostaa tietoa ja osaamista, jonka avulla se voi edetä uudelle vientimarkkinalle. Rahoitus on tarkoitettu ostettujen asiantuntijapalveluiden kustannuksiin. Talent Explorer – Business Finland-rahoituksella yritys voi palkata asiantuntijan tuomaan uutta tietoa ja osaamista, jonka avulla yrityksesi voi edetä uudella kansainvälisellä markkinalla. Kansainvälisten valmistuvien osaajiemme kiinnittymiseen alueemme työmarkkinoille tämä tarjoaa yhden erinomaisen mahdollisuuden ja on osa kansallista Accelerate Your Business | Talent Boost ohjelmaa toteuttavaa  alueellista Talent Coastline – Talent Coastline – ELY-keskus– ekosysteemiä.

Suuri yritys – Business Finland palvelut suurille yrityksille avaavat myös mahdollisuuksia VAMKin TKI-toiminnalle. Business Finland rahoittaa liiketoiminnan uudistamista, tuo kiinnostavia kumppani-ehdokkaita saman pöydän ääreen sekä tukee yrityksiä vientimarkkinoilla.

Business Finland auttaa toimijoita mukaan Eurooppalaiset ohjelmat – Business Finland, joita edellä mainitun HORIZON-ohjelman lisäksi ovat mm. EUREKA, EUROSTARS, ESA, COST, JTI (yhteisten teknologialoitteet). Nämä kaikki ovat hyvin vaativia ja VAMKIn osalta lähivuosina tavoitteena on päästä mukaan osatoteuttajana, mahdollisesti myös päähakijana muutamaan eurooppalaiseen hankekonsortioon.

Horisontti Eurooppa – Business Finland, EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma, tukee tutkimusta ja innovointia Euroopassa kaikkiaan 95 miljardilla eurolla vv. 2021-2027. Seitsemän vuoden ajan EU rahoittaa niin yritysten tuotekehitystä, innovaatioiden skaalausta ja kansainvälistä kasvua kuin tutkijoiden huippututkimusta, koulutusta ja kansainvälistä liikkuvuutta. EU haluaa Eurooppaan uutta tietoa, osaamista ja osaajia; uusia palveluita, tuotteita ja prosesseja sekä innovatiivisia liiketoimintaideoita, niiden jalostamista ja skaalaamista.

Horisontti-ohjelma jakautuu kolmeen pilariin.

Pilari 1: Huipputason tiede – Business Finland Horisontti Eurooppa -ohjelmalla rahoitetaan tiedettä ja tutkimusta tavoitteena nostaa EU-alueella tehtävä tieteellinen tutkimus huipputasolle ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyiseksi. Huipputason tiede -pilari keskittyy perustutkimukseen ja sen rahoittamiseen. Huipputason tiedettä rahoittava Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) ja tutkijakoulutusta ja -liikkuvuutta tukevat Marie Sklodowska-Curie -toimet ovat ensimmäistä pilaria. Lisäksi ensimmäisessä pilarissa on tutkimusinfrastruktuurien kehittämisohjelma.

Pilari 2: Globaalit haasteet – Business Finland

EU rahoittaa kansainvälisenä yhteistyönä toteuttavia tutkimus- ja innovaatioprojekteja, jotka etsivät ratkaisuja mittaviin globaaleihin haasteisiin ja luovat samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Tähän tarvitaan monitieteellistä ja monialaista eri toimijoiden yhteistyötä. Yritysten ja muiden elinkeinoelämän toimijoiden osallistumista tarvitaan, sillä teollinen murros ja innovatiivisten teollisuuden arvoketjujen kehittäminen on ratkaisevaa Euroopan globaalille kilpailukyvylle. Tutkimus ja innovointi ryhmitellään kuuteen toimintakokonaisuuteen eli klusteriin. Rahoitus suunnataan pääasiassa tutkimuksen ja innovoinnin yhteistyöprojekteille, jotka valitaan kilpailutuksen kautta. Vain parhaimmat hakemukset rahoitetaan.

Pilari 3: Innovatiivinen Eurooppa – Business Finland Innovatiivinen Eurooppa tuo yhteen eurooppalaisen innovaatiojärjestelmän toimijat. Se tarjoaa rahoitusta tutkimustulosten systemaattiseen hyödyntämiseen kohti kaupallistamista ja markkinoita. Lisäksi rahoitusta on saatavilla toimille, jotka rakentavat eurooppalaisia innovaatioekosysteemejä ja lisäävät innovaatiokentän eri toimijoiden keskinäistä vuorovaikutusta.

Kumppanuusohjelmat – Business Finland Eurooppalaiset kumppanuudet (European Partnerships) ovat yksittäisiä tutkimus- ja innovaatioprojekteja tiiviimmän yhteistyön ja yhteisrahoituksen toteutusmuoto Horisontti Eurooppa -ohjelmassa määriteltyjen strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi.

Horisontti Eurooppa -ohjelmassa esitellään uusi Missiot – Business Finland tapa toteuttaa ja rahoittaa tutkimusta ja innovointia. Missiot ovat isoja, kunnianhimoisia haastelähtöisiä kokonaisuuksia, joilla haetaan ratkaisuja suuriin globaaleihin haasteisiin.

Osallistumisen laajentaminen – Business Finland EU-tason toimilla pyritään tasaamaan eri EU-maiden välillä vallitsevia  tutkimus-, kehitys- ja innovointikyvykkyyksien eroja sekä luomaan yhtenäisempi eurooppalainen tutkimusalue ERA.

Missiot – Business Finland tarkoituksena on ratkoa monialaisia yhteiskunnallisia ongelmia ja samalla tuoda Euroopan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tulokset lähemmäs kansalaisia. Toimintamallin tavoitteena on yksittäisiä tai erillisiä projekteja suurempi vaikuttavuus. Missiot muodostuvat viiden laajan teeman ympärille, jotka tukevat YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

MISSIOALUEET

  • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
  • Syöpä
  • Terveet meret, rannikko- ja sisävedet
  • Hiilineutraalit ja älykkäät kaupungit
  • Maaperän terveys ja ruoka

Horisontti-rahoitushaun tukena toimivat Kansalliset  julkiset neuvontapalvelut tarjoavat Suomessa kaikille avointa, maksutonta neuvontaa, tietoa, opastusta ja sparrausta Horisontti Euroopasta:

  • EUTI, Business Finlandissa toimiva kansallinen yhteystoimisto
  • NCP (National Contact Point), temaattisten työohjelmien ja hakujen substanssiasiantuntija
  • Komiteajäsen ja asiantuntija (Programme Committee Delegate and Expert), kansallisten näkemysten edustaja ja vaikuttaja Horisontti Euroopan ohjelmakomiteoissa

Business Finland uudistaa rahoitusojelmiaan ajassa. Lisätietoja: Miten voimme auttaa – Business Finland

VAMKilla on yhteistyösopimus Teknologiakeskus Merinovan kanssa koskien EU-Affairs Managerin palveluita  energiateemaan ja myös muiden alueen kannalta keskeisten EU-hankehakujen osalta.

Horisontti 2021 2027

Kuva 12.  Horisontti 2021-2027 ohjelman pääsisältö (Lähde: Business Finland)

 

Ulkoministeriön rahoituksista

Ulkoministeriö rahoittaa kehitysyhteistyövaroin yksityisen sektorin instrumentteja, joilla tuetaan suomalaisten yritysten kumppanuuksia ja liiketoimintamahdollisuuksia kehitysmaissa. Ulkoministeriö tarjoaa yrityksille tietoa ja neuvontaa rahoituspalveluista, jotka koskevat  mm. Impact investing in developing countries – Finnfund rahoitusta ja Finnpartnership-liikekumppanuustukea. Myös näistä on VAMKin hyvä olla tietoinen kun olemme mukana laajemmissa ekosysteemi-konsortiohankkeissa.

OKM/Team Finland Knowledge

Team Finland Knowledge -verkosto tukee ja vauhdittaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymistä. Sen tehtävä on houkutella Suomeen osaajia ja rakentaa yhteyksiä osaamisen ja koulutusinnovaatioiden viennille. Verkosto jakaa myös rahoitusta ja edistää koulutusvientiä hankemuodossa. The new Team Finland Knowledge -programme opens possibilities for cooperation and mutual learning | Finnish National Agency for Education (oph.fi)

STM rahoituksista

Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää avustuksia muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen, terveyden edistämiseen sekä muihin toimialansa hankkeisiin. Rahoitusta ja avustuksia voivat hakea muun muassa julkiset organisaatiot ja yleishyödylliset yhteisöt. Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävään työhön voi hakea avustusta myös Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksesta (STEA). Rahoitus ja avustukset – Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi)

Suomen kestävän kasvun ohjelma

Pandemiaan linkittyen on valmisteltu EU:n elvytyspaketti, EU:n kertaluonteinen elpymisväline Next Generation EU), josta Suomen osuus on noin 2,7 miljardia. Elpymisväline jakaantuu kaikkiaan seitsemään ohjelmaan, joista elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan ylivoimaisesti suurin.

Jäsenvaltiot ovat laatineet kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmat (RRP), jotta ne voivat saada elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Suomi julkisti lopullisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa 26. toukokuuta 2021 ja EU:n neuvosto hyväksyi suunnitelman 29. lokakuuta 2021.

Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita.

Ohjelman tavoitteena on

  • vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
  • kasvattaa tuottavuutta
  • nostaa työllisyysastetta
  • nopeuttaa hoitoon pääsyä
  • edistää alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa.

Suomen kestävän kasvun ohjelma : Elpymis- ja palautumissuunnitelma – Valto (valtioneuvosto.fi) rakentuu neljälle pilarille:

  • Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa
  • Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville
  • Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.

Elpymisrahoituksella edistetään elinkeinorakenteen uudistumista ja suomalaisten yritysten kestäviin ratkaisuihin perustuvaa kilpailuetua. Ensimmäiset Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaiset yrityksille suunnatut rahoitushaut avautuivat  esim. työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla kesällä 2021. Haut koskevat muun muassa energiajärjestelmän murrosta, teollisuuden energia- ja kiertotalousratkaisuja sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestointeja. Osassa hauista hakijana voi olla yritysten lisäksi tutkimusorganisaatioita, sekä innovaatioinfrastruktuurien ja kokeilu-ympäristöjen osalta myös muita julkisia toimijoita. Rahoitusta myöntävät organisaatiot – työ- ja elinkeinoministeriö, Business Finland, ELY-keskukset ja Energiavirasto. Lisätietoja: Kestävän kasvun ohjelman yritysrahoitushaut – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi). Kestävän kasvun ohjelmaan rahoitusta myöntävät myös muut ministeriöt ja mm. Suomen Akatemia.

Elpymisrahoituksen ohjelmista osa käynnistyi vuonna 2021. REACT-EU toimi vanhan ohjelmakauden jatkeena, suuruudeltaan se on yhteensä noin 250 milj €.  Tavoitteena on tutkimus- ja innovaatio-toiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuus-tavoitteen toteutumisen näkökulmista. Pohjanmaan osuus REACT-EU:sta on ollut 6 milj. €, joista 3 milj. € on varattu yritystukiin, REACT-ESR osuus on 1,7 milj. € ja REACT- EAKR 1,2 milj.€. REACT-rahoitus tulee käyttää vuoden 2023 aikana. Pohjanmaalla rahoitettavissa hankkeissa toteutetaan pääsääntöisesti seuraavia toimenpiteitä:

  • Vauhditetaan yritysten, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin digitalisaatiota ja tuotteiden, palveluprosessien ja palveluiden kehittämistä erityisesti koronapandemiasta toipumisen näkö-kulmasta (ml. saavutettavat ja helppokäyttöiset palvelut ja digitaaliset laitteet)
  • Edistetään teollista digitalisaatiota
  • Edistetään vihreään kasvuun, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä kestävään teknologiaan ja kiertotalouteen liittyvää elinkeino- ja osaamislähtöistä TKI-toimintaa
  • Kehitetään välineitä ja työkaluja julkisten hankintojen hyödyntämiseksi kehittämisen työkaluna sekä uuden liiketoiminnan ja innovaatioiden kaupallistamisessa
  • Kehitetään elinkaariajatteluun ja systeemiseen muutokseen liittyvää TKI- ja liiketoimintaa
  • Tuetaan kestävien liikennejärjestelmien ja liikkumisen digitalisaation kehittämistä
  • Tuetaan terveydenhoidon uusien tuotteiden ja innovaatioiden nopeaa kehittämistä ja validointia myös kansainvälistä yhteistyötä vahvistamalla

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF)

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) hankkeilla edistetään kestäviä alueellisia energiaratkaisuja ja hiilineutraalia kasvi- ja eläintuotantoa. Rahaston  suuruus on noin 460 milj. €. Rahastosta noin puolet kohdistetaan alueille, jotka kärsivät turpeesta luopumisesta ja joissa edistetään siirtymistä hiiilineutraalisuuteen. Rahoitushaku avautuu kevään 2023 aikana.

Suomen osalta JTF-erityistavoitteena on vähintään puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä. EU:n maaraportissa Suomelle (2020) todetaan, että hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää kunnianhimoisia uusia toimenpiteitä. Turvetuotannon vähentämisen sosioekonomiset haittavaikutukset kohdistuvat Pohjanmaalla erityisesti kasvihuoneviljelyyn, kasvi- ja eläintuotantoon, logistiikka- ja kuljetuspalveluihin sekä energiahuoltovarmuuteen.

Pohjanmaan JTF-suunnitelmassa nostetaan esille kaksi keskeistä kehittämistarvetta: kestävien alueellisten energiaratkaisujen ja uusien vihreiden liiketoimintamahdollisuuksien luominen sekä hiilineutraalin kasvi- ja eläintuotannon edistäminen ja turvesoiden ennallistaminen.

Pohjanmaan liitto toteaakin, että ”oikeudenmukaisen siirtymän mahdollistamiseksi sekä sosioekonomisten vaikutuksien torjumiseksi Pohjanmaalla tarvitaan uutta liiketoimintaa sekä paljon uutta tietoa kehittyneistä uusiutuvaan energiaan perustuvista energiaratkaisuista ja hiilineutraalista kasvi- ja eläintuotannosta. Tämä edellyttää pk-yritysten kilpailukyvyn vahvistamista sekä innovatiivisia tutkimus- ja kehittämishankkeita alueelle räätälöityjen ratkaisujen toteuttamiseksi.”

Pohjanmaa saa JTF:n varoja vuosiksi 2021–2023 yhteensä 14,1 miljoonaa euroa. Pohjanmaan liiton osuus on 4,2 miljoonaa euroa. Rahoitusta voidaan myöntää yleisille kehittämis- ja innovaatiohankkeille.

Keski-Suomen ELY-keskuksen osuus 9,9 miljoonaa euroa ohjataan ensisijaisesti yrityshankkeille mutta myös osaamista kerryttäville hankkeille (ESF+ 0,7 miljoonaa €) sekä turvemaiden ennallistamishankkeille (0,7 miljoonaa €).

Erasmus+

Erasmus+- uusi ohjelmakausi Mikä on Erasmus+ -ohjelma? | Opetushallitus (oph.fi) on käynnistynyt. Erasmus+ -ohjelma tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia erilaisille organisaatioille, kuten korkeakou-luille ja muille oppilaitoksille, ajatushautomoille, tutkimuslaitoksille ja yrityksille. Mielenkiintoinen mahdollisuuden tarjoaa Erasmus+ Centre of excellence haku Centres of Excellence – ERASMUS+ (erasmusplus.ac.me), josta VAMK on myös parhaillaan yhdessä laajan verkoston kanssa hakenut rahoitusta. VAMKilla on kokemusta ja osaamista Erasmus-hankkeisiin liittyen eri yksiköissä. Erasmus-koordinaattoria ei varsinaisesti VAMKissa ole.

Liikkuuvuushankeket kuten Nordplus ja osa Erasmus.hankkeista antavat erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen ja luovat täten pohjaa  TKI-yhteistyölle.

LIFE-ohjelma

Vuonna 1992 toimintansa aloittanut LIFE-ohjelma tarjoaa toimintakaudella 2021—2027 yhteensä 5,4 miljardia euroa avustusluontoista rahoitusta noin 1-10 miljoonan euron projekteille. Rakenteellisesti teemat jakautuvat kahden toiminta-alan alle:

  • Ympäristö -toiminta-ala
  • Luonto ja biodiversiteetti
  • Kiertotalous ja elämänlaatu
  • Ilmastotoimet – toiminta-ala
  • Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen
  • Siirtyminen puhtaaseen energiaan

LIFE-ohjelman kautta rahoitettavien hankkeiden tulee pyrkiä myötävaikuttamaan jonkun EU:n ympäristötavoitteista toteutumiseen, ja ne fokusoituvat usein uusien teknologioiden sekä käytäntöjen pilotointiin tai demonstrointiin.

Perinteisissä LIFE-hankkeissa EU-rahoitus on tavanomaisesti 60%.  Luontopuolen hankkeissa se voi olla 75% ja Siirtyminen puhtaaseen energiaan –hankkeissa jopa 95%. Erillistä kansallista rahoitusosuutta ei ole korvamerkitty vaan hakijat kilpailevat rahoituksesta unionin tasolla. Rahoitusta haetaan yleensä useamman tahon konsortiona (n. 3-7 kumppania), mutta sitä voi hakea myös yksin.

Rahoitusta myöntää ja hallinnoi Euroopan komissio. Suomessa ympäristöministeriö tarjoaa kilpailukykyisiksi katsomilleen hakemuksille osarahoitusta ja avustusta hakemusten valmistelu-vaiheeseen. Ympäristöministeriön osarahoitusta ja valmisteluavustusta haetaan yleensä keväisin.
VAMK on osallistunut myös ensimmäisiin LIFE-hakuihinsa yhdessä laajan konsortion kanssa..

Lisätietoa: LIFE – Eurahoitusneuvonta.fi

OKM, OPM ja muut rahoitukset

Näiden EU-ohjelmien lisäksi kansalliset panostukset mm. jatkuvaan oppimisen kehittämiseen ja digitalisaatioon, ovat merkittävät mm. OKM Opetus- ja kulttuuriministeriön avustusten hakuaikoja – OKM – Opetus- ja kulttuuriministeriö, OPH Rahoitushaut | Opetushallitus (oph.fi) ja myös esimerkiksi SITRA Rahoitus hankkeisiin – Sitra rahoitusten muodossa. Valtion ja kuntien muut rahoitusmuodot ovat avaavat myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia esimerkiksi selvityksiin ja kokeiluihin. Yksityisten säätiöiden ja rahastojen, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijat ovat avainasemassa tutkimus- ja kehitystyön rahoittajina.

Kehityskohteena VAMKissa on rahoitusosaaminen vahvistaminen kokonaisuudessaan. VAMK on vahvistamassa TKI-palveluitaan mm. kansainvälisten rahoitusten osaamiseen ja kansainvälisten hakemusten valmisteluun liittyen entisestään vuonna 2023.

Suomen Akatemia

Suomen Akatemia on rahoittanut perinteisesti yliopistojen tutkimusta, mutta ammattikorkeakoulujen akatemiarahoituksen lisääminen on yhtälailla perusteltua. Suomen akatemia rahoittaa yksittäisiä tutkijoita ja  tutkimusryhmiä.

Akatemiahankkeilla edistetään tutkimuksen laatua, tieteellistä ja muuta vaikuttavuutta, tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta. Tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, mahdolliset tieteelliset läpimurrot ja tutkimusyhteistyö parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa. Akatemiahankkeen hakija hakee rahoitusta tutkimusryhmän palkkaamiseen.

Akatemian rahoituksella edistetään myös tutkimusympäristöjen kehittämistä, muun muassa tutkimusinfrastruktuureja, nuoren tutkijasukupolven itsenäistymistä ja tutkimustiedon käyttöä yhteiskunnan eri osa-alueilla ja tutkimustietoon perustuvaa päätöksentekoa.

Akatemia rahoittaa tutkimusta yhdessä useiden kansainvälisten kumppanien kanssa parantaakseen suomalaisten tutkijoiden mahdollisuuksia korkeatasoiseen tutkimusyhteistyöhön.

Keskeisiä kumpppaneita ovat EU ja EU-jäsenmaat, joiden kanssa Akatemia on rahoittanut Horisontti 2020-puiteohjelmassa ns. ERA-Nettejä ja muita vastaavia verkostoja. Tulevassa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa näistä verkostoista käytetään nimitystä yhteisrahoitteiset kumppanuudet (Co-funded Partnerships). Akatemia osallistuu myös aktiivisesti NordForskin koordinoimien pohjoismaisten tutkimusohjelmien rahoittamiseen. Lisäksi Akatemia rahoittaa tutkijaliikkuvuutta muutamien Euroopan ulkopuolisten maiden sisarorganisaatioiden kanssa. Myös tutkimushaut yksittäisten maiden (esim. Yhdysvallat) kanssa ovat mahdollisia. Lähde: https://www.aka.fi/.

VAMK on saanut rahoitusta vuonna 2022 ensimmäiseen Suomen Akatemia-hankkeeseen yhdessä Vaasan yliopiston, Yrkeshögskolan Novian ja Åbo Akademin kanssa.

Nordplus

Pohjoismaiden ministerineuvosto tukee koulutusyhteistyötä Pohjoismaissa, Baltiassa ja itsehallintoalueilla. Nordplus-ohjelmat mahdollistavat monenlaista kehittämistoimintaa varhais-kasvatuksesta korkeakoulutukseen.

Ohjelmia on 5

  • Nordplus Junior
  • Nordplus Korkeakoulutus
  • Nordplus Aikuiskoulutus
  • Nordplus Horisontal
  • Nordplus Pohjolan kielet

Yleiset tavoitteet vuosille 2023-2027:

  • Vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä mukaan lukien varhaiskasvatus, ja luoda yhteinen koulutusalue Pohjoismaihin ja Baltian maihin,
  • Tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien ja hyvien käytäntöjen kehittämistä ja levittämistä,
  • Tukea koulutus- ja työelämäyhteistyön avulla elinikäisen oppimisen laadun ja innovaatioiden kehitystä,
  • Edistää liikkuvuutta koulutustarkoituksessa ja laajentaa virtuaalista yhteistyötä,
  • Edistää kaikkien osallistumista alueelliseen koulutusyhteistyöhön, riippumatta taustoista ja voimavaroista, ja kartuttaa uutta tietoa ja osaamista organisaatioiden välisessä yhteistyössä,
  • Edistää pohjoismaisia kieliä ja kulttuuria sekä vastavuoroista Pohjoismaiden ja Baltian maiden kielten ja kulttuurin ymmärrystä,
  • Lisätä pohjoismaisten kielten osaamista ja ymmärrystä (ensisijaisesti tanska, norja ja ruotsi), erityisesti lasten ja nuorten parissa,
  • Innostaa kiinnostumaan, oppimaan ja ymmärtämään Pohjoismaiden kieliä, joilla on yhteiskuntaa ylläpitävä asema (fääri, grönlanti, islanti, norja, saame, suomi, ruotsi, tanska) ja pohjoismaisia viittomakieliä sekä
  • Elvyttää kansallisia vähemmistökieliä kulttuurisesta ja inklusiivisesta näkökulmasta.

Lähde: https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/mita-ovat-nordplus-ohjelmat

Nordplus-likkuvuusohjelma antaa mahdollisuuden yhteispohjoismaiseen kehittämiseen ja verkostojen luontiin. VAMK on menestykkäästi osallistunut Nordplus-hankkeisiin, käynnissä on mm. Nordic Battery Belt, joka luo perustaa mm.  mahdolliselleTKI-yhteistyölle.

Eurooppalaiset yliopistot (Erasmus)

Erasmus+ -ohjelman Eurooppalaiset yliopistot (European Universities) kehittävät korkeatasoista koulutusta, tutkimusta ja innovaatioita sekä lisäävät liikkuvuutta. Korkeakouluverkostoissa tehdään tiivistä ja kunnianhimoista yhteistyötä. Tavoitteena on edistää tietoon perustuvaa taloutta, työllisyyttä ja hyvinvointia Euroopassa.

Eurooppalaiset yliopistot -aloite on keskeinen osa eurooppalaisen koulutusalueen rakentamista. Kolmessa rahoitushaussa mukaan on valittu 44 eurooppalaista korkeakouluverkostoa, joissa on mukana yli 340 korkeakoulua, 31 maasta.

Aloitteen taustalla on vuoden 2017 EU-huippukokous, jossa jäsenvaltiot antoivat tukensa aloitteelle vuonna 2021 annetussa neuvoston päätöslauselmassa ”Eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021-2030)”. Vuoden 2021 Korkeakoulutuksen eurooppalaisessa strategiassa (European Strategy for Universities) aloitteen tavoitetta nostettiin 60 verkostoon jotka kattavat toiminnallaan yli 500 korkeakoulua vuoteen 2024 mennessä.

Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen keskeisenä tavoitteena on

  • Edistää eurooppalaisia arvoja ja identiteettiä lisäämällä uuden sukupolven eurooppalaisten Yhteistyötä ja
  • Lisätä merkittävästi laatua, suorituskykyä, houkuttelevuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä mahdollistaa osallistuvien korkeakoulujen syvä institutionaalinen muutos.

Eurooppalaiset yliopistot kehittävät huipputasoista koulutusta lisäten yhteyksiä tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Ne etsivät ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin ja toimivat esimerkkeinä muille korkeakouluille.

Seuraavat erityistavoitteet tukevat keskeisten tavoitteiden saavuttamista asteittain:

  • Yhteinen pitkän tähtäimen strategia koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kehittämiseksi.
  • Eurooppalainen korkeakoulukampus, jossa liikkuvuus on sisäänrakennettu opintoihin.
  • Korkeatasoiset ja monialaiset opinto-ohjelmat, joissa hyödynnetään innovatiivista pedagogiikkaa.
  • Opettajien, tutkijoiden ja muun henkilökunnan sujuva liikkuvuus verkoston sisällä.
  • Eurooppalaiset tiimit, jotka ratkovat yhteiskunnallisia haasteita monialaisesti ja tietoperusteisesti.

Lähde: https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/eurooppalaiset-yliopisto

VAMK hakee mukaan Eurooppalaiset yliopistot-ohjelmaan vuonna 2023. VAMK muodostaa oman kansainvälisen verkoston alueemme vahvuusalueen energian ympärille.

5. VAMKin painoalat, TKI-alustat ja TKI-toiminnan organisointi

VAMKin painoalat ovat

  • Älykäs energiatehokas sähkötekniikka, suunnitteluosaaminen, modernit digitalisoidut tuotantoteknologiat  ja projektinhallinta
  • Sosiaalisesti kestävät, eettisesti ja uudistuvat sosiaali- ja terveyspalvelut
  • Vientiteollisuuden- liiketoimintaosaaminen
  • Markkinalähtöisten ja kestävien tuote- ja palvelujärjestelmien sekä teollisten ja sotepalveluiden muotoilu

Screenshot (44)

Kuva 13 VAMKIn visio, missio. alustat ja painoalat (Vest 2021)

Nousevia alojamme ovat

  • Materiaali lisäävä valmistus (3D-printtaus)
  • Hyvinvointi- ja terveysteknologia
  • Potilasturvallisuus
  • Kansainvälisen kaupan logistiikka
  • Kestävät tuote- ja palveluratkaisut
  • Ympäristöteknologian hiilineutraalius ja kiertotalous
  • Teollisten ja SOTE-palveluiden tutkimus- ja innovaatioympäristöjen rakentaminen korkeakoulujen ja työelämän yhteiskehittelyn ja nopeaan prototypiointiin VR- ja AR-teknologioiden avulla
  • New Space Economy: älykkäät tuote- ja palveluratkaisut liiketalouteen sekä energia-, IT-, muotoilu- ja logistiikka-alalle

TKI-alustamme ja TKI- Advisory Board

Vaasan ammattikorkeakoulun uudet tutkimus-, kehitys- ja innovaatioalustat ovat kohtaamispaikka tutkimukselle, yrityksille ja yhteisöille sekä julkisille toimijoille. Ne tarjoavat käytännönläheisiä ratkaisuja kestävään kehitykseen, hyvinvointipalveluihin ja älykkääseen arkeen. Alustat toimivat ilmiölähtöisesti ja monialaisesti, jotta tuore tieto saadaan mahdollisimman nopeasti ja saumattomasti käyttöön. TKI-alustojen tavoitteena on kehittää TKI-työtämme, profiilia  ja tunnettuutta sekä rakentaa verkostoja ja vahvistaa TKI-kokonaissalkun arvoa. Työhön kuuluu luoda priorisoitu, joustavasti ajassa päivittyvä kokonaisuus, tutkia eri rahoitusvaihtoehtoja, tunnistaa korkeakoulumme sisältä osaajia, valmistella hankehakemuksia sekä haastaa kaikkia aktiivisesti osallistumaan tutkimusalustojen toimintaan, myös opiskelijoita. Alustat tekevät tiiviistä yhteistyötä yksiköiden kanssa, ekosysteemiperusteisesti rajat ylittäen. Yhteistoiminta  alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa on tiivistä  ja tavoitteena on löytää uusia tapoja integroida TKI-työ opetukseen, hyväksi koettujen vanhojen rinnalle. Tällainen toimintamalli voisi olla mm. opiskelijatutkimusryhmien perustaminen. TKI-päällikkö koordinoi TKI-alustojen työtä. TKI-palvelut muodostavatkin alustajan vetäjien kanssa laajennetun tiimin. Säännölliset TKI-päällikön koordinoimat alustakokoukset (Smart Check) pidetään kerran kuussa. TKI-alustan vetäjät raportoivat etenemisestä TKI-johdon foorumille noin 2 kertaa vuodessa.

VAMKin TKI- alustat aloittivat toimintansa 1.3.2021. TKI- alustan vetäjinä ensimmäisellä 2- vuotiikaudella toimivat

  • Smart Well-Being, TKI-alustana vetäjä, yliopettaja Riku Niemistö
  • Smart City, TKI-alustan vetäjä, lehtori Kenneth Norrgård
  • Smart Industry, TKI- alustan vetäjä, yliopettaja Ossi Koskinen.

Toinen kausi käynnistyi 1.9.2022. Smart City alustan vetäjäksi valittiin yliopettaja Juho Heiska eläköityneen Kenneth Norrgårdin tilalle.

TKI-alustat lanseerattiin huhtikuussa 2021 co creation -tapahtumassa omalle henkilöstön kanssa kanssa. Mediatilaisuus pidettiin 29.4.2021. TKI-alustat – VAMK.

VAMKin TKI-toiminnan ja erityisesti TKI-alustojen toiminnan tueksi on kuluvalle strategiakaudelle 1.9.2021-31.12.2024  asetettu VAMKin TKI Advisory Board. TKI Advisory Board esiteltiin sidosryhmä- ja mediatilaisuudessa co creation- hengessä 1.9.2021.

TKI- Advisory Boardin jäsenet ovat:

  • Joakim Strand, kansanedustaja, Vaasan vaalipiiri
  • Sanna Rantala, henkilöstöjohtaja, Vaasan Sähkö Oy
  • Mika Palosaari, johtaja, Pohjanmaan TE-toimisto
  • Mika Konu, johtaja, Merinova Oy
  • Suvi Einola, strategia-ja kehitysjohtaja, Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä
  • Kai Kamila, Lead HR Business Partner, Energy Business at Wärtsilä Finland Oy
  • Mika Hakosalo, Kaupunkikehitysjohtaja, Pietarsaaren kaupunki
  • Paula Erkkilä, toimitusjohtaja, Pohjanmaan kauppakamari
  • Juhani Soini, vararehtori, Turun ammattikorkeakoulu
  • Tommi Mäki, toimitusjohtaja/yrittäjä, Nordic Live Productions Oy
  • Heidi Kuusniemi, johtaja, Digital Economy-alusta, Vaasan yliopisto
  • Matias Mäkynen, kansanedustaja, Vaasan vaalipiiri
  • Mathias Lindström, johtaja, Merenkurkun neuvosto
  • Puheenjohtaja tai muu vastuuhlö VAMOK
  • Juho Heiska, yliopettaja Smart City alustan vetäjä, VAMK
  • Riku Niemistö, yliopettaja, Smart Well-Being alustan vetäjä, VAMK
  • Ossi Koskinen, yliopettaja, Smart Industry alustan vetäjä, VAMK
  • Marja-Riitta Vest, TKI-päällikkö, VAMK

Vuonna 2023 kokouksiin kutsutaan myös tekniikan ja sote-liiketalouden yksiköiden ja Muotoilukeskus Muovan johtajat. TKI-palveluiden henkilöstö osallistuu tapaamiseen mahdollisuuksien mukaan.

TKI-Advisory Board kokoontuu vuodessa kolme kertaa, kaksi kertaa keväällä ja kerran syksyllä. TKI-Advisory Boardia voidaan tarpeen mukaan täydentää ja se voi kutsua asiantuntijoita ajankohtaisten teemojen osalta mukaan kokouksiin. TKI Advisory Board – VAMK

Tki advisory board1

Kuva 14: VAMKin TKI – Advisory Board

 

TKI-alustojen toiminnasta

TKI-alustojen tehtävä on kehittää TKI-työtämme profiilia tunnettuutta  rakentaa verkostoja ja vahvistaa TKI-salkun arvoa. Työhön kuuluu tutkia eri rahoitusvaihtoehtoja, tunnistaa korkeakoulumme sisältä osaajia, valmistella hankehakemuksia sekä haastaa kaikkia aktiivisesti osallistumaan tutkimusalustan toimintaan, myös opiskelijoita. Alustat tekevät tiiviistä yhteistyötä yksiköiden kanssa ja tavoitteena on löytää toimivia tapoja integroida TKI-työ opetukseen.

Alustojen toimintasuunnitelmiin sisältyvät seuraavat aktiviteetit tulosten saavuttamiseksi:

  • TKI-innovaatiotilan jatkokehitystyö (Smart Space)
  • Priorisoidun, ekosysteemiperusteisen kokonaisuuden rakentaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, osaamisen ja verkostojen vahvistaminen
  • TKIO-toiminnan edistäminen/ TKIL-toiminnan kehittämiseen osallistuminen
  • Sisäisten osaamisverkkojen tunnistaminen (hankeideointi; SIG-ryhmät)
  • Opiskelijoiden haastaminen mukaan (hankeideointi; TKI-aihepankki; Pedagogiikka; Opiskelijatutkimusryhmät; TKI-bootcampit )
  • Ulkoisten verkostojen rakentaminen/ylläpito (A. strateginen taso; B. taktinen taso)
  • Hankehakemusten valmistelu/kirjoittaminen (VAMK strategian mukaiset sisällöt; monialaiset avaukset)
  • Julkaisujen kirjoittaminen (kompetenssi-/osaamispohjaiset; hankepohjaiset)
  • Osallistuminen sisäiseen kehittämiseen (osaamisen kehittäminen, prosessit, digitaaliset työkalut, oppimisympäristöt, toimintatavat jne.) TKI-alustat – VAMK

Smart City- toimintasuunnitelma 2023

Smart City – alusta tähtää kestävään ja älykkääseen kaupunki suunnitteluun. Tutkimusteemoja ovat muun muassa älykkääseen kaupunkiin ja elinympäristön kestävään kehitykseen linkittyvä tutkimus, hiilineutraali kaupunki ja vihreät energiaratkaisut sekä kestävä liikkuminen kaupungissa. Varsinkin sähköautoilun lisääntyminen tuo uusia haasteita kaupunkisuunnittelulle kadunvarsilatauksen muodossa, mutta voi samalla tarjota aivan erilaisia mahdollisuuksia käyttää sähköautoja energiavarastointiin koko energiajärjestelmän tukena. Tärkeänä teemana Smart Cityssä nousee, että kestävät ratkaisut ovat osana arkipäiväisiä valintoja ja niistä on tehty se helpoin valinta. Kestävyys ei kuitenkaan saa perustua mutuun vaan se pitää pystyä todentamaan hiililaskennan ja elinkaariarvionnin perusteella.

Smart City konsepti jaetaan usein seuraaviin alueisiin: (1) Fiksu hallinto (Smart Governance), (2) fiksut kaupunkilaiset (Smart People), (3) fiksu eläminen (Smart Living), (4) fiksu liikkuvuus (Smart Mobility), (5) fiksu talous (Smart Economy) ja (6) fiksu ympäristö (Smart Environment).

Smart Cityn tavoitteena on yhdessä suunnitella ja toteuttaa älykkäitä ratkaisuja kaupunkien ja kaupunkilaisten elinympäristöön. Tähän pyritään ilmiölähtöisen tutkimuksen, yhteiskehittämisen ja teknologian kautta. Ilmiölähtöisyydella tarkoitetaan inhimillisen kaupungin näkökulmaa sisältäen yhtei-söllisyyden, sosiaalisen ympäristön, ikääntymisen ja työllisyyden teemat. Yhteiskehittämisen, SIG´ien myötä yritykset ja opiskelijat haastetaan mukaan hankkeisiin ideoimaan ja kehittämään fiksumpaa tulevaisuutta. Teknologian avulla (digitaaliset palvelut, IoT ja 5G, botit, robotit ja automaatio, energiavarastot, sähköinen liikkuminen) parannetaan monin tavoin arjen toimivuutta. Smart City alustan tavoitteena on saada luotua konkreettisia demoympäristöjä ja pilotteja kaupunkiin, jossa uutta teknologiaa voidaan testata käytännössä suhteellisen pienellä riskillä.

VAMKin Smart City-alusta nostaa painopistealueeksi tuleville vuosille olemassa olevien teknologiaratkaisujen käyttöönotto ja soveltavatutkimus. Smart City teknologioita löytyy paljon ja erityisesti käynnissä oleva energiamurros haastaa kaupungin kehittämistä monella tavoin. Teknologialla harvoin on kuitenkaan itseisarvoa, vaan keskusteluissa pyritään eri yhteyksissä lähtemään liikkeelle käyttäjän/käyttäjien tarpeista ja käyttötapauksista (use cases). Vasta sen jälkeen etsitään ja ehdotetaan sopivia teknologisia ratkaisuja, jotta ratkaistaan oikeita ongelmia, eikä vain sovelleta teknologiaa sen soveltamisen ilosta. Sovellettavien teknologioiden hiilijalanjälki ja elinkaarivaikutukset pitää kuitenkin tarkoin arvioda.

VAMK on myös liittynyt Smart City innovation Cluster jäseneksi (https://www.scic.io/). Klusterin tavoitteena on muuttaa tulevaisuuden älykkäiden kaupunkien kehityskulkua yhdistämällä innovatiivisia yrityksiä, kaupunkeja ja tutkimusorganisaatioita yhteistyön avulla, jotta voisi syntyä uusia uskaliaita ratkaisuja.

Smart Industry toimintasuunnitelma 2023

Vaasassa on Pohjoismaiden merkittävin energiateollisuuden keskittymä ja ´Smart Industry´ tutkimusalustan toiminta keskittyy pitkälti paikallisen energiateollisuuden tarpeisiin. Energia-teollisuuden megatrendeinä voidaan pitää huolto- ja palveluliiketoiminnan merkityksen kasvua sekä ennalta ehkäisevän (proactive maintenance) teknisen ylläpidon merkityksen lisääntymistä. Tämä jälkimmäinen tapahtuu kehittyneen anturitekniikan, etäyhteyksien sekä erilaisten älykkäiden ratkaisujen (AI, Machine learning, big data, IoT) avulla. Näiden ”Smart” teknologioiden hyödyntäminen myös energiatekniikan valmistuksessa näyttelee keskeistä roolia, ja esimerkiksi konenäköä voidaan hyödyntää yhtä lailla 3D-tulostuksessa kuin robottiohjauksessa. ´Smart Industry´ kytkeytyy erityisesti älykkäiden ratkaisujen osalta tiiviisti Vamkin  `Smart City´ ja `Smart Well-Being´ tutkimusalustoihin.

Vaasan energiaklusterin toiminta liittyy pitkälti uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen (esim. Wärtsilän voimalaitokset tuulivoiman säätövoimana) ja myös Vamkin Smart Industry tutkimusalustan toiminta keskittyy pitkälti uusiutuvaan energiaan sekä sen mukanaan tuomiin haasteisiin. Vuonna 2021 Vamk aloitti yhteistyössä Novia amk:n kanssa opetusministeriön strategiarahalla ”Flexible Energy System Integration and Optimization” – hankkeen. Tämä hanke keskittyy siihen, kuinka tulevaisuuden energiajärjestelmät sopeutuvat sään mukaan vaihtelevaan tuuli- ja aurinkosähkötuotantoon energian varastointiratkaisuilla sekä energian kysyntäjoustoilla.

Vuoden 2023 ´Smart Industry` alustan painopisteiksi vuodelle 2023 esitetään TKI-hankkeita liittyen erityisesti uusiutuvien energiaratkaisujen tekniseen toteuttamiseen, lämpövarastoihin sekä valmistavan teollisuuden 3D tulostamisen sekä robotiikan älykkäisiin ratkaisuihin. TKI hankkeiden tavoitteena on tukea Vaasan ammattikorkeakoulun tekniikan alan opetusta kasvattamalla opetushenkilöstön substanssiosaamista, tukea alueen teollisuutta sekä osallistaa opiskelijoita mukaan TKI-hankeisiin. Seuraavassa on aihe-ehdotuksia opetusta tukevista TKI- hankkeista vuodelle 2023;

Tuulivoima

  • Tuulivoimalan sähkötekninen ja mekaaninen suunnittelu (esim. Bladed ohjelmiston hyödyntäminen https://www.dnv.com/services/wind-turbine-design-software-bladed-3775). Mahdollisia yhteistyötahoja Vaasassa Yaskawa ja Danfoss.
  • Tuulipuiston sähkösuunnittelu ja rakentaminen. Mahdollisia yhteistyötahoja Vaasassa; Hitachi Energy, VEO ja ABB.

Aurinkovoima

  • Hajautettujen aurinkosähköratkaisujen suunnittelu ja toteutus (pientuotanto, alle 1 MW)
  • Isojen aurinkosähköratkaisujen suunnittelu ja toteutus (aurinkopuistot/teolliset ratkaisut)

Lämpövarastot

  • Erilaiset lämpövarastointiteknologiat (TES) ja niiden suunnittelu ja hyödyntäminen maakunnassamme.
  • Erilaisten hukkalämmön lähteiden hyödyntäminen sekä hukkalämmön varastointi.

3D tulostaminen ja robotiikka

  • Erilaisten älykkäiden sovellusten (Industry 4.0) sovellusten hyödyntäminen
  • Konenäköratkaisut teollisen tuotannon optimoinnissa ja kehittämisessä.

Smart Well-Being toimintasuunnitelma 2023

Smart Well-Being vastaa sosiaalisesti ja eettisesti kestävällä tavalla yhteiskunnallisiin haasteisiin kuten väestön ikääntymiseen, mielenterveyden kasvaneisiin ongelmiin ja osattomuuteen  digitalisaatiota, talousosaamista ja palvelumuotoilua hyödyntäen.

Tutkimusalustalla luodaan ja kehitetään yhteistyössä kumppaneiden kanssa kustannustehokkaita, saavutettavia ja vaikuttavia palveluita, joissa palveluintegraatio toteutuu. Toiminnalla vahvistetaan verkosto- ja palveluohjausosaamista, edistetään potilas- ja asiakasturvallisuutta ja tuetaan painopisteen siirtymistä ennaltaehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. Käytännön kehittämistyössä palvelumuotoilua ja yhteiskehittämistä, joilla pyritään palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen sujuvuuteen hyödyntäen asiakkaiden kokemuksia sekä teknologian mahdollisuuksia. Palveluiden kehittämisen lisäksi edistetään kokonaisvaltaista hyvinvointia huomioimalla mielekäs, toimiva arki ja sen turvallisuuden edistäminen. Kehittämistyössä pyritään vahvistamaan kansalaisen osallisuutta ja mielekkäiden hyvinvointia vahvistavien yhteisöjen muodostaminen ja vahvistaminen.

Kehittämisteemoja ovat saavutettavuus, monitoimijuus, ennaltaehkäisevä työ, asiakas- ja potilasturvallisuus, palveluohjaus sekä asiakas- ja hoitotyön osaamisen syventäminen. Lisäksi pyritään vahvistamaan laaja-alaisen hyvinvoinnnin tukemisen teemoja muun muassa kulttuurihyvinvoinnin kautta.

Vuonna 2023 hanketyössä keskitytään mm. monialainen osaaminen kehittämiseen sosiaali- ja terveysalan digitalisaatiossa, monialaisen yhteistoiminnan vahvistamiseen  yhdessä Pohjanmaan hyvin-vointialueen kanssa, sotejohtamiseen, työhyvinvointiin, hyvinvointiteknologiaan, Green Care- toimintaan ja mm erityislasten palveluihin. VAMK osallistuu aktiivisesti sote-alan amk-verkostojen yhteisiin hankevalmisteluihin.

Vamkin TKI-toiminnan organisointi

VAMKin TKI –toiminta kattaa koko organisaation, TKI-toiminta käsittää kaikki yksiköt. Vuoden 2023 ulkoisen rahoituksen tavoite on 2 miljoonaa euroa. Tämä on jaettu yksikkökohtaisiksi tavoitteiksi. TKI-toimintaa yhteensovitetaan Korkeakoulupalvelut-yksikön alaisuudessa matriisissa TKI-palvelut-nimikkeen alla. TKI- palvelutoiminnan volyymin ja osaamisen kasvattaminen oli VAMKin erityinen kehittämiskohde vuonna 2021. VAMKin kaikki strategiassa määritetyt kehittämiskohteet korreloivat vahvasti TKI-toiminnan kanssa johtuen toiminnan horisontaalisesta luonteesta.  TKI-toiminnan merkitys on kasvava, niin talouden kuin osaamisen vahvistamisen näkökulmista. TKI-toiminnan luonne on duaali, se on itsessään operatiivista toimintaa, jota hallinnon palvelut tukevat ja  yksiköitä palvelevaa toimintaa. TKI-palveluiden rooli on  vahvistunut ja  toiminta korreloi vahvasti niin jatkuvan oppimisen kuin kansainvälisen toiminnan kanssa. TKI-toiminnan kehittämiseksi tullee ajankohtaiseksi tarkastella TKI-toimintaa kokonaisuudessaan niin organisaatiorakenteen kuin vastuiden näkökulmista.

TKI- toimintaa koordinoi TKI-päällikkö, Korkeakoulupalvelut -yksikköön kuuluen tiiminsä kanssa. TKI-palveluiden resurssointia on vahvistettu vuonna 2022 ja TKI-toiminnan kasvaessa resursseja tarvitaan lisää niin TKI-palveluihin ja koulutusyksiköihin.  Yhteistyö on tiivistä johdon, yksikön johtajien, koulutuspäälliköiden, Korkeakoulupalvelut-yksikön päälliköiden ja TKI-alustojen vetäjien ja henkilöstön kanssa. Luonnollisesti työtä tehdään tiiviisti alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa, verkostoja sekä johtaen että niihin osallistuen. TKI-alustojen vetäjien ja TKI-palveluiden kesken on luotu tiivis yhteistyömalli. TKI-tiimissä työskentelee TKI-päällikön alaisuudessa kolme TKI-erityisasiantuntijaa, kaksi projektipäällikköä, projektiassistentti sekä aika ajoin TKI-harjoittelija. TKI-palveluja on tavoitteena vahvistaa edelleen vuoden 2023 aikana. Lisäksi Muotoilukeskus Muovan palveluksessa toimii hankehallinnon talousasiantuntija.

Johtoryhmä seuraa strategian mukaisten TKI- tavoitteiden toteutumista neljä kertaa vuodessa. Myös hallitus seuraa TKI-toiminnan edistymistä. TKI-johdon foorumi (rehtori ja yksiköiden johtajat sekä TKI-päällikkö) kokoontuu kerran kuukaudessa TKI-toiminnan ajankohtaiskatsaukseen. Koulutus-päälliköiden roolina on toimia koulutusalojensa ”portfoliopäällikköinä” ja omien projektipäälliköiden esimiehenä. He  myös vastaavat TKI-hankkeiden resurssien allokoinnista. Projektipäällikköinä toimimiseen kannustetaan, osaamista kehitetään ja työtä tuetaan. TKI-toimintaa tehdään VAMKissa verkostomaisesti, yhdessä kehittäen. Avoin tiede ja tutkimus (ATT) on TKI-päällikön vastuulla. Työtä tehdään tiiviisti yhdessä ATT-ryhmässä ja yhteistyössä VAMKin julkaisutoimikunnan kanssa sekä Tritonian kanssa.. Kansallinen yhteistyö ATT:n osalta on aktiivista.

VAMK on mukana laajasti kansallisessa yhteistyössä ja TKI-päällikkö on TKI-johdon verkoston jäsen. Varajäsenenä toimii Muotoilukeskus Muovan johtaja. Vaasan korkeakoulukonsortion TKI-yhteistyön aktivoimiseksi VAMKin perustama Vaasa RDI- Network jatkaa verkostomaista toimintaansa VAMKin TKI-päällikön koordinoimana.

TKI-toiminnan avainresurssit ovat VAMKissa  olleet niukat ja niitä vahvistetaankin vuonna 2023. Yksiköiden välisitä eroja on TKI-toiminnan kyvykkyyksissä. TKI-ohjelman mukainen kehittämistyö etenee suunnitelmallisesti askel kerrallaan. TKI-toimintakulttuuria, prosesseja, tiedolla johtamista kehitetään, tehtävänkuvia uudistetaan ja vastuita selkeytetään ja resursseja vahvistetaan. TKI-toiminnan vahvistuessa kasvaa tarve uusille rekrytoineille, liittyen esimerkiksi kansainväliseen rahoitusosaaminen ja hankevalmisteluun, hankehallinnointiin sekä kehittyvään muuhun toimintaan. TKI-alustojen vetäjien resurssointia on vahvistettu ja opettajien mahdollisuuksia osallistua aktiivisemmin hankevalmisteluun mahdollistetaan.

TKI-palveluissa tehtävänkuvia on selkeytetty ja TKI-erityisasiantuntijat erikoistuvat omiin vastuu-alueisiinsa. TKI-palveluihin on luotu nk. TKI-urapolku. Hankkeiden valmistelusta ja sopimuksista vastaa Minna Ritari, toimien myös ATT- vastuuhenkilönä. Hanketaloudesta ja raportoinnista vastaa Sari Hudd, toimien myös Thinking Portfolion vastuuhenkilönä. Sirpa Loukiainen-Nygårdin vastuulla on erityisesti kansainvälisen hankkeiden valmistelu, ja vielä tällä hetkellä mm. Jotpa-hakemukset. Luonnollisesti pienten resurssien vuoksi TKI-palveluissa sijaistetaan tarvittaessa toinen toisiaan. Vuonna 2023 mahdollisten rekrytointien myötä on mahdollisuus laajentaa osaamista ja kehittää entisestään toimenkuvia erikoistuen ainakin hieman esimerkiksi rahoitusmuotojen tahi substanssien mukaan.

KARVIn auditoinnissa keväällä 2021 todettiin Vaasan ammattikorkeakoulussa olevan ”Lupaavaa TKI-toimintaa: VAMK on vahvistamassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa kunnianhimoisesti, ja sen kannattaisi ottaa nykyistä proaktiivisempi rooli TKI-ekosysteemin luomisessa ja kehittämisessä. Auditointiryhmä muistutti, että henkilökunnan tukemista muutoksessa on jatkettava ja varmistettava hiljaisen tiedon siirtyminen organisaatiossa. ” Tähän liittyen voidaan todeta VAMKIn edenneen KARVIn toiveiden mukaisesti. Erityisen ilahduttavaa on VAMKIN koko ajan vahvistuva rooli alueellisissa ja kansallisissa TKI-ekosysteemeissä.

Auditointi oli maaliskuussa 2021. TKI-ohjelma hyväksyttiin juuri ennen 12.3.2021. TKI-ohjelma päivitetään vuosittain vuodenvaihteessa.

6. TKI-toiminnan strategiset kehittämiskohteet ja -toimenpiteet

VAMKin strategian mukaisesti TKI-toiminta oli vuoden 2021 strateginen kehittämiskohde. TKI-toiminnan määrätietoinen kehittäminen ja vahvistaminen on jatkuu. Kirjallisesti on todettu tavoitteena olevan TKI-toiminnan ulkoisen rahoituksen volyymin kaksinkertaistaminen 2024 mennessä. TKI-toiminta kattaa koko VAMKin organisaation. Kehittämiskohteet ovat ilmiölähtöisiä, kaikenlaiset organisaation sisäiset ja ulkoiset rajat ylittäviä. TKI-toimintaa seurataan kokonaisuutena niin talouden kuin toiminnan osalta.

Vuonna 2022 tavoitteeksi on kirjattu, että  VAMK on kehittyvä ja innostuva organisaatio, joka rakentaa uusia, hanketoimintaan ja palveluliiketoimintaan liittyviä prosesseja ja kumppanuuksia kehittäen henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. VAMKin TKI-toiminta on yhtenäistetty ja organisoitu koko organisaation kattavaksi toiminnaksi. TKI-toiminta operatiivisena, organisaation läpäisevänä toimintana on löytänyt paikkansa VAMKin organisaatiossa. TKI-toiminta on vaikuttavaa, laajasti verkostoitunutta ja avointa. Vuoden 2022 osalta voidaankin todetaan, että toiminta eteni tavoitteen mukaisesti. Työ jatkuu vuonna 2023, siten että vuonna 2024 on VAMK terve ja toimiva AMK, joka on taloudellisesti kestävä, hyvinvoivan henkilöstön osaaminen on ajantasaista, johtaminen on eettisesti kestävää ja toiminta perustuu kestävään kehitykseen. Tavoitteena on olla kolmen parhaan pienen ammattikorkeakoulun joukossa rahoitusmallimittareiden valossa. TKI-toiminta on kansallisesti ja kansainvälisesti hyvin verkostoitunutta. VAMKin rooli innovatiivisena, monialaisena verkostotoimijana, kansallisen ja alueellisen innovaatiojärjestelmän aktiivisena toimijana on tunnustettu ja vahva. Tulorahoituksen tavoitteet on saavutettu.

Tulorahoituksen tavoitteiden seurantaan on kiinnitetty erityistä huomioita. OKM seuraa ulkoisen hankerahoituksen määrää ja kerää tiedot keväisin kyselyllä. Tilastokeskukseen raportoidaan vastaavat tiedot, josta ne siirtyvät Vipuseen. Ulkoisen rahoituksen määrä on todellinen tuloutettu TKI-rahoituksen euromäärä, jota vastaan saadaan vastinrahoitusta 0,7 kertoimella. Ulkoisen rahoituksen toteumaa seurataankin kuukausittain. Keskeistä on varmistaa, että hankkeet käynnistyvät suunnitellusti ja ne on resursoitu täysimääräisesti. Koko organisaation tasolla ja yksikkökohtaisesti on seurattava käynnissä olevien hankkeiden suunnitelmallista toteutumista, päätöksiä (joissa on arvioitu vuosittainen euromäärä) sekä  jätettyjä hankehakemuksia erityisesti resurssisuunnittelun näkökulmasta. Hankkeiden suunniteltu toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää taloudellisen vipuvaikutuksen vuoksi. Kokonaistaloudellisesti on edelleen tärkeää seurata omarahoituksen volyymia sekä kustannuksia ts. resursseja, joita hankkeiden toteuttaminen vaatii. Koulutushankkeiden osalta olennaista on seurata osallistuneiden ja opintosuoritusten määrää ja varmistaa niiden kannattavuus.

VAMKin TKI- toiminnan tavoitteita ja kehittämiskohteita on avattu edellä itsearviointiin ja tehtyihin havaintoihin perustuen. Mikäli aiomme saavuttaa lähivuosien tavoitteet ja strategiassa vuodelle 2030 asetetun tavoitetilan, on TKI-toiminnan kehittämisen oltava koko organisaation läpäisevää, vaikuttavaa ja johdettua. TKI- ulkoisen rahoituksen tavoitteet ovat huomattavasti strategiassa asetettuja kunniahimoisemmat johtuen TKI-toiminnan merkittävyydestä organisaation menestykselle.

TKI-toiminnan strategiset kehittämiskohteet 2021-2024

TKI-ohjelmassa määritellyt TKI-toiminnan strategiset kehittämiskohteet 2021-2024 ovat

  1. TKI-toimintakulttuurin ja -prosessien kehittäminen; ilmiölähtöisen, opiskelijat, opettajat ja työelämän yhdistävän, toiminnan vahvistaminen
  2. TKI-toiminnan laadun ja arvioinnin kehittäminen
  3. Strategisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön sekä asiakaskokemuksen johtamisen kehittäminen
  4. TKI-toiminnan osaamisperustan ja resurssien vahvistaminen
  5. Tulevaisuuden ennakoinnin ja toimintaympäristön dynaamisen seurannan systematisointi
  6. Innovaatiotoimintojen ja kaupallistamisen käytäntöjen kehittäminen
  7. Avoimen tieteen ja tutkimuksen ja TKI- viestinnän kehittäminen

Tki strategiset kehittämiskohteet 2021 2024

Kuva 15: TKI-toiminnan strategiset kehittämiskohteet 2021-2024

 

TKI-toimintakulttuurin ja -prosessien kehittäminen; ilmiölähtöisen, opiskelijat, opettajat ja työelämän yhdistävän, toiminnan vahvistaminen

Tavoite:

VAMKin TKI- toiminnan yhteisen toimintakulttuurin synnyttäminen: vahvistamalla TKI-toiminnan profiilia, vaikuttavuutta sekä yhteiskehittävää, rajat ylittävää kulttuuria sekä lisäämällä TKI-toiminnan ja opetuksen vuorovaikutusta ja opiskelijoiden TKI- toiminnan yhteydessä suoritettavia opintoja.

TKI- alustoilla on tavoitteen saavuttamisessa merkittävä rooli.

Toimenpiteet:

  • TKI-aktiivisuus VAMKissa -kyselyn toteuttaminen joka toinen vuosi, aiempi TKI-kokemus ja intressit TKI-työhön, Seurantakohde: TKI-toimintaan osallistunut henkilöstö.
  • Yksikkökohtaiset TKI-ennakointi- ja seurantakokoukset kuukausittain. Yhteistyön tiivistäminen koulutusyksiköiden johtajien ja koulutuspäällikköjen kanssa TKI-hankkeiden ennakoivassa tuntisuunnittelussa ja seurannassa: yliopettajien ja lehtoreiden toimenkuvien edelleen kehittäminen työaikaan sisältyvän mitattavissa olevan TKI-toiminnan osalta.
  • Yhteiskehittämisen myötä opettajien vahva osallistaminen TKI-toimintaan ja hankkeissa työskentelevien puolestaan opetuksen toteutukseen.
  • Uusien mallien luominen opiskelijoiden TKI-toimintaan osallistumiseen. Seurantakohteet: TKI-toimintaan osallistuneet opiskelijat/ opiskelijoiden TKI-opintopistetavoite
  • VAMKin TKI-osaamisen ja kyvykkyyksiä vahvistava sisäinen koulutus ja yhteiskehittäminen: TKI-toiminnan periaatteita ja käytäntöjä- kokonaisuus 6x1h toteutetaan vuosittain.

Systeemiseen kehittämiseen ja vaativimpien kansainvälisten TKI-hankkeiden ja johtamiseen keskittyvä yhteiskehittämiskokonaisuus. Suunnitellaan tarvelähtöisesti yhteistyössä  alueen korkeakoulujen ja avaintoimijoiden kanssa. VAMK on esittänyt tiivistyvää Merenkurkun korkeakouluyhteistyötä yhdessä valittavien teemojen osalta.

Muita yhteiskehittämisen teemoja esimerkiksi: Kestävä ja vastuullinen TKI-toiminta, yrittäjyys ja innovaatiotoiminta, yhteiskunnallinen yrittäjyys; pk-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen; digitaalistuva hyvinvointi; hanketoimijoiden koulutus koulutusprosesseihin ja koulutusohjelmien pedagogisiin valintoihin, opettajien koulutus palvelumuotoilun ja asiakaskokemuksen ymmärtämisen saloihin.

  • Sopimusten päivittäminen lakimiespalveluina
  • Suunnitelmallinen TKI-viestintä yhteistyössä VAMKin viestintä- ja markkinointiyksikön kanssa, TKI- viestintästrategian mukaisesti sisäisesti ja ulkoisesti: VAMKin TKI-toiminnan säännöllinen, vuorovaikutteinen viestintä (tulosten, asiantuntijoiden, opiskelijoiden valossa, Energiaa- ja muissa julkaisuissa, eri medioissa ja somekanavissa.)
  • Aktiivi osallistuminen strategisesti valituille messuille/tapahtumiin kuten EnergyWeek, Pohjanmaan Teollisuus, alihankintamessut, Materiaaliviikko jne. sekä ammattikorkeakoulujen yhteisiin TKI-toiminnan tunnettavuutta lisääviin toimiin.

Seurantakohde: VAMK TKI-toiminnan medianäkyvyys

Laadun ja arvioinnin kehittäminen

Tavoite:

VAMKin TKI-prosessikuvaus kattaa koko organisaation toiminnan. Kehitetään arviointi- ja palautejärjestelmä, jonka tuloksia hyödynnetään järjestelmällisesti.

Toimenpiteet:

Edellyttää VAMKIn  TKI- toiminnan laadunhallintajärjestelmän kehittämistä. Laatumittariston tulee olla johdettu OKM:n mittaristosta ja kytketty VAMKin strategiaan sekä jo olemassa oleviin seurantajärjestelmiin.

  • VAMKin TKI-laadunhallintamittariston kehittäminen hyödyntäen AMK-verkostossa tehty TKI-laatumittarityö; VAMKin TKI -laadunhallintaprosessin kehittämiseen sisäisesti ja ulkoisesti.
  • VAMKin TKI-toimintaa seurataan tulosmittareiden ja seurantakohteiden kautta. Seurantakohteiden avulla pystytään tehokkaammin seuraamaan niin VAMKin, OKM:n tavoitteiden saavuttamista kuin myös alueellista vaikuttavuutta.

Vuonna 2021 TKI-ohjelmassa määriteltiin seuraavat kohteet:

  • VAMKin strategian toteuttaminen
  • Painoala ja TKI-alusta, johon liittyy tai nouseva ala
  • Rahoittajan tavoitteen toteuttaminen
  • Hankkeen lisäarvo alueen kehittämiselle
  • Hankkeen lisäarvo alan kehittämiselle
  • Hankkeen lisäarvo kestävän kehityksen edistämiselle (uusi seurantakohde)
  • Hankkeen lisäarvo digitalisaation edistämiselle (uusi seurantakohde)
  • Opiskelijoiden kytkeminen, TKI-opintopisteet tms. (uusi seurantakohde)
  • Hankepäätösten ja hankehakemusten määrä ( seurantakohde)
  • Ulkoisen rahoituksen määrä ( strategiamittari)
  • omarahoituksen osuus/ tuottavuus (osin uusi seurantakohde))
  • TKI-toimintaan osallistuvan henkilöstön määrä (uusi seurantakohde)
  • Julkaisujen määrä (strategiamittari)
  • Osallistuva rooli/koordinoiva rooli ( uusi seurantakohde)
  • Kansallinen/kansainvälinen hanke (uusi seurantakohde)
  • Yritysten osallistuminen/arvio (strategiamittari)

Vuosien 2021-2022 aikana tiedolla johtamista on kehitetty. Talouden seuranta ja ennakointi perustuu kirjanpitoon ja tuntien osalta Thinking Portfolioon. Tulosmittareiden ja seurantakohteiden myötä pystytään arvioimaan hankkeen vaikuttavuutta monella tavoin. Vuonna 2023 seurantaa kehitetään edelleen (mm. Thinking Portfolio, Power Bi, kirjanpidon jaksotukset, kyselyt).

Lisäksi määritellään tarvittavia laadullisia mittareita käyttäjälähtöisiin yritysten kehitysprosesseihin, ekosysteemien/klusterikehittämisen vahvistamiseen ja asiakaslähtöisiin painoalojamme mukaisiin ratkaisuihin TKI- toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseksi.

Vamk tki strategiamittari

Kuva 16.  VAMKin TKI-toiminnan strategiamittarit ja seurantakohteet

Strategisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön sekä asiakaskokemuksen johtamisen kehittäminen

Tavoite:

Tavoitteena on vahvistaa VAMKin aktiivista ja tavoitteellista TKI- sidosryhmä- ja verkostoyhteistyötä Vaasan korkeakoulukonsortion kanssa, erityisesti Vaasan yliopiston ja Novian, ja Centrian. Laajemmin Länsirannikolla  ekä korkeakoulusektorilla laajemmin kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena on VAMKin strategisten kumppanuuksien toteutuminen erinomaisesti myös TKI-yhteistyön osalta. Luon-nollisesti tavoitteena on, että yhteistyösuhteet yritysten, yhteisöjen ja muiden kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa säilyvät, lisääntyvät ja vahvistuvat.

TKI-toiminnan vaikuttavuuden näkökulmasta tavoitteena on asiakaslähtöisen monialaisen palvelu-toiminnan kehittäminen ja asiakaskokemuksen johtaminen.

Toimenpiteet:

  • VAMKin vuonna 2021 tehdyn sidosryhmäanalyysin pohjalta edelleen kehittyvä systemaattinen sidosryhmä-, kumppanuus- ja verkostotoiminta.  Sidosryhmä- ja verkostoanalyysi päivitetään vuonna 2023 aikana ja sen myötä syntynyt tilannekuva hyödynnetään VAMKin paikallisen, alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen tason yhteistyön kehittämisessä painoaloittain, alustoittain ja rooleittain.
  • Vaasan korkeakoulukonsortion TKI-yhteistyön edelleen vahvistaminen, esimerkiksi Vaasa RDI-Networkin toiminnan koordinoinnin myötä.
  • Aktiivinen osallistuminen kansallisen TKI-johdon verkoston työhön alaryhmineen.
  • Asiakaskokemuksen johtaminen ja asiakkuusstrategian kehittämistyö asiakaslähtöisen, monialaisen ja vaikuttavan  TKI- ja työelämäyhteistyön vahvistamiseksi ml. asiakkuus-järjestelmä. TKI linkittyy palveluliiketoiminnan kehittämiseen
  • TKI-viestintäsuunnitelman vuotuisten tapahtumien allokointi ja toteuttaminen
  • Monialaista yhteistyötä ja vuorovaikutusta edistävien opetuksen ja tutkimuksen toimintaympäristöjen ja alustojen kehittäminen, niin VAMKin sisällä, kuin Vaasan korkeakoulukonsortion ja edelleen työ- ja elinkeinoelämän edustajien ja muiden tahojen kanssa
  • VAMKIn Smart Space Innovaatiotilan jatkokehitystyö
  • VAMK RDI -Advisory Boardin toiminnan kehittäminen ja näkemysten hyödyntäminen TKI-toiminnan kehittämisessä

TKI-toiminnan osaamisperustan ja resurssien vahvistaminen

Tavoite:

Vahvistetaan TKI-toiminnan perustaa varmistamalla riittävä resurssointi suhteessa TKI-toiminnan tavoitteelliseen kehittämiseen. Kehitetään TKI-toiminnan suunnittelu- ja neuvontaprosesseja ja luodaan yhteiskehittämisen alustoja. Yhtenäistetään TKI-prosesseja, kehitetään projektiosaamista ja edelleen projektin valmistelun ja toteutuksen sujuvuutta, laatua ja riskienhallintaa. Edistetään aktiivisesti digitaalisten työkalujen käyttöönottoa ja hyödyntämistä.

Toimenpiteet:

  • Jatketaan TKI-toiminnan prosessien läpikäyntiä ja yhtenäistämistä VAMKin sisällä
  • Hankevalmistelulupaprosessin digitalisointi ja uuden toimintamallin käyttöönotto
  • TKI-toiminnan strateginen vuosikello (TKI-toiminnan johtamisen, ennakoivan suunnittelun, ja seurannan, hankevalmisteluun liittyen rahoitushakujen ja valmisteluaikataulujen, hankkeiden seurantaan liittyen maksatusten ja raportointiaikataulujen sekä mm. TKI- viestinnän näkökulmista)
  • TKI-toiminnan neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen: koulutukset, yksikkö- ja ryhmäkohtainen sekä henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus sekä TKI-toimintateamsin aktiivinen käyttö
  • TKI- palveluiden rahoitusohjelma- ja hankevalmisteluosaamisen ja resurssoinnin vahvistaminen
  • TKI-taloushallinnon kokonaisuuden kehitystyön jatkaminen (ennakointi ja seuranta)
  • Thinking Portfolion edelleen kehittäminen johdon ohjausjärjestelmänä ja projektihallintajärjestelmänä.
  • Osaamisen kehittämisen kokonaisuudet ( ja muiden edm. sisäisten ja osin yhteistyössä muiden korkeakoulujen/kaupunkikonsernin toimijoiden kanssa yhdessä tehtävien koulutusten suunnittelu ja toteutus.
  • TKI-henkilöstön toimenkuvien dynaaminen kehittäminen, osaamisen vahvistaminen ja työhyvinvoinnista huolehtiminen.
  • VAMKin TKI-toiminnan organisoinnin tarkastelu tarvittavine kehittämistoimineen.
  • TKI-toiminnan resurssien vahvistaminen TKI-toiminnan tavoitteellisen kehittämisen myötä

Tulevaisuuden ennakointi ja toimintaympäristön muutosten dynaamisen seurannan systematisointi

Tavoite:

VAMK seuraa aktiivisesti globaaleja megatrendejä, aistien hiljaisia signaaleja, sekä EU:n ja kansallista politiikkaa. Hallitusohjelma, sitä edeltävine tulevaisuusselontekoineen ja toimenpideohjelmineen sekä eri ministeriöiden näkemysten yhteensovittaminen korkeakoulun näkökulmasta OKM:n ohjauksen lisäksi on tärkeää. VAMK on aktiivisesti mukana aluekehitystyössä strategiansa mukaisesti ja tekee ennakoinnissa yhteistyötä sidosryhmien ja kumppanien kanssa.

Toimenpiteet:

  • VAMKIn TKI-toiminnan näkökulmasta keskeisimpien elinkeinoelämän ja yhteiskunnan sekä työelämän tilaa kuvaavien raporttien seuranta
  • Alueelliseen ja AMKien yhteiseen tiedolla johtamistyöhön osallistuminen sekä alueella jo tehtävän ennakointityön hyödyntäminen
  • Aktiivi osallistuminen SITRAn ja muiden kansallisten toimijoiden tulevaisuuden ennakointiin liittyvään työhön, esimerkiksi SITRAN Osaamisen aika -työ, Megatrendityö jne.
  • Aktiivi osallistuminen/tilaisuuksien järjestäminen eri kokoonpanoissa tapahtuviin alueen kehittämistä ja tulevaisuuden suunnittelua käsitteleviin työpajoihin, alustoille ja muuhun toimintaan. Osallistutaan aktiivisesti Wasa Future Festivaliin ja muihin vastaaviin tapahtumiin
  • VAMKin TKI-strategia- ja megatrendipäivät, yhteistyössä TKI- Advisory Boardin ja muiden mukaan kutsuttavien tahojen kanssa. Megatrendipäivä järjestetään keväisin, jolloin keskitytään megatrendeihin ja heikkoihin signaaleihin VAMKin TKI-toimintaan peilaten, ja katsotaan pidemmälle yhdessä, johdetusti. Vuoden mittaan järjestetään yhteisiä co creation tilaisuuksia

Tki toiminnan viitekehys

Kuva 17. VAMKin TKI-toiminnan suunnittelun viitekehys (Vest 2021)

 

Innovaatiotoimintojen ja kaupallistamisen käytäntöjen kehittäminen, TKIL Tutkimus,-kehitys-, innovaatiotoiminta ja liiketoimintamallit

Tavoite:

Avoimen, innostavan innovaatiokulttuurin luominen. TKI-toiminnassa, opetuksessa, täydennys-koulutuksessa ja palvelutoiminnassa syntyneiden tulosten ja projekteissa syntyneiden  tehtyjen ideoiden löytymistä, hyödyntämistä ja kaupallistamista tehostetaan innovaatiotoimintojen käytäntöjä kehittämällä.

Toimenpiteet:

  • Aktiivinen toiminta alueellisen innovaatiojärjestelmän toimijana alueen korkeakoulujen, ammattioppilaitosten, kehittäjäorganisaatioiden, yritysten, yhteisöjen ja rahoittajien kanssa
  • VAMKin kokeilukulttuurin pelisääntöjen luominen, periaatteena matala kynnys ja olematon byrokratia
  • VAMKin ja Vaasan yliopiston yhteisen Westcoast Startup-toiminnan edelleen kehittäminen ja kytkeminen vahvemmin opetukseen sekä yhteistyön tiivistäminen mm. toisen asteen oppilaitosten kanssa
  • VAMK Innovation Open- tapahtuman suunnittelu ja vuotuinen toteuttaminen
  • Yhteiskunnallisten yritysten kehittämistyöhön osallistuminen
  • From RDI to Business- kaupallistamisosaamisen kehittäminen
  • Kasvu Open tapahtumaan osallistuminen
  • VAMKin vuoden 2023 TKI- henkilöstö- ja opiskelijapalkinnot keväisin)
  • Yhteistyö eri toimijoiden kanssa kanssa TKI-alustojen Co Creation- toiminnan vahvistamiseksi
  • Monialaisen, yhteiskehittäjyyden kulttuurin jatkuva vahvistaminen ja vaaliminen ja tätä edistävien oppimis- ja toimintaympäristöjen kehittäminen, Smart Spacen kehittäminen sekä Vamk Smart Howspacen aktiivinen hyödyntäminen
  • Yhteistyö Wasa Innovation Centerin Tiedeuutisten ja vastaavien kanssa

Avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä TKI-viestinnän kehittäminen

Tavoite:

  • VAMK on sitoutunut avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintaperiaatteiden noudattamiseen strategiansa mukaan. VAMK on vuoden 2024 lopussa kehittämistasolla 4. Avoin tiede ja tutkimus on osa jokaisen arkea. VAMKIn TKI-toiminta on aktivoitu myös avoimen tieteen näkökulmasta. VAMKIn julkisesti rahoitettu TKI-toiminnan tulokset ovat avoimesti verkossa saavutettavissa. VAMKin julkaisussa noudatetaan TENKin laatimaa Hyvän tieteellisen käytännön ohjetta. Julkaisujen tavoitemäärä on 280.

Toimenpiteet:

  • VAMKin ATT-ryhmä jatkaa työtä koordinoidusti ja tavoitteellisesti; avoimen tieteen ja tutkimuksen arkeistamista jatketaan hyödyntäen muissa AMKeissa tehdyt etenemistavat.
  • VAMK osallistuu tutkimuksen teemavuosiin, Vaasan tiedekarnevaaleihin ja vastaaviin tapahtumiin
  • Julkaisutyöpajatoimintaa jatketaan keväisin ja syksyisin
  • TKI-hankejulkaisu ja Peda-julkaisu tuotetaan vuonna 2023
  • Avoimuuden kehittymistä seurataan säännöllisesti julkaisujen määrällä ja avoimuusprosentilla
  • Avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantatulosten perusteella kehitetään erityisesti oppimisen avoimuutta (TKIO)
7. TKI-toiminnan seurantakohteet

Seuraavaan taulukkoon on koottu sekä VAMKin TKI-toiminnan OKM:n kanssa sovittuja mittareita tukevat TKI-toiminnan seurantakohteet. Usean seurantakohteen osalta lähtötasoa ei ole tiedossa ja seuranta aloitetaan vasta vuodesta 2021. Tavoitetasot määritellään  ja seurantakohteiden toteumaa seuranta-alustana kehitetään Thinking Portfoliota, johon tietoja aletaan täyttää vuoden 2023 aikana.

Screenshot (50)

TKI-toiminnan seurantakohteet

 

Tutustu myös näihin

Yhteystiedot

Marja-Riitta Vest

TKI-päällikkö

Korkeakoulupalvelut | TKI-palvelut

marja-riitta.vest@vamk.fi | +358 207 663 500

TKI-palvelut@vamk.fi