Uudet yksikönjohtajat luotsaavat tekniikan ja sote-alan yksiköt kohti kestävää tulevaisuutta

VAMKin uudet tekniikan ja sote-yksikön johtajat aloittivat elokuussa. Molemmat ovat alansa rautaisia asiantuntijoita, jotka haluavat kehittää yksiköidensä toimintaa vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Tärkeitä teemoja ovat sekä koulutuksen ja tutkimustoiminnan kehittäminen että yritysyhteistyön syventäminen.

Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan yksiköissä alkoi uusi aikakausi, kun uudet yksikönjohtajat aloittivat työnsä 14.8.2023. Tekniikan yksikön johtajana aloitti tekniikan tohtori ja dosentti Ville Isoherranen ja sosiaali- ja terveysalan yksikön johtajana hallintotieteiden tohtori Hanna-Kaisa Pernaa.

Molemmilla yksikön johtajilla on vankka oman alan käytännön kokemus. Hanna-Kaisa Pernaalla on sairaanhoitajataustan myötä vahva sote-puolen työkentän ymmärrys. Ville Isoherranen taas tuntee yritysmaailman monesta eri näkökulmasta. Hän on työskennellyt urallaan sekä isoissa kansainvälisissä yrityksissä johtamistehtävissä että pienissä teknologia-alan start up-yrityksissä.

Korkeakoulumaailma ja tutkimustoiminta on kummallekin entuudestaan tuttua. Isoherranen toimi aikaisemmin Oulun ammattikorkeakoulussa tekniikan ja luonnonvarayksikön johtajana. Hän on myös johtanut Oulun yliopiston kansainvälisen tutkimusinstituutin tutkimustoimintaa. Pernaa puolestaan toimi aiemmin Vaasan yliopistossa tutkijatohtorina ja koordinoi muun muassa tutkimusyhteistyötä Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa.

Laaja-alaista kehitystyötä soteyksikössä

Uudessa tehtävässään Pernaa pitää siitä, että voi olla laaja-alaisesti monessa mukana. Sote-yksikön johtajana hän pääsee vastaamaan alueen ja yhteiskunnan kehittyviin ja muuttuviin tarpeisiin kouluttamalla ammattilaisia ja tulevaisuuden osaajia. Yksikön kehittämistyön kannalta Pernaa aloitti VAMKissa juuri sopivaan aikaan, sillä sote-yksikössä käynnistyy opetussuunnitelman uudistustyö samanaikaisesti koko VAMKin uuden strategian työstämisen kanssa, ja nämä kulkevat osin käsikkäin.

”Sote-yksikössä meillä on yhteinen tehtävänä raamittaa oman toimintamme toivottu tulevaisuus ja määrittää kehityspolut sen saavuttamiseksi”, kertoo Pernaa.

Pernaa uskoo yhteistyöhön kehityssuunnan määrittelyssä. ”Suunnan määrittelyyn osallistuu koko yksikön henkilöstö, oma tehtäväni on toimia kompassina ja luotsina, auttaa yhteisten tavoitteiden määrittelyssä, mahdollistaa kehityspolut, tarkastella tavoitteiden saavuttamista ja seurata kehitystä. Tavoitteet myös muuttuvat ajassa, joten luotsaaminen ei lopu ensimmäiseen satamaan”, pohtii Pernaa.

Tekniikan alan osaamisen tärkein kumppani nyt ja tulevaisuudessa

Isoherranen tahtoo uudessa roolissaan olla henkilöstön tukena. ”Koen, että onnistumisen mahdollistaminen on avainasia. Pyrin poistamaan tuloksellisuuden esteitä, jotta jokainen voi onnistua ja innostua. Yhdessä teemme tuloksen ja haluamme olla jatkuvasti parempia”, Isoherranen kertoo.

Kuten sote-yksikössä, myös tekniikan yksikössä tehdään määrätietoista kehittämistyötä monella saralla. Isoherranen kertoo, että meneillään on AMK- ja YAMK-tutkintojen opetussuunnitelmien uudistaminen sekä jatkuvan oppimisen opintokokonaisuuksien laajentaminen kohti ympäri vuoden tapahtuvaa, ajasta ja paikasta riippumatonta oppimista. ”Ajallaan valmistuminen ja opintojen ohjausmallin kehittäminen on tekemisemme keskiössä”, toteaa Isoherranen.

Vaasan ammattikorkeakoulussa on panostettu pitkään erilaisiin väyliin toisen asteen opinnoista korkeakouluun.

”Näitä väyliä kehitetään jatkuvasti yhdessä toisen asteen kanssa. Olisikin hienoa, että yhä useampi löytäisi tämän hienon mahdollisuuden tulla eri väyliä pitkin opiskelemaan VAMKiin. VAMK on loistava valinta, kun haluaa insinööriksi”, sanoo Isoherranen.

Tekniikan opiskelijoille on tarjolla erittäin hyvät oppimisympäristöt Technobothnian opetus- ja tutkimuslaboratoriossa. ”Näen että meillä saatava osaaminen on osaltaan ratkaisemassa ilmastonmuutoksen haasteita. Meillä on vihreässä siirtymässä tarvittavaa käytännön osaamista. VAMKista valmistuvat insinöörit, myös kansainväliset osaajat, työllistyvätkin todella hyvin alueen yrityksiin”, Isoherranen kertoo.

Vahva vuorovaikutus alueen yritysten ja organisaatioiden kanssa

Sekä sote- että tekniikan alalla yhteistyö alueen eri yritysten ja organisaatioiden kanssa on tärkeää. Tästä Isoherranen ja Pernaa ovat samaa mieltä. Yhteistyötä tehdään niin tutkimus- ja kehityshankkeiden kuin erilaisten tilauskoulutusten ja yrityspalveluiden kautta.

”Olemme hyvä kumppani alueen yritystoiminnalle. Tekniikan alalla VAMKin vahvuuksia ovat muun muassa konetekniikassa robotiikka sekä sähkö- ja energiatekniikan eri osa-alueet. Energy Talent-ohjelmamme palvelevat sekä opiskelijoiden että paikallisten yritysten tarpeita. Niiden avulla tekniikan opiskelijat saavat oman alan harjoittelu- ja työpaikkoja ja yritykset omiin tarpeisiinsa koulutettuja osaajia”, kertoo Isoherranen.

Pernaa kokee tärkeäksi alueen toimijoiden välisen vuorovaikutuksen vahvistamisen, jotta erilaisiin tarpeisiin voidaan vastata paremmin. ”Toivon rohkeutta vuorovaikutukseen eri toimijoiden välillä, muun muassa tutkimushankkeiden ja rahoituksen saamiseksi”, pohtii Pernaa ja jatkaa: “Alueen työnantajilla on tämän lisäksi merkittävä rooli, kun määrittelemme koulutuksen kehityssuuntia.”