Hiilen sidonta biomassaan

Hankekoodi: 212708

Alusta: Smart Industry

Kieli: Ruotsi

Hankkeen kuvaus

Vaasan Risöfladanin monipuolinen koekenttä muodostaa erinomaisen infrastruktuurin erilaisiin kokeisiin apukastelulla maataloudessa. Kahdella osapellolla on perinteisten peittoojien lisäksi erillinen ruiskutussilmukka, joka sijaitsee n. 60 cm maanpinnan alapuolella ja siten n. 50-60 cm salaojituksen yläpuolella. Ruiskutussilmukkaa voidaan käyttää osakasteluun, mutta myös liuenneiden ravinteiden, kuten ammoniumtypen, tehokkaaseen injektointiin. Alustavat pienimuotoiset kokeet ovat osoittaneet, että tähän syvyyteen ruiskutettuja ravinteita on saatavilla kasveille. Pienimuotoisten kokeiden tulokset osoittavat kasvaneen sekä viljan että rehun sadon osalta. Lisäksi rehukasvien juurimassa kaksinkertaistui, mikä tarkoittaa, että maaperän kasvibiomassaan on sitoutunut merkittävästi lisääntynyt määrä ilmakehän hiilidioksidia. Hankkeessa tehdään käytännön mittakaavassa pilottitutkimuksia laimennetun virtsan ruiskutuksella ja verrataan pelkkään osakasteluun. Viljely- ja juuribiomassa mitataan kasvukauden lopussa ja ojitusveden ravinnepitoisuutta seurataan hankkeen aikana.

Tavoitteet

Hanke on vuoden mittainen pilottiprojekti, jonka tavoitteena on:

1. tutkia uutta lannoitusmenetelmää alikastelulenkin kautta
2. tutkia, parantaako menetelmä satoa
3. selvittää, vähentääkö menetelmä ravinteiden vuotamista vesistöön
4. tutkia, voiko menetelmällä tehdä peltoalueesta parannetun vähentää hiilidioksidia lisäämällä kasvibiomassaa maaperässä

Tuloksia seurataan ottamalla näytteitä ja analysoimalla sadonkorjuuta, juurien biomassaa ja salaojitusvettä. Tuloksia verrataan vastaaviin tuloksiin vertailukentillä, jotka saavat vain osakastelua.

Tulokset

Pienimuotoisissa viljelykokeissa koepellolla, niin sanotuissa viljelyputkissa, todettiin, että laimennetun virtsan (kultaveden) ruiskuttaminen noin 60 cm:n syvyyteen lisäsi merkittävästi sekä vilja- että rehusatoa. Dramaattisin tulos oli, että rehukasvien juurimassa kaksinkertaistui käsittelyn myötä 40 tonnista 80 tonniin juurimassaa hehtaaria kohden.

Hypoteesimme on, että saamme parempia satoja ja että tällä tekniikalla voimme parantaa peltomme toimintaa hiilidioksidin hajautuessa voimakkaamman juurikasvun kautta, joka sitoo ilmakehän hiilidioksidia ja varastoi sen biomassana maaperään.