Hyvinvointiohjelman tavoitteena on turvata ja aktiivisesti kehittää keinoja ja toimenpiteitä, joilla teemme ammattikorkeakoulustamme meille kaikille turvallisen ja hyvinvointiamme tulevan opiskelu- ja työympäristön. Hyvinvointiamme uhkaaviin tekijöihin puuttuminen ja ennaltaehkäisy ovat osa ammattikorkeakoulumme kokonaistoimintaa. Tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvointia uhkaavien ongelmien ja kriisitilanteiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen.
Tavoitteena on myös pyrkiä estämään opiskelijoiden syrjäytyminen koulutuksesta ja tukea heidän mahdollisuuksiaan saattaa opintonsa päätökseen. Esimerkiksi päihteiden ja huumeiden käyttö sekä mielenterveysongelmat hoitamattomana tulee nähdä myös työturvallisuuden riskitekijänä. Ammattikorkeakoulussa opiskelu ja opiskeluun liittyvä työssä oppiminen edellyttävät näiden uhkaavien tekijöiden minimoimista ja ennaltaehkäisyä.
Hyvinvointiohjelman liitteenä on tiivis varhaisen puuttumisen toimintamalli, johon on koottu ohjeet avuksi ja tueksi hyvinvointia uhkaavien tilanteiden hoitamiseen sekä ennalta ehkäisyyn.
Sisältö:
- 1. Johdanto
- 2. Varhainen puutttuminen
- 3. Mielenterveyden tukeminen
- 3.1. Merkkejä mahdollisista mielenterveyden ongelmista
- 3.2.. Miten toimia ja mistä apu
- 4. Päihteet opiskeluympäristössä
- 5. Netti- ja peliriippuvuus
- 6. Epäasiallinen kohtelu ja kiusaaminen
- Miten toimia ja mistä apu?
1. Johdanto
Hyvinvointiohjelman tavoitteena on turvata ja aktiivisesti kehittää niitä keinoja ja toimenpitei-
tä, joilla teemme Oy Vaasan ammattikorkeakoulu Ab:sta meille kaikille turvallisen ja hyvin-
vointiamme tukevan opiskelu- ja työympäristön. Hyvinvointiohjelman oleellinen osa on var-
hainen puuttuminen.
Vaasasssa 23.5.2019 | VAMKin Hyvinvointityhmä
2. Varhainen puuttuminen
Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan sitä, että opiskelijan ja opiskeluyhteisön ongelmat ha-
vaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Työnte-
kijä tai opiskelija saattaa tunnistaa, että nuorella on ongelmia, mutta keskustelun aloittaminen
ja asian esille ottaminen voi olla vaikeaa.
Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri on tärkeä. Opiskelijan kohtaamisessa ei saisi ilmetä lei-
maamista tai moralisointia. Arvosta opiskelijaa ja kuuntele häntä. Puhekeksiottotilanteessa
esitä huolesi, kerro että olet huolissasi hänestä. Tarjoa apuasi.
3. Mielenterveyden tukeminen
Huolista huolimatta jokaisella on myös voimavaroja. Kun voimavarat pidetään mukana kes-
kustelussa, vahvistetaan samalla luottamusta omiin kykyihin selviytyä haastavistakin elämän-
tilanteista.
3.1 Merkkejä mahdollisista mielenterveyden ongelmista:
- Keskittymisvaikeudet, vaikeus rentoutua
- Mielialavaihtelut, ahdistuneisuus, uupumus, jännittyneisyys, ärtyneisyys, kiukkuisuus,
pitkittynyt vihan tunne - Unihäiriöt – vaikeus saada unta, toistuva heräily, jatkuvat painajaiset
- Paniikkikohtaukset
- Psykosomaattinen oireilu (huimaus, päänsäryt, selkäsäryt, vatsakivut)
- Yksinäisyyden tunne, elämän tuntuminen tyhjältä merkityksettömältä
- Eristäytyminen
- Epäsuora itsetuhoinen käyttäytyminen, poikkeava päihteidenkäyttö, lainvastainen toi-
minta.
3.2. Miten toimia ja mistä apua?
Hae rohkeasti apua, jos jaksamiseen liittyvät asiat mietityttävät tai havaitset itsesi tai lähipii-
riisi kuuluvan ihmisen kärsivän mahdollisista mielenterveyden häiriöistä. Tärkeää on, että
havaittua ongelmaa ei sivuuteta. Vaasan ammattikorkeakoulussa opiskelijoilla on käytettävis-
sään opiskeluterveydenhuollon psykologipalvelut, joihin ohjautuminen tapahtuu tulemalla
terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle.
Opiskeluterveydenhuollon lääkärin kirjoittamalla lähetteellä opiskelija voidaan tarvittaessa
ohjata myös erikoissairaanhoidon piiriin.
Lisätietoa
4. Päihteet opiskeluympäristössä
Vaasan ammattikorkeakoulussa ei saa työskennellä, opiskella tai esiintyä päihtyneenä. Myös päihteiden hallussapito opiskeluympäristössä on kielletty.
5. Netti- ja peliriippuvuus
Peliongelman synty on monimutkainen prosessi, jossa voidaan tunnistaa eri vaiheita. Ongelman kehittyminen vaihtelee eri henkilöillä niin ajallisesti kuin vaikutuksiltaan. Siihen vaikuttavat yksilön psykologiset ja biologiset tekijät sekä sosiaaliset ja ympäristötekijät, kuten pelipalvelujen järjestäminen. Vihjeitä ongelmasta voivat olla taloudelliset ongelmat, stressioireet ja uniongelmat. Ongelma voi näkyä myös poissaoloina opinnoista. Jos peliriippuvuutta havaitaan, niin opiskelija tulee ohjata opiskeluterveydenhuoltoon.
Lisätietoa:
6. Epäasiallinen kohtelu ja kiusaaminen
Epäasiallista kohtelua tai kiusaamista voi esimerkiksi olla perä ttö mien tietojen tai juorujen levittä minen sekä mustamaalaaminen, naurunalaiseksi saattaminen, aiheeton arvostelu, suullisten tai kirjallisten uhkausten esittäminen ja väärien syytösten esittäminen.
Häirintää on henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden loukkaaminen siten, että luodaan uhkaava, halventava tai hyökkäävä ilmapiiri. Esimerkiksi rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan työkaverin nimittely ovat esimerkkejä häirinnästä. Seksuaalista häirintää on muun muassa vihjailu, ehdottelu ja seksuaalisesti värittyneet vitsit, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat puheet ja kysymykset. Häirintää tapahtuu myös puhelimen ja netin välityksellä.
Seksuaalinen väkivalta tarkoittaa toisen ihmisen pakottamista johonkin seksuaaliseen tekoon vastoin tahtoa.
Syrjintä tarkoittaa henkilön tai ihmisryhmän kohtelemista ilman hyväksyttävää syytä eri tavoin kuin toisia samassa asemassa olevia rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, iän, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, uskonnon, mielipiteen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Fyysinen väkivalta on esimerkiksi tönimistä, hiuksista repimistä, kuristamista, potkimista ja hakkaamista. Jos fyysinen väkivalta jättää jälkiä, se on helpoiten tunnistettavissa.
Vihapuhe on loukkaavaa puhetta tai ilmaisua, joka rajoittaa kohteensa oikeutta olla, tulla kuulluksi ja kuulla sellaisena kuin on. Vihapuheella hyökätään yksilöä tai ihmisryhmää kohtaan etnisen taustan, äidinkielen tai ihonvärin, sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon, maailmankatsomuksen tai mielipiteen, vamman tai jonkin muun ominaisuuden perusteella.
6.1 Miten toimia ja mistä apua?
Epäasiallista kohtelua ei tule sietää. Jos joudut kohdelluksi epäasiallisesti, ilmoita kiusaajalle tai häiritsijälle heti, että et hyväksy hänen toimintaansa ja pyydä häntä lopettamaan. Epäasiallinen käyttäytyminen tulee saattaa henkilökunnan ja esihenkilöiden tietoon. Kyse saattaa olla siitä, että hän itse ei ymmärrä toimivansa loukkaavasti. Jos uskot olevasi vaarassa ota yhteyttä paikalliseen poliisiin tai välittömässä vaarassa ollessasi hätänumeroon 112.
Pitämällä kirjaa tapahtumista on kiusaaja tai häiritsijä helpompi saada vastuuseen. Mahdolliset sähköpostit tai muut viestit kannattaa säilyttää. Dokumentoitu aineisto mahdollistaa asian selvittämisen. Ilmoita asiasta esim. ryhmänohjaajallesi, tutorille, terveydenhoitajalle, opettajalle, opinto-ohjaajalle, opiskelijapastorille tai opiskelijakunnan häirintäyhdyshenkilölle hairinta@vamok.fi
Häirintäyhdyshenkilöt ohjaavat sinne, mistä apua löytyy, jos tuntuu, ettei tiedä keneen ottaa yhteyttä. Häirintäyhdyshenkilöt eivät ole psykologeja, joten terapiaa he eivät tarjoa, mutta kuuntelevat ja jakavat taakan kaksille harteille. Häirintäyhdyshenkilöt vaihtuvat aika ajoin ja heidän yhteystietonsa löytyvät opiskelijakunnan nettisivuilta.
Jos et pysty puhumaan asiasta kasvotusten tai lähipiirissäkään kenenkään kanssa, voit soittaa esim. MIELI ry:n ylläpitämään kriisipuhelimeen p. 09 2525 0111. Erilaisia keskustelualustoja ja tietoa mielenterveydestä löydät myös esimerkiksi Nyyti ryn sivuilta.
Voit hakea apua siltä taholta, jonka itse koet luontevimmaksi. Toimenpiteistä keskustellaan ja päätetään yhdessä, eikä mihinkään toimenpiteisiin ryhdytä ilman kiusatun suostumusta. Keskustelut yhteyshenkilöiden kanssa ovat ehdottoman luottamuksellisia! Ryhmänohjaajat edistävät ja tukevat opiskelijoiden ryhmäytymistä ja toimivat oman tehtävänsä puitteissa opiskelijan tukena, jos kiusaamista ilmenee.
