Ryhmänohjaajan käsikirja 2023

Ryhmänohjaajan keskeisimmät tehtävät ovat uusien opiskelijoiden perehdyttäminen AMK -opiskeluun ja opintojen etenemisen seuranta sekä yhteydenpito ryhmäänsä.  Uusille opiskelijoille aloitukseen liittyviä tärkeitä tietoja ylläpidetään uuden opiskelijan tietopaketissa. Opiskelijoiden ohjauksessa ryhmäohjaajan osuus on merkittävä, sillä tavoitteena on opintojen eteneminen ja valmistuminen. Tämä käsikirja antaan käytännön neuvoja ja vinkkejä onnistuaksesi tärkeässä työssäsi ryhmänohjaajana.

Sisällys:

Esipuhe

  1. Ryhmänohjauksen tehtävät ja tavoitteet
  2. Ammattikorkeakoulun ohjauspalvelujen toimintamalli
  3. Perehdyttävät opinnot
  4. Ryhmäinfot
  5. Tulokeskustelu
  6. Kehityskeskustelu
  7. Opiskelijan ohjausprosessi opintojen pitkittyessä
  8. Ohjauskeskustelun periaatteista
  9. Uraohjaus opintojen aikana
  10. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ohjaus
Esipuhe

Varhaisen puuttumisen tehostamiseksi on tarvetta seurata tiiviimmin aloittavien opiskelijoiden läsnäoloa luennoilla. Näin voidaan ehkäistä tai nopeammin puuttua tilanteisiin, joissa opiskelijan opinnot eivät etene. Opettajien tulee seurata erityisesti aloittavien opiskelijoiden mukanaoloa luennoilla, ja ilmoittaa ryhmäohjaajalle jatkuvista poissaoloista. Näin ryhmäohjaaja voi selvittää tilannetta ja ottaa yhteyttä tarvittaessa opinto-ohjaajaan ja/tai terveydenhoitajaan.

  • Opintojen aloittamista voi ensimmäiselle lukuvuodelle siirtää ainoastaan seuraavista syistä: varusmies- tai siviilipalvelus, äitiysloma tai sairastuminen. Edellä mainitut poissaolot eivät kuluta yhden vuoden poissaolevaksi ilmoittumisoikeutta.
  • Opiskelijalla on myöhemmin opintojen aikana käytettävissään ns. subjektiivinen poissaolo-oikeus, enintään 1 vuosi (2 kautta) mistä syystä tahansa.
1. Ryhmänohjauksen tehtävät ja tavoitteet

Ryhmänohjaaja on opiskelijalle nimetty henkilö, jonka puoleen opiskelija voi kääntyä, kun hänelle tulee kysyttävää. Ryhmänohjaajalla on merkittävä rooli opiskelijan opintojen etenemisen seurannassa ja ohjauksessa, aina opintojen alusta valmistumiseen saakka.

Ryhmänohjaajan keskeisimmät tehtävät

  • uusien opiskelijoiden perehdyttäminen AMK -opiskeluun
  • opintojen etenemisen seuranta
  • yhteydenpito omaan ryhmäänsä
  • opintojen haasteissa tukeminen ja tarvittaessa eteenpäin ohjaaminen
  • vuosittaisten henkilökohtaisten kehityskeskusteluiden pitäminen opiskelijoiden kanssa
    • ensimmäisenä vuonna syyslukukaudella tulokeskustelu ja keväällä kehityskeskustelu
    • tämän jälkeen yksi kehityskeskustelu lukuvuodessa

Kehityskeskusteluissa tarkistetaan, missä vaiheessa kunkin opiskelijan opinnot ovat. Samalla opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus keskustella valinnoistaan ja urasuunnitelmistaan sekä arvioida omaa työskentelyään yhdessä ryhmänohjaajan kanssa.

Lisäksi ryhmänohjaaja pitää omalle ryhmälleen orientoivan (Johdatus xx-opintoihin) opintojakson, jonka yhteydessä ryhmälle järjestetään infoja ja muuta ohjausta yhdessä opinto-ohjaajan, kuraattorin ja uraohjaajan kanssa.

2. Ammattikorkeakoulun ohjauspalvelujen toimintamalli

Yllä oleva lintu kuvaa ohjausjärjestelmäämme opiskelijan näkökulmasta. ’Lintu on myönteinen hahmo ilmentäen eteenpäin menevää liikettä. Linnun pää ja aivot kuvaavat opiskelijaa, joka on opiskelun keskeinen toimija ja vastuuhenkilö. Linnun vartalo ja pyrstö kuvaavat perusohjausta, joka kuuluu koulutusohjelmaan ja on suunnattu jokaiselle opiskelijalle. Linnun toinen siipi kuvaa tiedottamista ja neuvontaa, jota on järjestetty tehokkaasti itsepalveluperiaatteella. Toinen siipi kuvaa syventävää ohjausta, joka on tarvelähtöistä ja suunnattu laajempaa ohjausta tarvitseville. Ohjausta on porrastettu asiantuntijuuden mukaan tavoitteena tarjota riittävästi ohjausta kaikissa opiskelupolun vaiheissa. Opintojen ohjaus on koko henkilöstön yhteinen asia’.

Opintoihin sisältyvä valinnaisuus on laajaa, ja se antaa opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa opintoja omia tarpeita ja lähtökohtia huomioon ottaen. Ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat taustakoulutukseltaan ja valmiuksiltaan hyvin heterogeeninen ryhmä, siksi ammattikorkeakoulun opintojen ohjaukseen on räätälöity oma ohjauksen toimintamalli.

Oheisessa ohjauspalvelujen toimintamallissa opintojen tiedottamista, neuvontaa ja ohjausta on porrastettu ohjauksen asiantuntijuuden mukaan tavoitteena kohdentaa henkilökohtaista asiantuntijaohjausta tarvelähtöisesti. Ohjausprosessi sidotaan osaksi jokaista koulutusohjelmaa. Ammattikorkeakoulujen opintosuunnitelmiin kuuluu opintoihin perehdyttäviä opintojaksoja. Niiden sisältöihin voidaan luontevasti linkittää opintojen ohjauksen kaikille yhteinen osuus eli perusohjaus. Perusopintojen orientoivaan opintojaksoon (laajuus 1-2 op, usein nimellä Johdatus opintoihin tai Opinnot ja tiedonhankinta) sisällytetään opintojen alun perehdyttävän opintojakson lisäksi kaikki opiskelijan polun ajalle suunnattu säännönmukainen ohjaus.

Ryhmäohjaajan käsikirjassa esitetty koko opiskelijan polun kattava ryhmänohjaus eli opettajatuutorointi on tämän toimintamallin perusta. Ryhmäohjaaja koordinoi kaikkea ryhmänsä perusohjausta ja on tiiviissä yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa, jolloin voidaan ennakolta estää ongelmatilanteiden kasaantuminen. Ohjausta tehdään yhteistyössä, jolloin opiskelija saa tarvittaessa riittävästi syventävää ohjausta. Ammattikorkeakoulun tarpeisiin sopii, että harjoittelun, kansainvälisen vaihdon ja opinnäytetyön asiantuntijapohjainen, osittain keskitetty ohjaus integroidaan opetussuunnitelmaan. Itsepalvelulähtöisesti toimivaa tiedotusta ja neuvontaa voidaan järjestää tehokkaasti pääosin verkkopalveluja kehittämällä. Ohjauksen toimintamallin käytäntöihin perehdytään opintojen alussa ja siten opiskelija saa koko opintojensa ajan riittävästi ajantasaista tietoa, neuvontaa ja ohjausta

Kaikille yhteinen, opetussuunnitelmaan kuuluva perusohjaus on ennakoivaa, ja se tukee tehokkaasti opintojen etenemistä. Syventävää henkilökohtaista ohjausta on tarjolla asiantuntijoiden ohjauksena, joka on täydentävää ja sen rooli voidaan nähdä osittain korjaavana. Opiskelija tietää, että ohjausta on saatavilla tarvittaessa. Häntä kannustetaan omatoimisuuteen, mitä tukee myös tehokkaan itsepalvelulähtöisen tiedotuksen ja neuvonnan palvelujen ylläpitäminen.

Yhteydenotto opinto-ohjaajaan tapahtuu sähköpostin, ajanvarauksen ja puhelimen kautta. Myös ryhmänohjaajat voivat halutessaan ottaa ajanvarausjärjestelmän käyttöönsä (yhteys IT-osastoon).

3. Perehdyttävät opinnot

Perehdyttäviin opintoihin kuuluu aloituspäivä, jolloin kaikki 1. vuoden opiskelijat kutsutaan orientoivaan päivään, sekä AMK -opintoihin perehdyttävä opintojakso (Opinnot ja tiedonhankinta). Ryhmäohjaaja ottaa uuden ryhmän hoiviinsa yksikön johtajan tiedotustilaisuuden jälkeen. Ryhmäohjaajan vetämän Opinnot ja tiedonhankinta- opintojakson aikana ryhmäohjaaja ja uudet opiskelijat oppivat luontevasti tuntemaan toisensa. Perehdyttävien opintojen tavoitteena on onnistunut ryhmäytyminen eli opiskelija tuntee kuuluvansa ryhmäänsä. Käytännön asioiden osalta uusien opiskelijoiden perehdyttämisessä mukana ovat myös opiskelijatuutorit. Oppiminen on sosiaalinen tapahtuma ja opintojen hyvä alkuun lähtö on tärkeää opintoihin sitoutumisen kannalta.

3.1. Aloituspäivä

Aloituspäivänä käsiteltävät asiat:

  1. Yksikön johtaja kertoo yleistä informaatiota (esim. AMK:n historia, -järjestelmä, -organisaatio, lainsäädäntö, yksiköiden sijainti ja koulutustarjonta). Hän esittelee koulutuspäälliköt, tiiminvastaavat ja muut paikalla olevat henkilöstön jäsenet.
  2. Ryhmiin jako.
  3. Opinto-ohjaaja: Siirto-opiskelijoiden perehdyttäminen
  4. Ryhmänohjaaja:
  • Omaan työjärjestykseen ja jaksotukseen tutustuminen.
  • Talon tavat; paikoitus, tupakointi.
  • Opiskelijoiden toisiinsa tutustuminen, tutustumisleikit. Opiskelijat menevät kahteen riviin ja ovat kasvot vastakkain. Toinen rivi pysyy paikallaan ja toinen siirtyy aina minuutin välein ja minuutti on aikaa tutustua vastakkaiseen opiskelijaan. Ryhmäohjaaja antaa merkin, esim. reippaasti taputtamalla, kun on aika siirtyä tutustumaan seuraavaan henkilöön.
  • Tuutorit opastavat käytäntöihin ja esittelevät tilat sekä tukevat opiskelijoiden motivointia ja ryhmäytymistä.

Ryhmänohjaaja antaa tietoa opiskelijoille seuraavista asioista:

  • Perustiedot ryhmän opintosuunnitelmasta
  • Ryhmän 1. jakson työjärjestys ja jaksotusjärjestys.
  • Tiedote perusasioista.

3.2. Tuutoreiden tehtävät perehdyttämisessä

Opiskelijatuutorit ovat vanhempia opiskelijoita, jotka opiskelijajärjestö VAMOK on valinnut ja kouluttanut. Opinto-ohjaajat ovat olleet mukana heidän koulutuksessaan. Tuutorit ovat tärkeä voimavara ja heidän toiminta käsittää opintonsa aloittavien auttamista ja neuvomista sekä opiskelijakunnan toiminnasta tiedottamista. Lukukauden alkaessa aloittaville ryhmille järjestetään suunnitelman mukaisia tutortunteja. Tutortuntien sisältö toteutetaan erillisen suunnitelman mukaisesti, käyttäen hyväksi opiskelijakunnan toimijoita sekä mahdollisia ulkopuolisia alustajia ja asiantuntijoita. Suunnittelijat merkitsevät aloittavien ryhmien työjärjestyksiin tuutorituntien ajankohdat.

Tuutorien tehtäviin kuuluu uusien opiskelijoiden:

  • motivointi ja myönteisen opiskeluasenteen tukeminen
  • Peppi-tietojärjestelmän opiskelijan käyttöliittymän, Pakki, käyttö
  • ryhmäytymisen ja sitoutumisen tukeminen
  • taloon ja talon tapoihin tutustuttaminen
  • Vaasan kaupunkiin tutustuminen (kaupunkikierros)
  • tutustuminen Vaasan vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksiin

Ryhmään tutustuminen

  • Ice breaking
  • Ohjeistetaan koko ryhmä järjestäytymään sukunimen mukaiseen jonoon aakkosjärjestyksessä. (saa puhua ja kysellä nimiä) Opettajat mukana ryhmässä.
  • Ohjeistetaan ryhmä muodostamaan jono syntymäkuukauden mukaan (samassa kuussa syntyneet lisäksi syntymäpäivän mukaisesti). (kommunikoinnissa ei saa puhua järjestystä muodostettaessa). Opettajat mukana ryhmässä.
  • Neljän opiskelijan tiimien muodostus edellisen päivän testin perusteella. Ryhmänohjaaja suorittaa jaon. Tiimit muodostetaan ryhmien sisälle.
  • Ryhmien/tiimien jäsenten esittely.
  • Tiimiin jäsenet keskustelevat ja tutustuvat toisiinsa. (n. 10 min)
  • Tiimi esittäytyy muille tiimeille kertomalla vuorotella kustakin jäsenestään koko ryhmälle, vähintään kolme asiaa edellisessä tehtävässä saaduista tiedoista. Ryhmäohjaaja/opettaja vetää tämän kierroksen esittäen täydentäviä kysymyksiä tarpeen mukaan tunnelman keventämiseksi.

Tiimityövideo, suomenkielinen (Valinnainen osuus)

  • Sivuston dialogitehtävien alkusivu on http://www3.hamk.fi/dialogi/dialogi.htm?s=1&qnuma=0&qnumb=1
  • Opas alkuun pääsyyn http://www3.hamk.fi/dialogi/info.htm?k=info_2b
  • Mitä jäi päällimmäisenä mieleen äsken katsotusta videosta.

Lounas (ajoitus joustava)

Tiimien merkitys, MIKSI? Ryhmäohjaaja perustelee.

  • SitoutuminenOpiskelijat sitoutuvat ryhmään ja opintojen suorittamiseen
  • Samana pysyvän ryhmän kanssa voidaan sopia pelisäännöistä ja toimintamalleista.
  • Ryhmissä on eri tyyppisiä ryhmäläisiä.
  • Opintojaksot
  • Tehtävät
    – Tehtävät tulisi mielellään miettiä siten, etteivät ne ole pirstaleisia, vaan tehtävien ”ympäristö” pysyy samana esim. siten, että käytetään CASE-yritystä, johon tehtävät liittyvät.

Tuplatiimin tapainen ideointi

Testin perusteella valitut opiskelijatiimit laativat sisäiset toimintaohjeet sisältäen myös ristiriitojen käsittelyn.
Miksi tehdään ryhmätyö Tuplatiimiä mukaillen?

  • Työskentelymalli on tutkittu ja sopii suomalaiseen tapaan tehdä työtä.
  • Malli on käytössä useissa yrityksissä. Sillä on ratkaistu ongelmia ja ideoitu uusia tuotteita/poliittisia kannanottoja mm. Nokialla ja Suomen Pankissa.
  • Tuplatiimin tapainen ryhmätyömenetelmä on erittäin tarpeellista jokaisen ammattikorkeakoulusta valmistuvan osata. Koskaan ei tiedä, minä päivänä pääsee asemaan, jossa saa johtaa ryhmän ideointia, ristiriitojen selvittelyä tai ratkaisu-jen etsintää.

Materiaali: runsaasti A5-lappuja (mieluusti käytettyjä puolitettuja A4:sia) + tusseja jokaiselle työryhmälle + sinitarraa.

Tehtäväkuvaus

Käsiteltävä asia: Mitkä sisäiset toimintaohjeet haluan opiskelijatiimilleni ja miten siinä käsitellään ristiriitatilanteet.

1. Opiskelijoille jaetaan A5-lappuja.

2. Oma työ: ensin mietitään itsekseen.

  • Pohdi itseksesi 10 kohtaa toimintaohjeisiin ja ristiriitojen käsittelyyn, aikaa 5 min.
  • Parityö: muodostetaan työparit
  • Valitaan 6 tärkeintä sääntöä parin äsken muodostamista toimintaohjeista, aikaa 4 min.

3. Neljän hengen tiimi:

Tiimille jaetaan tussit. 6 valittua toimintaohjetta kirjoitetaan lapuille: yksi asia yhdelle lappuselle isoin kirjaimin. Laput pitkittäissuunnassa.

  • Valitaan yhdessä kuusi (6) tärkeintä toimintaohjetta.
  • Toimintaohjeiden tulee olla sellaiset, joihon koko tiimi voi sitoutua, aikaa 6 min.

Esittely (15 min.)

  • Ryhmä liimaa sinitarralla valitsemansa säännöt sinitarralla taululle
  • Ryhmät esittelevät toimintaohjeensa muille ryhmille. Esittelyssä mukana kaikki tiimin jäsenet. Esittelyssä kukin kertoo etunimensä ja toimintaohjeet esitellään yhden jäsenen toimesta tai vuorotellen. Tästä menettelytavasta tiimin on sovittava ennen esittelyä.

Täydentäminen

  • Neljän hengen tiimit miettivät löytyikö äskeisen perusteella uusia ja täydentäviä ratkaisuja omiin toimintaohjeisiin, aikaa 6 min.

Puhtaaksikirjoitus ja omien toimintaohjeiden päättäminen

  • Siirrytään PC-luokkaan
  • Tiimit keksivät nimen ryhmälleen ja kirjoittavat toimintaohjeensa puhtaaksi ja tallentavat ne tiimin saataville.
  • Tuplatiimitehtävä päättyy tähän

Ensimmäinen tiimitehtävä

  • Ryhmäohjaajalla on tiimien lukumäärän verran kohteita kaupungilla, kirjoitettuna paperilapulle, joista kukin tiimi nostaa yhden
  • Tiimin tehtävänä on löytää kohde ja kuvata ryhmä kohteessa sekä lähettää kuva ryhmäohjaajalle multimediaviestinä tai sähköpostilla. Kuvan lisäksi viestissä on oltava kuvassa olevien nimet.

On tärkeää, että näitä tiimejä käytetään ainakin yhden opintojakson ryhmätöissä sekä syys- että kevätlukukaudella.

Kv. ryhmien tiimiyttäminen

Englanninkielisten ryhmien, IB ja IT, tiimeihin jakaminen on erityisen tärkeää. Näin voidaan saada paremmin toimivat ryhmät ja voidaan sekoittaa eri etnisistä ryhmistä lähtöisin olevat opiskelijat.
Tiimiyttämisessä käytetään englanninkielistä tiimiroolitestiä, joka on osoitteessa www.123test.com/team-roles-test. Testin tekemisessä opiskelijat tarvittaessa käyttää apunaan sanakirjaa, joka on VAMKin käytössä http://mot.kielikone.fi/mot/Vaasanamk/netmot.exe

Kv.ryhmien tiimiyttäminen menee muutoin samalla tavoin kuin suomenkielisten ryhmien.

Osa englanninkielisten ryhmien ulkomaalaisista opiskelijoista tulee myöhässä viisumiongelmien vuoksi. Heidät sijoitetaan jo muodostettuihin tiimeihin.

Kv. ryhmien ryhmäohjaaja seuraa ryhmänsä kokonpanoa, ja ilmoittaa hakutoimistoon, mikäli ryhmän listalla on läsnäolevaksi ilmoittautuneena opiskelijoita, jotka eivät ole lainkaan paikalla.
Hakijapalveluista otetaan heihin yhteyttä ja selvitetään tilannetta.

3.3. Perehdyttävä opintojakso

Opinnot ja tiedonhankinta – opintojakso on ensimmäisen lukukauden aikana, ja ryhmäohjaaja pitää sen aina omalle ohjausryhmälleen. Täten ryhmäohjaaja pääsee heti tutustumaan uuteen ryhmäänsä. Tutkimuksissa on todettu, että AMK -opintojen alussa tulee liian paljon tiivistä tietoa lyhyessä ajassa eikä opiskelija pysty sisäistämään kaikkea hänelle annettavaa tietoa. Perusajatuksena on, että opiskelija saa tietoa ja ohjausta koko opintojensa ajan eli täsmäohjausta (opintoihin liittyvät infot, opinto-ohjaajan ryhmäinfot, kuraattorin ja uraohjaajan infot, tulokeskustelu sekä kehityskeskustelut), silloin kun asia on ajankohtainen. Lisäksi opintojen solmukohdissa ja valinta- sekä ongelmatilanteissa opinto-ohjausta on saatavilla, kun opiskelija tuntee ohjausta tarvitsevansa.

Oppilaitoksemme verkkosivuilla on paljon opintoihin liittyvää tietoa ja opiskelijoiden on tärkeää oppia ja tottua käyttämään niitä oma-aloitteisesti. Siksi tutustumiseen Portaaliin, mukaan lukien intranet, kannattaa käyttää riittävästi aikaa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Suunnittelijat merkitsevät valmiiksi ryhmän työjärjestykseen kirjaston, terveydenhoitajan, opiskelijapapin, opinto-ohjaajan, uraohjaajan, korkeakoulukuraattorin, harjoittelun info ja kv-koordinaattorin ym. infojen ajat. Laatu- ja turvallisuusasiat ja VAMOKin yhteinen info pidetään kunkin yksikön aloittaville opiskelijoille massainfona perehdyttävän opintojakson aikana.

3.4. Tavoitteet, sisältö ja arviointi

Perehdyttävät opinnot (Vrt. Opinnot ja tiedonhankinta- opintojakso) tukevat opiskelijan opiskeluun sitoutumista, ryhmäytymistä, opintojen suunnittelua, ja hänen ammatillista kasvuaan. Tavoitteena on, että opiskelija

  • perehtyy ammattikorkeakoulun toimintoihin, oppimisympäristöön ja -yhteisöön
  • sisäistää koulutuksensa opetussuunnitelman rakenteen ja tutkintonsa suoritusvaatimukset
  • oppii käyttämään tiedonhaku- ja informaatiopalveluja
  • osaa suunnitella ja seurata opiskelunsa edistymistä
  • kehittyy oman alansa asiantuntijaksi ja hänen ammatti-identiteettinsä vahvistuu
  • valmistuu normiajassa.

Perehdyttävän opintojakson sisällöksi on suunniteltu opintokokonaisuuksia, jotka toteutetaan ensim-mäisen lukukauden aikana. Kirjaston esittelyn hoitaa informaatikko itsenäisesti. Näiden luentojen ja vieraiden aikana ryhmäohjaajan läsnäolo on tärkeää ryhmän yhteenkuuluvuuden tunteen luomisessa. Tuutorit voisivat halutessaan käyttää loppuajasta osan tuutorointiryhmiensä tapaamisiin. Perehdyttävän opintojakson laajuus vaihtelee eri koulutusohjelmissa. Tavoitteena on kuitenkin, että aloittavat opiskelijat pääsevät kärryille asioista alusta lähtien. Opintojaksoon kuuluvien luentojen sisällöt ovat seuraavat.

Kurssin aloitus, Ryhmäohjaaja

  • Yleiskatsaus VAMK:n ja tarkemmin oman yksikön opetustarjonnasta.
  • Perehtyminen www.vamk.fi-sivuihin sekä Portaaliin.
  • Pakin ja koulun sähköpostin käyttö ja käytön harjoittelu. Uusintatentteihin ilmoittautuminen.
  • ATK-säännöt, sisältyvät opiskelijan oppaaseen, joka on verkossa.
  • Opintotoimiston palvelut: opintosihteeri esittelee.

Opintokäytänteisiin tutustuminen, ryhmänohjaaja

  • Opinnot ja suoritukset: opintojakson arviointi, uusintakuulustelut jne.
  • Oma koulutusohjelma tutuksi, tutkinnon rakenne, suuntaavat opinnot, opinnäytetyö.
  • HOPS – (AHOT ja näyttökokeet LT ja TK).

Kirjastoon ja sen hakujärjestelmiin tutustuminen, 2 h.

  • Informaatikko: Varattava atk-luokka!

Opinto-ohjaajan info, 2 h.

  • Opiskeluaika, ilmoittautumiseen liittyvät asiat.
  • Opintotukiasiat, vapaasti valittavat opinnot, JOO -opinnot.
  • AHOT ja muualla suoritettujen korkeakoulutasoisten opintojen hyväksilukeminen
  • Ajankäytäön hallinta ja opiskelukyky ja -taidot.
  • Erityisjärjestelyt LUKI-ym. oppimisvaikeustilanteissa.

Ura -ja rekrytointiasiantuntijan info, 2 h

  • Oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen osana opintoja ja urasuunnittelua
  • Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet, urasuunnitelma
  • Tiitus -profiilin luominen

Terveydenhoitajan info:

  • tietoa opiskelijoiden terveydenhuoltopalveluista, 30 min (ST 45 min).

Opiskelijapastorin info:

  • sielunhoidolliset keskustelut, 15-30 min.

Harjoittelukoordinaattori:

  •  harjoittelu osana opintoja. 30 min. (ST-yksikkö)

Kv-asiain koordinaattori:

  • ulkomaiset opiskelu- ja harjoitteluasiat 30 min

Oppimaan oppiminen 2 h (Ryhmäohjaaja)

  • Tavoitteena on kehittää opiskelijan oppimis- ja opiskelutaitoja mm. tutkitaan erilaisia oppimistyylejä, joihin tutustumalla opiskelija voi löytää omansa. Millainen olen oppijana –testi (www.uta.fi/tyt/verkkotutor/oppkeh.htm) Opiskelija tekee testin ja pohdiskelee omia opiskelutaitojaan, vahvuuksiaan oppijana ja missä on vielä kehittämisen tarvetta. Käytännön ohjeitten avulla pyritään tehostamaan opiskelua; painotetaan työskentelyn suunnitelmallisuutta ja vastuun ottamista omasta opiskelusta.
  • VAMOKin toiminnan esittely, ja samassa yhteydessä myös laatukoordinaattorin info, massainfo kaikille kunkin yksikön aloittaville opiskelijoille.

Laatu- ja turvallisuusinfo 1h

  • Turvallisuus, työsuojelu ja kiinteistöpäällikkö
  • Laatupäällikkö
4. Ryhmäinfot

Opinto-ohjaajan ryhmäinfot (45 min) merkitään ryhmien työjärjestyksiin. (ST ja TL).

1.vuoden ryhmät

  • marraskuussa: Ajankäytön hallinta. Alustusta ajankäytön hallinnan merkityksestä. Opiskelijat te-kevät tietokoneluokassa Aikaura-testin http://www.uraohjaus.net/ Testissä arvioidaan omaa ajan-käyttöä ja tehdään siihen tarvittaessa korjauksia.
  • maalis-huhtikuussa: kesäopinnot, kesäopintotuki. Opintojen etenemisen seuranta 31.7. tilanne Pepissä. Tulojen vaikutus opintotukeen. Kesätyö harjoitteluna.

2. vuoden ryhmät

  • lokakuussa: harjoittelun kirjaaminen, opintotuki, HOPS, vapaasti valittavat opinnot
  • ST: sosiaalialan syventävien kurssien valinta
  • helmikuussa: kesäopinnot, harjoittelu, kesäopintotuki; opintojen etenemisen seuranta.

3. vuoden ryhmät

  • lokakuussa, OPS, ajan käytön hallinta.
  • tammi-helmikuussa: OPS, harjoittelupaikan/kesätyön hakeminen, opintotuki, valmistumiseen liittyviä asioita.
  • ST: hoitotyön syventävien kurssien valinta

4. vuoden ryhmät: TL

  • syyslukukausi: yritysyhteistyö: opinnäytetyön aiheet.

4.1. Yritysedustajan vierailut

Treenihankkeen yhteydessä kehitettiin yhteistyötä yritysten kanssa ja allekirjoitettiin sopimus
tiettyjen yritysten kanssa. Yritysedustajien vierailut (2 h) on suunniteltu osana tätä yhteistyötä. Yritysedustajien vierailut merkitään työjärjestyksiin ja ryhmäohjaajat ottavat yhteyttä yrityksen sovittuun yhteyshenkilöön ja sopivat hänen kanssa vierailusta. Ryhmäohjaajat voivat toki halutessaan käyttää myös omia erityskontaktejaan.

VAMKin yritysklinikka on solminut yhteistyösopimuksia yritysten kanssa. Yritysten edustajien kanssa kokoonnutaan vuosittain koulutuskohtaisesti suunnittelemaan, analysoimaan ja kehittämään toimintaa. Koulutuspäällikkö koordinoi yritysyhteistyötä oman koulutusvastuualueensa osalta. Yritysedustajien yhteystiedot löytyvät seuraavasta linkistä: http://sharepoint.ad.puv.fi/johtaminen/aluevaikuttavuus/Pages/default.aspx.
(sivu löytyy henkilöstöintrasta, johtaminen -> strategia ja toiminnan ohjaus ->aluevaikuttavuus -> yhteistyökumppanit)

Aikataulu:

  • 1.vuosi. Perehdyttävän opintojakson loppupuolella (lokakuussa).
  • 2.vuosi: kevätlukukaudella.
  • 3.vuosi: syyslukukaudella (ent. 2. periodi).
  • 4. vuosi (TL) syyslukukauden alkupuolella (1. p)
5. Tulokeskustelu

Aluksi ryhmäohjaaja tulostaa Pepistä Ryhmän suoritukset -dokumentin, jotta hän tietää, ketä hänen ryhmässä on kirjoilla. Jokainen opiskelija kuuluu johonkin ryhmään ja eri syistä ryhmässä voi olla kirjoilla opiskelijoita, jotka eivät opiskele tuon ryhmän mukana. Ryhmäohjaajan tulee ilmoittaa opinto-ohjaajalle heti huomatessaan näiden opiskelijoiden nimet, jotta tilanne voidaan selvittää.

Tulokeskustelun runkona toimii lomake, jonka opiskelija tulostaa Portaalista, ja tutustuu siihen ennen keskustelua. Tulokeskustelu on tarkoitus käydä syyslukukauden loppupuolella ja ryhmäohjaaja suunnittelee aikataulun ja tiedottaa opiskelijoille. Kukin opiskelija varaa/sopii ryhmäohjaajan kanssa ajan. Opiskelijaa kehotetaan valmistautumaan keskusteluun perehtymällä tulokeskustelulomakkeeseen ja omaan koulutusohjelmaansa sekä tulostamaan Pakista oman HOPS:n sisältö -dokumentin.

Tulohaastattelun aluksi kuulostellaan kuinka opinnot ovat lähteneet käyntiin ja onko opiskelija tyytyväinen (siis: motivoitunut). Tässä yhteydessä on tärkeää pyrkiä varmistamaan, että opiskelija kokee ryhmänsä myönteisenä ja tuntee opiskelupaikan omakseen. Koska opiskelijaa pyydetään lomakkeessa arvioimaan omaa työskentelyään, hänelle tarjoutuu tilaisuus myös itsearviointiin. Myös lisäopetuksen tarve voidaan tässä yhteydessä kartoittaa, samoin mahdolliset LUKI- ym. oppimisvaikeudet. Mikäli on tarvetta erityisjärjestelyihin, opiskelija tulee ohjata opinto-ohjaajalle.

Perehdyttävän opintojakson aikana tarkennetaan, että opiskelija tuntee oman opintosuunnitelmansa, HOPS:n, jota nyt yhdessä käsitellään ryhmäohjaajan kanssa. Opintosuunnitelman avulla tarkastetaan, että HOPS on kunnossa. HOPS:n sisältötiedostossa näkyy opiskelijan koko henkilökohtainen opintosuunnitelma, johon on merkitty mm. ilmoittautumiset ja suoritettujen opintojaksojen arvosanat. Ennen kaikkea pyritään varmistamaan, että kaikki opiskelijat oppivat seuraamaan oman HOPS:nsa ajantasaisuutta. Ohjauskeskustelujen keskeisiä tavoitteita on HOPS:n päivittäminen (=Ryhmäohjaaja merkitsee kynällä väärään kohtaan kirjautuneiden suoritusmerkintöjen kohdalle nuolella mihin ne oikeasti kuuluvat).

Tulokeskustelussa kartoitetaan myös koko tutkinnon suorittaminen opiskelijan työelämään liittyvien tavoitteiden pohjalta. Tällöin keskustellaan alustavasti suuntaavien opintojen valinnasta, harjoittelusta sekä ulkomaisista vaihto-opinnoista. Jotkut opiskelijat tarvitsevat lisätietoa ja keskusteluapua suuntautumisvaihtoehdon (pääaineen) valintaan. Ammatillisen osaamisen kannalta on tärkeää, että opiskelija hankkii riittävän syvällisen oman erikoisalansa osaamisen. Lisäksi opiskelijalla on sopiva tilaisuus pohtia, mitä aihepiirejä hänen on tarpeen erityisesti vankentaa päästäkseen omalle työelämän uralle asettamiinsa tavoitteisiin. Mikäli opiskelija tarvitsee enemmän tukea tai keskusteluapua urapohdinnoissa, voi ryhmänohjaaja ohjata opiskelijan uraohjaajan luokse.

Tulokeskustelu on kestoltaan 20 – 30 min. ja ryhmäohjaaja tekee omat merkintänsä tulokeskustelujen seuranta- ja palautelomakkeen, johon ryhmäohjaaja kuittaa myös käydyt tulokeskustelut. Näin voidaan huolehtia siitä, että kaikki ohjauskeskustelut toteutuvat. Opintojen etenemisen edistämiseksi myös kunkin opiskelijan opintosuunnitelman, eli HOPSin toteutumisen seuranta on ohjauskeskustelujen keskeinen sisältö. Ryhmäohjaaja merkitsee HOPS:n sisältö- dokumentin tulostettuun versioon mahdolliset virheelliset ja muuttuvat tiedot, joita todennäköisesti on, sillä opiskelijan kurssivalinnat saatta-vat muuttua opintojen aikana. Ryhmäohjaajan on ehdottoman tärkeää toimittaa ohjauskeskus-telujen (tulokeskustelu ja kehityskeskustelu) jälkeen opintotoimistoon opiskelijan HOPS:n sisältö, jos siinä on ilmennyt päivittämisen tarvetta. Näin Peppi -opiskelijahallintorekisterin tiedot ovat jatkuvasti ajan tasalla.

Jos opiskelija ei varaa aikaa näihin keskusteluihin oma-aloitteisesti, ryhmäohjaaja on aloitteen tekijä. Jos asia ei sittenkään etene, ryhmäohjaaja ottaa yhteytä opinto-ohjaajaan, joka puolestaan ottaa yhteyttä opiskelijaan ja pyrkii selvittämään tilanteen. Jos tulohaastattelussa tai kehityskeskustelussa ilmenee laaja-alaisempaa ohjauksen tarvetta, ryhmäohjaaja pyytää opiskelijaa ottamaan yhteyttä opinto-ohjaajaan.

Kun tulokeskustelut on käyty, ryhmäohjaaja lähettää seurantalomakkeen opinto-ohjaajalle, joka näin saa tietoa ryhmän tilanteesta sekä ryhmäohjaajan ideoista ja ehdotuksista toiminnan kehittämiseksi. Seurantalomakkeesta toimitetaan kopio koulutuspäällikölle/tiimivastaavalle. Ryhmä-ohjaajan käsikirjan yhtenä keskeisenä tavoitteena on vähentää keskeyttämisiä, ja siihen tarvitaan toimivaa yhteistyötä. Ryhmäohjaajan tulee ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan, koulutuspäällikköön tai terveydenhoitajaan tarvittaessa. Näin voimme nopeasti puuttua asioihin ja ennalta estää mahdollisten ongel-mien kasaantuminen.

Tulokeskustelulomake (opiskelija tulostaa Portaalista ja tutustuu)
HOPSin sisältö Pakista (opiskelija tulostaa ja ottaa mukaan)
OPS-taulukko ryhmäohjaaja ottaa mukaan.

HOPSin sisältölomake opintotoimistoon, mikäli on ollut päivitystarvetta (ryhmäohjaaja toimittaa) välittömästi.

6. Kehityskeskustelu

Kehityskeskustelu on kestoltaan 20 – 30 min. ja opiskelija sopii ryhmäohjaajan kanssa keskustelun tarkan ajan. Työjärjestykseen on merkitty, milloin se toteutetaan.

Kehityskeskustelun tavoitteena on:

  • motivoida ja kannustaa opiskelijaa
  • arvioida opiskelijan kanssa hänen suoriutumistaan
  • seurata opintojen etenemistä eli käytännössä opintopisteiden kertymistä
  • antaa tukea hylättyjen/ puuttuvien opintosuoritusten/ tehtävien suorittamisen suunnitteluun
  • urasuunnittelua: keskustella opiskelijan kanssa valinnoista ja suunnitelmista.
  • ammatillisen kasvun tukeminen

Aluksi ryhmäohjaaja tulostaa Ryhmän suoritukset -dokumentin, jotta hän tietää, ketä hänen ryhmässä on kirjoilla. Jokainen opiskelija kuuluu johonkin ryhmään ja eri syistä ryhmässä voi olla kirjoilla opiskelijoita, jotka eivät opiskele tuon ryhmän mukana. Ryhmäohjaajan tulee ilmoittaa opinto-ohjaajalle heti puuttumisen huomatessaan näiden opiskelijoiden nimet, jotta tilanne voidaan selvittää.

Kehityskeskustelun pohjaksi on laadittu lomake, jonka opiskelija tulostaa Portaalista. Ryhmäohjaaja muistuttaa aina keskusteluaikaa sovittaessa opiskelijaa tuomaan mukanaan myös Pakin HOPS:n sisältödokumentin tulosteena sekä CV:n. Mikäli opiskelija tarvitsee tukea ja apua työhakudokumenttien laatimisessa, ryhmänohjaaja voi ohjata opiskelijan ottamaan yhteyttä uraohjaajaan.

Kehityskeskustelussa arvioidaan kuinka opinnot ovat sujuneet ja kuinka motivoitunut opiskelija on. Opiskelijan on hyvä arvioida itse omaa suoriutumistaan, ja sitä missä asioissa on onnistunut ja missä on parantamisen varaa. HOPS:n sisältö päivitetään ja näin varmistetaan, että opiskelija tietää koko ajan oman tilanteensa. Hylättyjen suoritusten uusimisesta ja rästissä olevien tehtävien palauttamiseksi on hyvä yhdessä suunnitella ja laatia aikataulu. On luonnollista, että HOPS elää jonkin verran, ja nyt sitä voidaan päivittää säännöllisesti. Suuntaavissa opinnoissa on valinnaisuutta, mikä antaa mahdollisuuden yksilöllisiin ratkaisuihin, opiskelijan omien tarpeiden mukaan.

Tulevaisuuteen luotaaminen on keskustelun merkittäviä osa-alueita. Opiskelijan ammatillinen identiteetti on kehitysvaiheessa ja on tärkeää peilata omaa opiskelua ja omia valintoja suhteessa edessä olevaan työelämään. Opintojen aikaiset kesätyöt ja erityisesti harjoittelu auttavat selkiinnyttämään työelämän vaatimuksia ja odotuksia. Asepalveluksen suorittamisen ajankohdasta on myös hyvä keskustella. (Armeijan aliupseerikoulutuksesta hyväksiluetaan 3 op ja reserviupseerikoulusta 5 op vapaasti valittaviin opintoihin.)

Kuten tulohaastattelun, myös aina kehityskeskustelun jälkeen ryhmäohjaaja toimittaa opintotoimistoon Peppiin päivitettäväksi opiskelijan HOPS:n sisältötulosteen, jos siihen on tullut muutoksia. Tärkeä on myös kuitata keskustelu käydyksi sekä taltioida kehityskeskustelujen seurantalomake ryhmäohjaajan kansioon. Jos kehityskeskustelussa ilmenee laajempaa ohjauksen tarvetta, ryhmäohjaaja kehottaa opiskelijaa ottamaan yhteyttä opinto-ohjaajaan, (tai harjoittelukoordinaattorin tai kv-asiain koordinaattorin, jos on selvästi kyse harjoitteluun tai kv-vaihtoon liittyvästä asiasta).

Ryhmäohjauksen toteutumisen seuraamiseksi ryhmäohjaajien tulee lukuvuoden lopuksi raportoida ryhmän tilanteesta (montako etenee normaalisti, monellako on ongelmia ja keskittyvätkö ongelmat johonkin, onko tarvetta tehdä erityistä) ja arvioimaan, kuinka ryhmäohjaus on onnistunut hänen mielestään. Raportti annetaan sekä koulutuspäällikölle/tiimivastaavalle että opinto-ohjaajalle. Erityisongelmien ilmetessä niistä on raportoitava välittömästi, jotta korjaavat toimet voidaan käynnistää mahdol-lisimman varhaisessa vaiheessa.

VAMOK kerää opiskelijoilta TUTKA -palautetta, ja siellä saadaan palautetta myös opinto-ohjauksesta (ja ryhmäohjauksesta). Keskustelujen myötä jokainen opiskelija voi tuntea, että hänestä ollaan kiinnostuneita. Se tekee opiskelun turvalliseksi ja lisää hänen sitoutumistaan opiskeluun ja vastuuntunnetta omasta työskentelystään.

7. Opiskelijan ohjausprosessi opintojen pitkittyessä

Opintojen loppuvaiheen ryhmäohjausta tehostetaan valmistumisen tukemiseksi. Viimeisen säännönmukaisen lukukauden lopussa ryhmäohjaaja kartoittaa kehityskeskustelujen pohjalta ryhmänsä opiskelijoiden valmistumisen tilanteen. Kartoitus annetaan tiedoksi koulutuspäällikölle ja opinto-ohjaajalle. Tavoitteena on, että opiskelijat laativat realistisen suunnitelman opintojensa loppuun saattamiseksi. Tarvittaessa ryhmäohjaaja ohjaa opiskelijat opinto-ohjaajalle.

Opinto-ohjaaja jatkaa + 1-vuoden ajan opiskelijoitten ryhmäohjausta ja käy kehityskeskustelun pyrkien tukemaan opiskelijan valmistumista. Kehityskeskusteluissa päivitetään opiskelijan suunnitelmat opintojen loppuun saattamiseksi. Molempien lukukausien lopuksi opinto-ohjaaja kartoittaa ryhmän valmistumistilanteen.

Mikäli opiskelijan opinnot ovat kesken (puuttuu 30 op) vielä +1-vuoden jälkeen, opiskelijan on haettava lisäaikaa opintojensa loppuun saattamiseksi. Sähköiseen hakemukseen liitetään mukaan realistinen suunnitelma opintojen loppuun saattamiseksi sekä kuitti suoritetusta käsittelymaksusta (50 €).  Opinto-ohjaaja esittää lisäajan myöntämisen/eväämisen yksikön johtajalle, joka tekee päätöksen asiasta. Opinto-ohjaaja auttaa opiskelijaa opintojen suunnittelussa ja käy opiskelijan kanssa ohjauskeskusteluja tavoitteena tutkinnon valmistuminen.  Lisäajan myöntämistä on kiristetty.

Mikäli opintoja puuttuu enemmän, opiskelija voi suorittaa puuttuvia opintoja avoimen AMK:n kautta. Tuolloin hän maksaa 15 e/ op. Kun valmistuminen alkaa häämöttää, opiskelija voi hakea opinto-oikeuden palautusta samalla menettelyllä kuin lisäaikaa haetaan. Mahdollista on myös hakea uudestaan opiskelijavalinnan kautta ja saada uusi opiskeluoikeus. Opinto-ohjaajat sekä avoimen AMK:n suunnittelija ohjaavat ja neuvovat näissäkin tilanteissa.

Kaikissa ohjaustilanteissa on tärkeää ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne, ja tarvittaessa ehdottaa poissaolevaksi ilmoittautumista. Jos opiskelijalla on hyvin kuormittava vaihe työelämässä, hänen kannattaa harkita poissaolevaksi ilmoittautumista. Opiskelijalla on oikeus ilmoittautua poissaolevaksi enintään vuoden ajaksi (tai yksi lukukausi kerrallaan). Poissaoloaika ei kuluta opiskelijan opinto-oikeusaikaa (240 op:n laajuinen tutkinto 4 v + 1v ja 210 op:n laajuinen tutkinto 3,5 v + 1 v).

Opiskelijalla on oikeus myös sairauspäivärahaan.  Näissä tilanteissa ryhmäohjaaja voi ohjata opiskelijan opinto-ohjaajan luokse.

Yliaikaisten opiskelijoiden ohjauksessa on huomattava, että usein opiskelija kokee häpeää ja huonommuutta, koska opinnot eivät ole edenneet. Tavoitteena on kannustaa ja tukea opiskelijaa opintojen loppusuoralla aikatauluttamaan opiskeluaan ja auttaa häntä voimautumaan.

8. Ohjauskeskustelun periaatteista

Ohjauskeskustelulla tarkoitetaan tulo- ja kehityskeskustelua. Nämä keskustelut käydään rauhallisessa paikassa, jossa voidaan keskittyä vuorovaikutukseen ilman häiriötekijöitä. Suunnittelija on varannut työjärjestykseen aikaa ja myös merkinnyt huonevarauksen. Kun mahdolliset matkapuhelimet on suljettu, tarjoutuu rauhalliselle keskustelulle otolliset olosuhteet. Keskustelu voidaan toteuttaa myös etänä esim. zoomin tai teamsin välityksellä.

Tulokeskustelu ja kehityskeskustelu ovat strukturoituja: keskustelujen pohjana on lomake, jossa on käsiteltävät aihealueet virikkeinä toimivine kysymyksineen ja niiden etenemisjärjestys. Lomakkeen avulla keskustelu etenee tavoitehakuisesti ja ryhmäohjaan tulee pitää langat käsissään, ettei keskustelu lähde liiaksi rönsyilemään. Lisäksi lomake on muistilista asioista, jotka tulee käsitellä ja se (opettajan merkintöineen) sisältää tärkeää tietoa opiskelijan opintoasioista. Jos opiskelijan asiat ovat kunnossa, eikä hänellä ilmene lisää kysyttävää, ohjauskeskustelu voi olla kestoiltaan lyhyempikin. Ryhmäohjaajan tulee antaa myönteistä palautetta hyvin suoritetusta työstä. Siitä opiskelija saa hyvän mielen, ja se lisää motivaatioita.

Ohjauskeskustelun onnistumiselle on tärkeää luoda luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä ryhmäohjaaja ja opiskelija ovat henkisesti läsnä, keskittyen vain opiskelijan asioihin. Opiskelijan on koettava, että ryhmäohjaaja on hänestä aidosti kiinnostunut. Se on keskustelun onnistumisen perusedellytyksiä

Valmistautuminen –ryhmäohjaajalla on tarvittava materiaali mukana:

  • keskustelun pohjana käytettävä lomake. (opiskelija tulostaa Portaalista)
  • HOPS:n sisältö Pakista (opiskelija tulostaa itse)
  • CV (opiskelija tuo mukanaan)
  • ryhmän OPS, (opintosuunnitelma)

Keskittyminen: ryhmäohjaaja paneutuu tilanteeseen, eli siirtää kaikki muut asiat pois mielestään (kännykät, myös opiskelijan, pois päältä). Henkinen läsnäolo on ehdottoman tärkeää.

Aidon kontaktin luominen: kunnioituksen osoittaminen, empaattinen vastaanottavaisuus
(kuuntelu, puhuminen ja vaikeneminen). Sen osoittaminen, että opiskelija on kuuntelemisen arvoinen. Empatia ei rajoitu pelkästään sympatian tuntemiseen, vaan olennaista on, että toimitaan opiskelijan hyväksi.

Kuunteleminen: malta kuunnella ja olla tarkkaavainen, älä keskeytä opiskelijaa, hänen asiansa on keskustelun ydintä. Älä epäröi esittää tarkentavia kysymyksiä, jotta varmasti ymmärrät, mitä opiskelija yrittää kertoa. Tavoitteena on, että opiskelija on äänessä yli puolet keskustelun ajasta.

Ohjauskeskustelun turvallisessa ilmapiirissä asioita voidaan tutkia ja niihin voidaan saada selvyyttä. Ohjattava voi jonkun aikaa tuntea olevansa turvassa, kun löytyy ihminen (ohjaaja), joka kuuntelee, osoittaa kunnioitusta, ja tuo mahdolliseen ongelmanratkaisuun järkevää rakennetta. Ohjaajalla on tietoa erilaisista toimintamahdollisuuksista, ja hän antaa väliaikaista emotionaalista tukea. Turvallinen ilmapiiri merkitsee myös luottamuksellisuutta, eikä opiskelijan tarvitse pelätä esim. naurunalaiseksi joutumista.

Jatkotoimet:

  • jos HOPS:ssa on ilmennyt päivitystarvetta, esim. suorituksia kirjatutuneena väärään kohtaan, niistä raportoidaan koulutuspäällikölle/tiimivastaavalle tai opinto-ohjaajalle, joilla on mahdollisuus muuttaa rakennetta.
  • käyty keskustelu kuitataan seuranta- ja palautelomakkeeseen.

Jos on ilmennyt laajempaa ohjaustarvetta, opiskelijaa kehotetaan kääntymään opinto-ohjaajan, kuraattorin tai uraohjaajan puoleen. Myös ryhmäohjaaja voi ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan, kuraattoriin tai uraohjaajaan. Opintojen ohjaus on yhteistyötä.

Uraohjaus opintojen aikana

Urapalveluiden tavoitteena on tukea opiskelijoita urasuunnittelussa, työnhakutaitojen vahvistamisessa sekä oman osaamisen ja henkilökohtaisten vahvuuksien tunnistamisessa.

Uraohjaaja tukee opiskelijaa urapolun rakentamisessa

Uraohjauksen tavoitteena on kartoittaa opiskelijan omaa osaamista ja henkilökohtaisia vahvuuksia sekä lisätä itsetuntemusta. Näiden lisäksi uraohjauksessa vahvistetaan työelämän tuntemusta ja työnhakutaitoja. Tavoitteena on myös antaa opiskelijalle työkaluja vastausten löytämiseen ja selkiyttää ajatuksia yhteisen keskustelun myötä.

Urasuunnittelu on koko opintojen kestävä prosessi, joka auttaa opiskelijaa löytämään itselleen mieluisan paikan työelämästä. Omaa osaamista, kiinnostuksen kohteita ja tavoitteita on hyödyllistä pohtia opiskelujen alusta lähtien.

Tulo -ja kehityskeskustelut 

Tulo – ja kehityskeskusteluiden yhteydessä ryhmänohjaaja voi ohjata opiskelijan matalalla kynnyksellä henkilökohtaiseen uraohjaukseen, kun opiskelija tarvitsee tukea mm.:

  • oman osaamisen ja henkilökohtaisten vahvuuksien tunnistamisessa ja sanoittamisessa
  • tulevaisuuden tavoitteiden ja unelmien mietinnässä
  • urasuunnittelu- ja työnhakutaitojen vahvistamisessa
  • kesätyö -tai harjoittelupaikan hakemisessa
  • CV:n ja työhakemuksen kirjoittamisessa tai työhaastatteluun valmistautumisessa
  • erilaisten työnhakukanavien tehokkaassa käytössä
  • jatko-opintomahdollisuuksien kartoittamisessa

Urapalvelut osana uusien opiskelijoiden orientaatiota

Syksystä 2023 alkaen urasuunnittelu sisällytetään uusien opiskelijoiden orientaatioon. Urapalvelut tarjoavat uusille opiskelijoille Oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen osana opintoja ja urasuunnittelua -työpajan. Työpajan ajankohta sovitaan yhdessä ryhmänohjaajan ja/tai koulutuspäällikön kanssa.

9. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ohjaus

Avoin AMK -opiskelijoiden alkuohjauksesta vastaa jatkuvan oppimisen palvelut. Ryhmäohjaaja käy orientoiviin opintoihin liittyvät tulokeskustelut sekä kehityskeskustelut myös ryhmänsä mukava opiskelevien polkuopiskelijoiden kanssa. (Polkuopiskelijat ovat tutkintotavoitteisia opiskelijoita, joiden tavoitteena on suorittaa kaikki tai valtaosa ensimmäisen vuoden opinnoista avoimen AMK:n kautta).

Opettajat vastaavat opintojaksojen sisällöllisiin kysymyksiin ja ohjaavat opiskelijoita omien opintojaksojensa suorittamiseen liittyvissä asioissa. Avoimen AMK:n opiskelijat voivat käyttää myös opinto-ohjaajien palveluita, mikäli tarvitsevat tarkempaa alakohtaista ohjausta. Valtaosa avoimessa AMK:ssa opiskelevista on VAMK:n tulevia tutkinto-opiskelijoita, joten heidän ohjauksestaan tulee huolehtia ja antaa heille kuva VAMK:sta opiskelijoistaan välittävänä korkeakouluna.