Mikä on auditointi?

Auditoinnissa selvitetään täyttääkö korkeakoulun laatujärjestelmä sille asetetut vaatimukset.

Auditoinnilla

  • Selvitetään, vastaako korkeakoulun laatutyö eurooppalaisia laadunvarmistuksen periaatteita
  • Arvioidaan, tuottaako laatujärjestelmä strategian toteuttamisen ja toiminnan jatkuvan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin kehittämistoimenpiteisiin
  • Rohkaistaan korkeakouluja kansainvälisyyteen, kokeiluihin ja luovaan ilmapiiriin sekä
  • Kerrytetään avointa ja läpinäkyvää tietoa suomalaisten korkeakoulujen laatutyöstä
Auditointiprosessi

Auditointiprosessin vaiheet?

  1. Sopimus auditoinnista 14.11.2019
    VAMK on allekirjoittanut sopimuksen auditoinnista Karvin (Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen) kanssa.
  2. Vertaisoppimiskumppanin ja teeman valinta
    VAMK valitsi vertaisoppimiskumppaniksi Yrkeshögskola Novian ja teemaksi opinnäytetyöprossin: ’Sujuva opinnäytetyöprosessi- valmiiksi määräajassa’.
  3. Itsearviointiraportin kokoaminen
    Korkeakoulu kokoaa Karvin digitaaliseen alustaan auditointiaineiston ml. itsearvioinnin ja vertaisarviointiraportin kolme kuukautta ennen auditointivierailua. VAMK toimitti aineiston 30.12.2020.
  4. Karvi kokoaa auditointiryhmän suorittamaan auditoinnin
    Korkeakoulujen arviointijaosto nimeää nelijäsenisen auditointiryhmän.
  5. Auditointivierailun ohjelma ja lisäaineistot
    Karvi toimittaa auditointivierailun ohjelman korkeakoululle viimeistään kuukausi ennen vierailua ja pyytää tarpeellisina pitämiään lisäaineistoja. Ohjelman saatuamme kokoamme kunkin teeman mukaiset haastatteluryhmät.
  6. Auditointivierailu 23.-24.3.2021
    Auditointivierailu toteutetaan verkkovälitteisesti niin että jokainen osallistuu haastatteluun omalta koneeltaan. Kahden päivän aikana auditoijat haastattelevat tai järjestävät työpajan noin sadalle VAMKin henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien edustajalle. Vierailun lopuksi auditointiryhmä antaa korkeakoulun johdolle alustavaa palautetta auditoinnista.
  7. Auditointiraportti
    Auditointiryhmä kirjoittaa auditointiraportin verkossa toimivalla digitaaliselle alustalle ja tekee arvion auditoinnin tuloksesta korkeakoulujen arviointijaostolle. Korkeakoulujen arviointijaosto päättää auditoinnin tuloksesta.‒Mikäli korkeakoulu läpäisee auditoinnin, se saa laatuleiman ja korkeakoulu lisätään Karvin auditoitujen korkeakoulujen rekisteriin. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Mikäli korkeakoulu ei läpäise auditointia, siltä edellytetään uusinta-auditointia. Uusinta-auditointi toteutetaan 2–3 vuoden kuluttua. Auditoinnin tulos on odotettavissa n. 3 kuukauden kuluttua auditointivierailusta.
  8. Julkistamisseminaari
    Korkeakoulu järjestää yhteistyössä Karvin kanssa julkistamisseminaarin korkeakoulussa noin kuukauden sisällä korkeakoulujen arviointijaoston päätöksestä.

Itsearvioinnin osa-alueet

VAMK esittely

Korkeakoulun organisaatio ja strategia

Vaasan ammattikorkeakoulu

VAMK on työelämä- ja yritysmyönteinen ammattikorkeakoulu, joka sijaitsee Vaasassa Palosaaren kampuksella. Oy Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola Ab:n omistavat Vaasan kaupunki (84%), Vaasan yliopisto (8%) ja Pohjanmaan kauppakamari (8%). VAMKin liikevaihto v. 2019 oli 16,7 milj. €
VAMK tarjoaa koulutusta kolmella eri alalla: tekniikassa, liiketaloudessa sekä sosiaali- ja terveysalalla, ja meiltä valmistuu insinöörejä, tradenomeja, sosionomeja, sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia. Englanninkielisiä perustutkintokoulutuksia on Information Technology ja International Business. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutuksia on ensi vuodesta alkaen neljä, kun aloitamme ensimmäisenä Suomessa teollisuusrobotiikan ylemmän ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävän koulutuksen. Tämä on tulosta tiiviistä työelämäyhteistyöstä ja osoitus yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.
VAMKissa opiskeli v. 2020 oli 3237 opiskelijaa. joista ylempää ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoita oli 174 opiskelijaa. Tänä vuonna meiltä valmistui 577 opiskelijaa. VAMK on kansainvälinen ja monikulttuurinen korkeakoulu ja partnerikouluja meillä on 88 35 eri maassa. Perustutkinto-opiskelijoistamme 12 % tulee Suomen ulkopuolelta.
Vuoden 2019 lopussa VAMKissa työskenteli 160 henkilöä, henkilötyövuosina mitattuna 155, mutta vuosille 2020-2021 jo osin toteutuneet rekrytoinnit tulevat näkymään henkilömäärien ja –työvuosien kasvuna. VAMKin organisaation on kuvattu kuvassa 1.

Organisaatiokaavio 2022 fin

Kuva 1. VAMKin organisaatiokaavio

VAMKin visiona on olla osaamisen tärkein kumppani. Erityiset vahvuutemme ovat robottiautomaation ja älykkäiden sähköverkkojen osaamisessa.

VAMKin painoalat ovat

  • Älykäs energiatehokas sähkötekniikka:
  • Suunnitteluosaaminen, modernit digitalisoidut tuotantoteknologiat ja projektinhallinta.
  • Vientiteollisuuden liiketoimintaosaaminen
  • Sosiaalisesti kestävät, eettiset ja uudistuvat sosiaali- ja terveyspalvelut
  • Markkinalähtöisten ja kestävien tuote- ja palvelujärjestelmien sekä teollisten ja sote-palveluiden muotoilu

 

 

Strategiakuvio final laatukasikirja fi

Kuva 2. VAMKin visio, missio ja arvot

VAMKin visio, missio ja arvot on kuvattu kuvassa 2.

Strategiset kehittämiskohteemme ovat

  1. Yhteistyön syventäminen alueen työelämän kanssa
  2. TKI- ja palvelutoiminnan volyymin sekä osaamistason kasvattaminen
  3. Kansainvälinen työ- ja opiskeluympäristö
  4. Opiskelijoiden menestyminen
  5. Henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen

Nämä on kuvattu tarkemmin mittareineen strategiaesitteessämme.

1. osaamista luova VAMK

Osaamista luova korkeakoulu

Tämä osa-alue kattaa koulutuksen suunnittelu, toteutuksen ja arvioinnin sekä kehittämisen.

1.1. Koulutuksen suunnittelu

Vaasan ammattikorkeakoulun strategiassa ja koulutusten painopistealueissa nähtävissä alueen profiili Vaasan ammattikorkeakoulun (VAMK) visioon ja missioon kiteytyy kunnianhimo olla osaamisen tärkein kumppani. Haluamme olla kiinnostava ja luova yhteistyökumppani, linkki työelämän ja opiskelijoiden välillä. Strategiassamme meitä profiloiva osaaminen kuvaa hyvin asemaamme alueen kansainvälisen energiaklusterin toimijoiden kumppanina. Tämä koko Suomenkin mittakaavassa merkittävä vientiteollisuus antaa VAMKille aivan erityislaatuisen aseman ja tehtävän huolehtia siitä, että kehitämme koulutuksiamme koko ajan työelämän tarpeita tarkasti kuunnellen. Vaasan alue ja sen elinkeinoelämä on kansainvälinen ja monikulttuurinen, mikä näkyy niin VAMKin kuin koko alueenkin strategioissa ja painoaloissa sekä kaupungin katukuvassa. Viime vuonna VAMKissa opiskeli neljänkymmenestäneljästä eri maasta tulleita opiskelijoita. Heidän osuutensa koko opiskelijamäärästä on noin 12%. Vahvan insinööriosaamisen lisäksi seutu tarvitsee liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijuutta elinvoimansa ja palveluidensa kehittämiseksi. VAMK korkeakouluna tuo oman panoksensa Pohjanmaan maakuntastrategian toteuttamiseen; siinä visiona on Uuden energian Pohjanmaa.

Työelämäyhteistyö

Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan ELY-keskus ja Pohjanmaan TE-toimisto ovat keskeisiä yhteistyökumppaneitamme ennakoidessamme alueen elinvoimaa edistävää osaamistarvetta. Aktiivinen työelämäkumppanuus todentuu monilla tasoilla. VAMK on solminut yhteistyösopimuksen kymmenen alueen keskeisen työelämäkumppanin kanssa. Vuosittain kutsumme sekä opettajamme että yhteistyökumppanimme dialogisiin, yhteiskehittämiseen perustuviin tapaamisiin ja työpajoihin. Sopimuksiin on kirjattu yhteistyöalueet ja molempien osapuolten yhteyshenkilöt. Tämä yhteistyö nivoo TKI-työn, työelämän toimeksiannot ja opinnäytetöiden aiheet työelämästä nouseviin kehittämistarpeisiin ja auttaa meitä hyödyntämään uusinta työelämältä saatavissa olevaa tietoa opetussisältöjen suunnittelussa. Tällä toimintamallilla haluamme integroida TKI-toiminnan entistä kiinteämmin osaksi opetusta ja saada lisää tekijöitä ja volyymiä TKI-toimintaan. Joillakin aloilla neuvottelukunnat ovat aktiivisesti mukana tuomassa työelämän näkemyksen koulutuksen suunnitteluun. Työn muutoksissa jatkuvan oppimisen merkitys kasvaa entisestään. Tähän vaateeseen olemme varautuneet rekrytoimalla uutta henkilöstöä jatkuvaan oppimiseen. Tavoitteenamme on lisätä omaa ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tuotettua kaikille avointa koulutustarjontaa.

Opiskelijat mukana opetuksen suunnittelussa

Oleminen linkkinä työelämän ja opiskelijoiden välillä tarkoittaa molempien toiveiden ja tarpeiden kuulemista ja pyrkimystä niiden toteuttamiseen. Sovimme opiskelijakunta Vamokin kanssa vuosittain tehtävistä, jotka tukevat opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista koulutuksen kehittämiseen. Vamok nimeää opiskelijoiden edustajat VAMKin toimielimiin ja työryhmiin ja mm. koulutusvastuukokouksiin. Opetussuunnitelmatyöhön tuore näkemys opetuksen antamista valmiuksista saadaan opintojensa loppuvaiheessa olevilta tai jo hetken aikaa työelämässä toimineilta alumneilta.

Osaamistavoitteiden saavuttamista tukevat monipuoliset opetusympäristöt ja –menetelmät

Vaasan Palosaarella sijaitsee kolmen korkeakoulun, Vaasan ammattikorkeakoulun, Vaasan yliopiston ja Novia ammattikorkeakoulun, yhdessä omistama tekniikan laboratorio Technobothnia. Omien opiskelijoidemme käytännön harjoittelun lisäksi laboratoriossa järjestetään mm yrityksille suunnattuja sähkötekniikan ja robotiikan koulutuksia. VAMKin ja Novian yhteiskäytössä olevat sosiaali- ja terveysalan simulaatio-opetuksen tilat sijaitsevat kampuksen Alere-kiinteistössä. Tämä läheinen yhteistyö tarjoaa opiskelijalle erinomaiset mahdollisuudet suorittaa sosiaali- ja terveysalan opintoja sekä suomeksi että ruotsiksi. Niin Technobotnian kuin Alerenkin laboratorioissa, simulaatioissa ja opetuksessa käytettävät laitteet ja ohjelmistot ovat nykyaikaisia ja samoja kuin elinkeinoelämän käyttämät laitteet ja ohjelmistot. Opettaja valitsee opintojaksolla käytettävät opetusmenetelmät pedagogiseen asiantuntijuuteensa pohjautuen. Opintojakson suunnittelussa opettaja ottaa kantaa opintojakson kansainvälisyyteen ja aluevaikuttavuuteen.

OPS-työ ja opintojen mitoitus

Opetussuunnitelmatyössä lähtökohdan suunnittelulle asettavat Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys (NQF), jossa määritellään ammattikorkeakoulututkinnot tasolle 6 ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnot tasolle 7. Opintosuoritukset mitoitetaan ECTS-järjestelmän mukaisesti ja mitoituksen perusteena käytetään oppimistuloksia ja opiskelijan työmäärää. Opetussuunnitelmat laaditaan koulutuksen vuosikellon mukaisesti ja ne hyväksytään johtoryhmässä. Oppimistuloksia arvioidaan viisiportaisella asteikolla ja keskimääräinen opiskelijan työmäärä on yhtä opintopistettä kohti kaksikymmentäseitsemän tuntia työtä. Kunkin opintojakson työmäärästä opiskelijat voivat antaa palautetta opintojakson loppupalautteessa. VAMKin Tutka-kyselystä ilmenee, että työmäärä opintojaksoilla ja lukuvuoden aikana voi osalla opiskelijoista vaihdella suuresti. Ongelmaan on puututtu suunnitteluprosessia aikatauluttamalla ja kehittämällä. Vertaisoppimisprojektimme koski opinnäytetyöprosessin kehittämistä. Projektin tuloksena myös opinnäytetyöprosessia on aikataulutettu uudelleen. Vertaisoppimisprojekti on kuvattu itsearvioinnin luvussa 5. Työtä helpottaa myös uusi vastikään käyttöön otettu opiskelijahallintojärjestelmä, Peppi.

VAHDUUDET

  • Koulutussuunnittelun työelämävastaavuus
  • Kansainvälisen ja monikulttuurisen työ- ja opiskeluympäristön hyödyntäminen koulutuksen suunnittelussa
  • Vaasalaisten korkeakoulujen keskinäinen yhteistyö ja yhteistyö toisen asteen kanssa

KEHITTÄMISKOHTEET

  • Jatkuvan oppimisen tarjonnan ennakoiva laajentaminen
  • Opintojaksojen kuormituksen tasalaatuisuuden kehittäminen

1.2. Koulutuksen toteutus

Läpinäkyvyys opiskelijavalinnassa

Opiskelijavalintamme valintaperusteet ovat avoimesti esillä hakijoiden ja kaikkien niistä kiinnostuneiden luettavissa Opintopolun koulutustarjonnassa sekä omilla verkkosivuillamme. Vuosittain Arene, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, julkaisee ammattikorkeakoulujen valintaperustesuosituksen, jota me noudatamme kaikissa tutkintoon johtavissa päivä- ja monimuotototeutuksissamme. Ennen päätöksentekoa valintaperusteet valmistellaan yhteistyössä koulutusyksiköiden kanssa. Yhteishaussa ammattikorkeakouluilla on vuosien perinne yhteisistä käytänteistä valintaprosessin eri vaiheissa. Tukenaan ammattikorkeakouluilla on hakijapalveluiden sekä opiskelijapalveluiden päälliköiden verkostot. Laajan todistusvalinnan lisäksi VAMK käyttää kaikissa suomenkielisissä ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa hakukohteissa ammattikorkeakoulujen yhteistä sähköistä valintakoetta. Hakija saa näistä kattavasti lisätietoa Ammattikorkeakouluun.fi-palvelusta. Aloituspaikoista vähintään puolet jätetään toisen asteen ammatillista väylää tuleville opiskelijoille ja pääsykoevalintoihin. VAMKin opintoihin on monta väylää.

Joustavat suoritustavat nopeuttavat valmistumista

Hyvin tiedotettu ja toteutettu toimintatapa aiemman osaamisen hyväksilukemiseen nopeuttaa niiden opiskelijoiden opintoja, joilla on jo muualta hankittua opintoihin liittyvää osaamista. Ahotointi eli aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, voidaan suorittaa joko näytöllä tai hyväksilukemalla korkeakoulutasoisia opintoja. Hyväksilukua edistääksemme ja lisätäksemme opiskelijan mahdollisuuksia opintojen aikana sisällyttää tutkintoonsa muualla suoritettuja opintoja, olemme solmineet muiden vaasalaisten korkeakoulujen (Vaasan yliopisto, Åbo Akademi, Hanken, Novia ja Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta) sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SEAMK) kanssa joustavan opinto-oikeuden sopimuksia. Ammattikorkeakoulujen yhteinen Campusonline tuo tarjolle muiden ammattikorkeakoulujen digitaalisen tarjonnan ja mahdollistaa ympärivuotisen opiskelun. Suunnitteilla on myös International Online Learning (IOL) -opintojen lisääminen. Tästä ensimmäiset toteutukset on tehty yhteistyössä hollantilaisen partnerimme Hogeschool AVANSin kanssa. 30 opintopisteen sivuainekokonaisuus on suunnattu kestävästä kehityksestä kiinnostuneille liiketalouden opiskelijoille.

Aktiivinen ja motivoitunut opiskelija

Opintojakson alussa opettaja kertoo opiskelijoille opintojakson sisällön, tavoitteet, arvioinnin perusteet sekä mitä opiskelijan odotetaan tekevän saavuttaakseen opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. Jokainen opettaja valitsee opettamaansa opintojaksoon parhaiten sopivat opetusmenetelmät. Päiväopinnoissa painotetaan vuorovaikutteista lähiopetusta, johon kannustamme opiskelijoita osallistumaan. Tunneilla opettaja seuraa opiskelijoiden osaamisen kehittymistä käydyn keskustelun, harjoitustehtävien, välikokeiden ja palautteiden avulla. Tentistä ja tehtävistä annetut arvioinnit ovat palautetta opiskelijan osaamisesta. Tutka-kyselyn tulosten mukaan opiskelijat eivät koe saavansa riittävästi palautetta osaamisensa kehittymisestä, mutta opettajalle yksilöllisen palautteen antaminen muutoin kuin suoritusten arvioinnilla erityisesti suurten opetusryhmien kohdalla voi olla mahdotonta toteuttaa käytännössä.

Opiskelijoiden osaamistason huomioiminen innostaa opiskelijoita aktiiviseen osallistumiseen. Monissa työelämän projekteissa opiskelijoiden työelämältä saama suora palaute on ollut opiskelijoiden mielestä erityisen arvokasta. Palaute on hyödyllistä opintojensa alussa oleville, mutta myös esimerkiksi monimuoto-opintoja työn ohessa suorittavalle, alalla jo olevalle opiskelijalle. Monelle opintojensa loppuvaiheessa olevalle työn opinnollistaminen voisi olla mieleinen tapa suorittaa opinnot loppuun. Näitä mahdollisuuksia tulemme jatkossa edistämään erityisesti niillä tekniikan aloilla, joilla opinnot viivästyvät opiskelijan saatua työpaikan opintojensa loppuvaiheessa. Jos opiskelijan etenemisessä esiintyy haasteita, ottaa ryhmäohjaaja yhteyttä opiskelijaan ja ohjaa tarvittaessa opinto-ohjaajalle.

Ryhmäohjauksen toimintamalli tukee opiskelijan edistymistä opinnoissa Jokainen VAMKissa aloittava opiskelija halutaan perehdyttää opintoihin ja VAMKin toimintatapoihin heti opintojen alkaessa. Hän saa tuekseen Vamokin tutoropiskelijan ja hänen ryhmälleen nimetään oma ryhmäohjaaja. Ensimmäisen puolen vuoden aikana pidetään ryhmäytymis- ja infotilaisuuksia, joissa eri asiantuntijat esittelevät palveluitaan opiskelijoille. Opintojen alkuvaiheessa ryhmäohjaaja kutsuu jokaisen opiskelijan tulohaastatteluun, jossa varmistetaan, että opiskelija saa hyvän alun opintoihinsa. Tulohaastattelun lisäksi ryhmäohjaaja kutsuu opiskelijan vuosittain kehityskeskusteluun, jossa tarkistetaan, miten opinnot ovat edenneet, käsitellään mahdollista opiskelijavaihtoa, puhutaan kesätöistä, harjoittelusta, opiskelijan opintojen suuntautumisesta ja urahaaveista. Viimeinen kehityskeskustelu käydään opintojen viimeisenä vuonna. Opintojen solmukohdissa opiskelija saa tukea opinto-ohjaajalta. Jos opinnot syystä tai toisesta eivät etene tai opiskelijan suunnitelmat muuttuvat, voi opiskelija pohtia yhdessä opinto-ohjaajan kanssa,miten edetä tilanteessa. Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa tehdään tiivistä yhteistyötä Vamokin kanssa ja opiskelijakunta pyrkii omalla toiminnallaan järjestämään opiskelijoita kiinnostavia liikunta- ja vapaa-ajan tapahtumia. Opiskelijakunnassa on nimetty kaksi häirintäyhdyshenkilöä, joilla pyritään matalaan ilmoituskynnykseen häirintätapauksissa. Opiskelijan fyysisen ja henkisen terveyden tukena toimivat terveydenhoitajat ja opiskelijapastori.

VAHVUUDET:

  • Panostus runsaaseen käytännönläheiseen lähiopetukseen
  • Ryhmäohjauksen systemaattinen toimintamalli
  • Modernit oppimisympäristöt ja laitteistot

KEHITTÄMISKOHTEET:

  • Työn opinnollistaminen
  • IOL-opintojen kehittäminen
  • Opintopsykologisten palveluiden tarjoaminen

1.3. Koulutuksen arviointi ja kehittäminen

Opiskelijan mielipide on tärkeä

VAMKissa on syksyllä 2020 korvattu vanha e-lomakkeella kerätty opintojaksopalaute uudella opintopalautejärjestelmällä, Sparkilla. Uusi järjestelmä on integroitu vähän aikaa sitten käyttöön otettuun opiskelijahallintojärjestelmään, Peppiin. Uuden järjestelmän etuna on se, että ne opintojaksot, joista opiskelijalta halutaan palautetta näkyvät suoraan opiskelijan työpöydällä. Käytössä on nyt loppupalaute ja opettajan vastapalaute, mutta ensi vuoden aikana järjestelmään saadaan uusina ominaisuuksina jatkuva palaute ja välipalaute, joista kukin opettaja voi räätälöidä omaa opetustaan parhaiten palvelevan kokonaisuuden. Uskomme, että uusi järjestelmä motivoi opiskelijoita palautteenantoon, koska antaessaan palautetta opiskelija näkee, miten muut ryhmän opiskelijat ovat arvioineet opintojakson ja saavat myös opettajan antaman vastapalautteen.

Valtakunnallisten AVOP- ja uraseurantakyselyiden lisäksi toteutamme vuosittain Tutka-kyselyt, joiden tulokset kootaan korkeakoulutasoisesti, yksikkökohtaisesti, koulutusalakohtaisesti ja ryhmäkohtaisesti. Ryhmäohjaajat saavat omaa ryhmää koskevan yhteenvedon ja heitä ohjataan käymään läpi tulokset oman ryhmänsä kanssa. Opiskelijapalautteen ja Tutka-kyselyn lisäksi palautetta saadaan Feedy-kanavan kautta, joka on kaiken toiminnan ja kaikkien käyttäjien palaute- ja aloitekanava. Feedyyn voi antaa anonyymin palautteen, mutta kaikille henkilötietonsa jättäneille vastataan henkilökohtaisesti. Kehotamme ja rohkaisemme opiskelijoitamme olemaan myös suoraan yhteydessä henkilöstöömme. Opettajien ja opiskelijoiden epämuodolliset välit mahdollistavat suoran palautteen antamisen.

Strategisena kehittämiskohteena opiskelijoiden menestyminen

Opiskelijan menestyminen on nostettu yhdeksi Vaasan ammattikorkeakoulun strategiseksi kehittämiskohteeksi. Koulutuksille asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan johtoryhmässä, yksiköissä ja koulutusalakohtaisissa kokouksissa edellä kuvatulla opiskelijapalautteella, strategiaan kirjatuilla koulutustoiminnan mittareilla, tilastoilla sekä työelämältä saatavalla palautteella. Strategiassamme olemme nostaneet opiskelijoiden menestymisen kehittämiskohteeksi ja mittarit, joilla seuraamme opiskelijoiden menestymistä ovat: tutkinnot ja tutkintojen suorittaminen tavoiteajassa, valmistuvien palaute, vetovoima ja työllistyneiden osuus työllisistä vuosi valmistumisen jälkeen. Opiskelijoiden menestymistä osoittavat opiskelijoiden saamat palkinnot ja kunniamaininnat, joita on tullut mm. Projektiosaamisesta ja sosiaali- ja terveysalan johtamisen kehittämisestä. Meiltä valmistuneet opiskelijat työllistyvät hyvin, mikä on kaikista tärkein mittari. Jatkossa kiinnitämme erityistä huomiota kansainvälisten opiskelijoidemme työllistymiseen Pohjanmaan alueelle ja sen seuraamiseksi on rakenteilla seurantamittari.

Johdon ja opetushenkilöstön eri yhteyksissä työelämästä saama palaute arvioidaan, ja opetussuunnitelmia tarkastellaan ja uudistetaan vuosittain ottaen huomioon esiin tulleet yhteiskunnan ja työelämän muuttuvat tarpeet. Jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi tarjoamme yksittäisiä opintojaksoja ja laajempia kokonaisuuksia avoimina korkeakouluopintoina. Työelämäyhteyksien kautta kuulemme täydennyskoulutuksen ja erikoistumisopintojen tarpeesta. Hyvän väylän jatkuvaan oppimiseen tarjoavat myös ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, joista olemme saaneet hyvää palautetta opiskelijoilta. Jatkuvan oppimisen tarjonnan laajentamiseksi rehtori on kutsunut syksyn aikana koolle asiantuntijoitamme yhdessä pohtimaan, miten tarjontaa voisi kehittää. Olemme lisänneet henkilöstöä ja vahvistaneet osaamistamme jatkuvan oppimisen suunnittelussa ja koordinoinnissa.

Digitaaliset tukipalvelut helpottamaan opiskelijoiden asiointia

Opiskelijoiden tarvitsemia palveluita on kehitetty opiskelijalähtöisesti digitalisoimalla opiskelijoiden usein käyttämät ja paljon henkilökohtaista palvelua vaatineet palvelut. Tämä toteutettiin ottamalla syksyllä 2020 käyttöön ATOMI, automatisoitu opintotoimistopalvelu. Palvelu tuottaa muun muassa viranomaisten kanssa asioitaessa tarvittavat, sähköisellä allekirjoituksella varustetut dokumentit helposti ja nopeasti. Seuraava vaihe palveluiden kehittämisessä on VALO-valmistumispalvelun käyttöönotto, joka mahdollistaa tutkintotodistusten sähköisen allekirjoittamisen. Opiskelijalle valmistumisprosessi selkeytyy, kun hän voi itse seurata oman valmistumisanomuksensa tilannetta. Jatkossa opiskelija saa perinteisen tutkintotodistuksen lisäksi sähköisesti varmennetun digitaalisen todistuksen. Kaikki uudet sähköiset palvelut integroidaan osaksi Peppi-järjestelmää. Opiskelijalle palveluiden digitalisointi tarkoittaa entistä joustavampaa palvelua ja mahdollistaa asioinnin aukioloaikojen ulkopuolella. Opintotoimisto palvelee toki edelleen myös kasvokkain ja yksilöllisesti kulloisenkin tilanteen ja opiskelijan tarpeen mukaisesti. Digitalisoinnin myötä vapautuvaa työaikaa ohjataan ohjaukseen ja henkilökohtaiseen palveluun niitä tarvitseville. Koulutusta tukevien palveluiden toimintaa kehitetään yhteistyössä ja vuorovaikutteisesti koulutusyksiköiden kanssa. Kuukausittain rehtori ja hallintojohtaja kutsuvat koolle hallinto- ja tukipalveluiden yhteisen avoimen keskustelutilaisuuden, jossa käsitellään ja kuullaan kaikkien palveluiden ajankohtaisia asioita.

VAHVUUDET:

  • Opiskelijoiden hyvä työllistyminen
  • Opiskelijapalautejärjestelmät sisältäen mahdollisuuden anonyymiin nopeaan palautteeseen
  • Opiskelijoiden menestyminen on nostettu strategiseksi kehittämiskohteeksi

KEHITTÄMISKOHTEET:

  • Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden palvelut
  • Palaute luontevaksi osaksi opetus- ja oppimisprosessia
  • Opintojaksopalautteen vaikuttavuuden lisääminen koulutuksen kehittämiseksi

1.4 Korkeakoulun esimerkit onnistuneesta kehittämistoiminnasta

Opiskelijan ohjausprosessi

VAMKissa on kehitetty malli, jonka tavoitteena on opettajien, ryhmäohjaajan ja opinto-ohjaajan yhteistyönä seurata opiskelijoiden opintojen etenemistä ja puuttua varhaisessa vaiheessa tilanteisiin, joissa opiskelijan opinnot näyttävät viivästyvän. Opettajat seuraavat ryhmiensä, erityisesti aloittavien opiskelijoiden, opintojen etenemistä ja ilmoittavat ryhmäohjaajalle, jos ryhmässä on opiskelijoita, joilla on vaikeuksia opintojen etenemisessä. Ryhmäohjaaja selvittää tilannetta ja ottaa yhteyttä tarvittaessa opinto-ohjaajaan. Opiskelija voi helposti varata opinto-ohjaajalle ohjausajan sähköisen ajanvarausjärjestelmän kautta. Opiskelijan ohjausprosessi on koettu VAMKissa tärkeäksi keinoksi puuttua nopeasti tilanteisiin, joissa opiskelija on vaarassa jäädä jälkeen opinnoissaan ja keskeyttää opintonsa. Prosessi on kuvattu ryhmäohjauksen toimintamallissa.

Vaasalainen korkeakouluyhteistyö ainutlaatuisine oppimisympäristöineen

Vaasalaiset korkeakoulut tekevät yhteistyötä keskenään tarjotakseen opiskelijoille monipuolisia opiskeluvaihtoehtoja. JOO-sopimus avaa korkeakoulujen opinnot VAMKin opiskelijoille Vaasan yliopistossa, Novia ammattikorkeakoulussa, Åbo Akademissa, Hankenilla ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Technobothnia on VAMKin, Novian ja Vaasan yliopiston tekniikan koulutusten yhteinen laboratorio. Aleressa taas sijaitsevat Novian ja VAMKin hoitoalan opiskelijoiden yhteiset ajanmukaiset simulaatiotilat. Simulaatioiden myötä opetusmenetelmiä on kehitetty konkreettisempaan suuntaan. Opiskelija pääsee simulaatiossa todellisuutta vastaavaan tilanteeseen etsien monipuolisesti ratkaisuja. Tämä kehittää opitun soveltamista käytäntöön. VAMKin ja Novian välillä on koulutusyhteistyötä oikeustradenomikoulutuksen suuntaavien opintojen toteutuksessa sekä sosiaali- ja terveysalalla monikielisessä koulutuksessa sekä muun muassa erikoistumiskoulutuksissa. VAMKin ja Vaasan yliopiston sähkötekniikan ja tietotekniikan koulutusten välillä ensimmäisten kahden vuoden opetus toteutetaan yhteistyönä. Kielten opetuksessa on seitsemän vuoden ajan ulkopuolisella rahoituksella järjestetty ruotsi – suomi Tandem-kurssi hteistyössä Novian kanssa. Muovassa toimii VAMKin ja Vaasan yliopiston yhteinen kasvuyrittäjyyshautomo, jonka tavoitteena on auttaa opiskelijoita ja henkilökuntaa liiketoiminnan käynnistämisessä.

ESIMERKKEJÄ LAAJASTA KORKEAKOULUYHTEISTYÖSTÄ:

Kansainvälinen yhteistyö rikastuttaa opetusta

Kansainväliset yhteistyöverkostot ovat parhaimmillaan tuoneet opiskelijan arkipäivään uutta substanssiosaamista, kulttuuriosaamista ja kansainvälistä tiimityötä kasvokkain ja etänä. Uutuutena testaamme kansainvälisiä verkko-opintoja eli IOL-opintoja hollantilaisen partnerin kanssa. Esimerkkejä kansainvälisestä yhteistyöstä:

Finn-Power yhteistyö esimerkkinä työelämän kanssa tehtävästä yhteistyöstä

Yhteistyö Prima Powerin kanssa alkoi vuonna 2014 yrityksen R&D Managerin, Esko Petäjän aloitteesta. Uutta tässä yhteistyössä oli kokonaisen tuotekehityksen opintojakson integroiminen vientiä harjoittavan yrityksen TK-toimintaan. Yritys järjestää vuosittain tuotekehityskilpailun, joka kohdistuu johonkin aitoon yrityksen kehityskohteeseen. Yrityksen tuotekehityksestä nimetyt mentorit, joita on 4-6, ohjaavat ja antavat palautetta opiskelijatiimeille projektin aikana.

Tuotekehityskilpailun muodossa toteutettu opintojakso on ollut suuri menestys. Opiskelijat ovat saaneet ohjausta tuotekehitystoimintaan suoraan alan ammattilaisilta. He ovat olleet joka vuosi hyvin motivoituneita ja sen takia myös konkreettiset tulokset ovat olleet hyviä. Yritys on myös palkinnut parhaiten onnistuneet tiimit. Kaikilta projektiin osallistuneilta saatu palaute on ollut hyvin positiivista ja rehellistä, mikä rohkaisee jatkamaan projekteja. Mentoreiden mielestä konkreettiset hyödyt sekä ratkaisut annettuihin haasteisiin ovat parantuneet vuosi vuodelta. Opiskelijat ovat olleet todella tyytyväisiä siihen, että ovat saaneet tehdä töitä ammattilaisten ohjauksessa ja he kertovat oppineensa hyvin paljon projektin aikana. VAMK hyötyy tällaisesta toiminnasta, jossa oppimisessa ratkotaan oikeita ja ajankohtaisia kehittämistehtäviä. Tähän päivään mennessä tuotekehitysprojekteihin on osallistunut jo noin 190 opiskelijaa. Vuonna 2019 VAMK valitsi Finn-Power Oy:n vuoden avainkumppaniksi. Avainkumppani-tunnustus annetaan toimijalle, joka on osoittanut yhteistyössään VAMKin kanssa erinomaista yhteistyökykyä, sitoutuneisuutta ja näkemyksellisyyttä.

2. Vaikuttava ja uudistava VAMK

Vaikuttava ja uudistuva korkeakoulu

Tällä osa-alueella tarkoitetaan VAMKin yhteiskunnallisen vuorovaikutusta ja vaikuttavuuden johtamista, TKI-toimintaa sekä uudistumista edistävää toimintakulttuuria.

2.1 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden johtaminen

Kohti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden johtamista

Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori on antanut lausuman, jossa kiteytyy jokaisen yhteisön jäsenen osallisuus yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja vuorovaikutuksessa. Tehtävämme on harjoittaa aluekehitystä ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Yhteiskunnallisen vaikuttavuutemme perusta muodostuu toimintamme laadusta ja aktiivisesta yhteistyöstä työelämän kanssa.

Käymme aktiivista, kumppanuuteen perustuvaa vuoropuhelua pitkäaikaisten ja sitoutuneiden kumppaneidemme kanssa. Kumppanuusmallimme on systemaattinen, tuloksellinen, ennakoiva ja dialoginen. Jatkuva toimintaympäristöanalyysi alueen toimijoiden kanssa on ennakoivaa ja näin pystymme tuottamaan alueella tarvittavaa osaamista.

Tarjoamme koulutusta ja jatkuvaa oppimista laaja-alaisissa verkostoissa ja osallistumme siten Osaavan Suomen rakentamiseen; kansainväliset yhteydet ovat meille arkipäivää. Edistämme ulkomaisten tutkinto-opiskelijoidemme kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on jokaisen yhteisömme jäsenen arkipäiväistä tekemistä ja dialogin ylläpitämistä kumppaneihimme ja alumneihimme. Opiskelijakunta on meille keskeinen kumppani, jonka kanssa rakennamme tunnettuuttamme ja käymme vuoropuhelua ollaksemme yhdessä yhteiskunnallisia vaikuttajia ja toimijoita. Me VAMKissa tarkastelemme yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vuorovaikutusta koulutuksen, työelämäyhteistyön ja vaikuttavuuden sekä TKI:n näkökulmasta (Kuva 1.).

Strategiamme mukaisesti visionamme on, että olemme Osaamisen tärkein kumppani. Arvomme avoimuus, sympaattisuus, edelläkävijyys ja asiakaslähtöisyys sisältävät tahtotilan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja vuorovaikutuksesta. Menettelytapamme ovat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta toimivia, josta kertoo korkea työllistyminen alueen yrityksiin. Olemme osa Vaasassa toimivaa korkeakoulukonsortiota, jonka muodostaa kuusi korkeakoulua. Yhteistyössä Vaasan yliopiston, Novia-ammattikorkeakoulun, Hankenin, Åbo Akademin ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen yksikön kanssa edistämme alueen osaavan työvoiman saatavuutta ja ennakoimme alueen työelämän osaamistarpeita.

Pohjanmaan liitto on meille merkittävä kumppani. Oheisessa videossa esiintyy useita hankkeitamme ja oppimisympäristöjämme. Kilpailukyvyn varmistaminen digitalisoituvassa maailmassa on yhteinen haasteemme Pohjanmaan valmistavan teollisuuden ja koko koulutusjärjestelmän kanssa.

Yhteikunnallinen vaikuttavuus laatukuviot suomi laatukasikirjaKuva 3. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kokonaisuus Vaasan ammattikorkeakoulussa

Ennakoiva dialogi toimintaympäristön kanssa

Vaasan ammattikorkeakoulu on osa Pohjanmaan työllisyyden ekosysteemiä. Ekosysteemityötä organisoi Pohjanmaan ELY. Työskentelyssä on vahvasti mukana alueen TE-toimisto. Tässä yhteistyössä ennakoimme, reagoimme ja kehittämme koulutuksia ja TKI-toimintaamme vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Ennakoiva dialogi toteutuu myös avainkumppaneidemme kanssa. Kumppanuusmallimme, joka on kuvattu luvussa 4, rakentuu systemaattiseen malliin, jossa vaikuttavien työelämätoimijoiden kanssa yhteistyössä kehitämme nykyistä ja tulevaa koulutusta sekä yhä enenevästi TKI-toimintaa. Suunnitteluvaiheessa otamme huomioon sekä alueen että Suomen valtiolliset linjaukset toteuttaaksemme koulutusta, joka vastaa kulloiseenkin työvoimapoliittiseen tilanteeseen. Tästä voidaan mainita esimerkkinä alueen sihteereiden korkea työttömyys, johon olemme vastaamassa muuntokoulutuksella rahoituksen järjestyessä.

Tiedolla vaikuttavuuteen

Strategiamme on rakennettu osallistavana, dialogisena prosessina yhteistyössä henkilöstön kanssa. Olemme edenneet vaiheeseen, jossa syntyy arjen toimenpidekartta. Strategian toteutumista seurataan ammattikorkeakoulun hallituksessa, johtoryhmässä ja yksiköissä eri näkökulmista, jotta saamme luotua kokonaiskuvan etenemisestämme. Seuraavassa vaiheessa rakennamme digitaalisen alustan, josta määrällisesti tiedot ovat saatavilla reaaliaikaisesti. Tämän jälkeen siirrymme rakentamaan mittaristoa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamiseen. Jatkossa laadullisen palautteen keräämiseen ja hyödyntämiseen tulee rakentaa systemaattisia malleja.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vuorovaikutuksen johtamisen menettelytavat ja mallit ovat toimivia, mutta moni niistä on kehityksensä alkuvaiheessa. Vasta pidemmän ajan kuluttua ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittariston rakentamisen ja mallintamisen myötä voidaan esittää pidemmälle meneviä johtopäätöksiä. Selvää kuitenkin on, että koulutamme juuri oikeanlaisia osaajia työelämän tarpeisiin ja siten mallimme ovat toimivia.

VAHVUUDET:

  • Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on keskeinen osa strategiaa ja toimintaa
  • Dialoginen kumppanuus toimintaympäristön kanssa
  • Yhteistyö Vaasan korkeakoulukonsortiossa

KEHITTÄMISKOHTEET:

  • Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittariston rakentaminen
  • Laadullisen mittaamisen analysointimenetelmien puute
  • TKI-verkostojen vahvistaminen

2.2 Vaikuttava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä taiteellinen toiminta

Avoimesti ja vastuullisesti Rehtori, toimitusjohtajamme on linjannut Vaasan ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja toimintakulttuurin linjauksista, sitoumuksista ja menettelytavoista. Korkeakoulussamme toimii avoimen tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaryhmä. Avoimuus on arvona kirjattu strategiaamme ja se on osa toimintakulttuuriamme. Henkilöstömme on saanut koulutusta avoimen tieteen ja tutkimuksen osa-alueista. Avoimen tieteen, toimintakulttuurin ja tutkimuksen osalta olemme tehneet merkittävää kehitystyötä viimeisen vuoden aikana. Työ on pohjautunut avoimen toimintakulttuurin kypsyystason arvioinnissa saatuun palautteeseen.

Olemme sitoutuneet noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjetta Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Korkeakoulussamme on nimetty lehtori, joka tukee ja auttaa henkilöstöä hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijoita ohjataan teemaan opinnäytetyöohjeissa. Avoimen tieteen ja tutkimuksen verkkosivuillamme, jotka ovat kaikille avoimet, ohjataan aiheeseen liittyvän materiaalin pariin.

Jatkuvasti uudistuva innovaatioalusta

Hankesuunnittelua edeltää tutustuminen rahoitusohjelmiin ja rahoittajan tarpeisiin, ympäröivän yhteiskunnan tilanteen sekä globaalien megatrendien seuraaminen ja alueen työelämän kanssa käytävä vuoropuhelu. Vahvuusalat, painoalat ja kehittyvät tutkimusalustat huomioidaan hankeaihioissa. Soveltavan tutkimuksen hankkeissa luodaan uutta ymmärrystä ja tietoa sekä uudistetaan organisaatioita. Tätä osaamista hyödynnetään kehitys- ja koulutushankkeissa, joissa kehitetään edelleen menetelmiä ja toimintamalleja. Nämä uudet menetelmät otetaan käyttöön yrityspalveluissa ja jalkautetaan näin innovaatio-osaamista työelämään. Jatkuva vuorovaikutus yritysten kanssa auttaa tunnistamaan yrityksistä ja organisaatioista nousevia kehittämis- ja tutkimustarpeita. Näitä hyödynnetään hankesuunnittelussa, jolloin hankeaihiot vastaavat yritysten tulevaisuuden haasteita.

Jatkuvasti uudistuva innovaatioalusta toimintamalli auditointi suomi

Kuva 4. Jatkuvasti uudistuva innovaatioalusta

TKI-toiminnan tavoitteet pohjautuvat strategiaan ja alueellisiin tarpeisiin

VAMKin visio on olla osaamisen tärkein kumppani. Visio haastaa VAMKin nostamaan osaamistasoaan soveltavassa tutkimuksessa ja luovien ratkaisujen kehittämisessä sekä seuraamaan ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. Strategiamme kaksi keskeistä strategista kehittämishanketta keskittyvät TKI-toiminnan kehittämiseen. Syvennämme yhä yhteistyötämme alueen työelämän kanssa. Tätä seurataan laadukkaiden, strategisesti keskeisten avainkumppanuussopimuksien lukumäärällä sekä jatkuvan oppimisen eri toimintojen kehittymisenä. Luonnollisesti seuraamme ELY:n kanssa alueen työvoiman kehittymistä ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Toiseksi haluamme nostaa TKI- ja palvelutoiminnan volyymiamme ja sitä kautta kasvattaa osaamistasoa alueella. Tätä seuraamme ulkoisen hankerahoituksen määrän kehittymisenä, TKI- hankkeissa mukana olevien yritysten lukumäärän kautta, julkaisujen lukumäärän kasvun ja palveluliiketoiminnan volyymin kasvuna. Seuraamme myös Pohjanmaan tilanteen kehittymistä tiiviissä yhteistyössä Pohjanmaan liiton, ELY- keskuksen, TE- toimiston ja paikallisten toimijoiden ja yritysten kanssa.

VAMKin TKI-toiminta tukee yhteiskunnan ja alueen elinkeinoelämän uudistumista. VAMK tekee pitkäjänteistä yhteistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tavoitteena soveltavassa tutkimuksessa ja kehitysprojekteissa on kehittää ja uudistaa alueen työ- ja elinkeinoelämää, mutta myös koko yhteiskuntaa. Projektien teemat kumpuavat yhteiskunnassa merkittävistä trendeistä, jotka vaikuttavat sekä yrityksiin että yhteiskuntaan laajemmin: älykkääseen ja energiatehokkaaseen sähkötekniikkaan, robotiikkaan, digitalisuuteen, kestävään kehitykseen, uudistuviin sote-alan palveluihin ja kestävien tuote- ja palvelujärjestelmien muotoiluun. VAMK on mukana myös globaalien haasteiden ratkaisemisessa valitsemillaan aloilla. TKI-hankkeidemme teemat tukevat VAMKin asettamia strategisia tavoitteita. Lisäksi Muotoilukeskus MUOVA

Kehittyvää viestintää

VAMKilla on jatkuva vuoropuhelu alueen toimijoiden kanssa: useat henkilöstön edustajat ovat mukana alueellisissa kehitys- ja strategiaryhmissä ja -verkostoissa suunnittelemassa maakunnan tulevaisuuden strategiaa ja visiota. VAMK seuraa toimintaympäristöään alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti muun muassa projektien puitteissa. Yrityspalveluprojektien myötä VAMK saa tietoa yritysten tulevaisuuden haasteista. Yritykset linkittyvät myös tutkimus- ja kehittämishankkeisiin mukaan. Syksyllä 2020 olemme lanseeranneet Energiaa-verkkolehden, joka on matalan kynnyksen alusta henkilöstön julkaisemiselle. Muotoilukeskus MUOVA julkaisee myös omaa MUOVAAJA-julkaisuaan, joka on avoimesti kaikkien saatavilla. Olemme kehittämässä video- ja podcast-tuotantoamme. Projekteilla on omat sosiaalisen median kanavat ja www-sivut.

VAHVUUDET:

  • Systemaattinen tunnuslukujen seuranta
  • Avoin verkkojulkaisualusta
  • Vahva yhteistyö sidosryhmien, erityisesti yritysten kanssa sekä suunnittelu- testaus- ja levitysvaiheessa

KEHITYSKOHTEET:

  • Avoin tiede osaksi jokaisen arkea
  • Koulutusyksiköiden hanketyön aktivointi
  • Systemaattisempi tulevaisuus- ja trendikartoitus

2.3 Vaikuttavuutta edistävä toimintakulttuuri

Uudistuva toimintakulttuuri Vaasan ammattikorkeakoulussa on kehitteillä luottamuksellinen, vastuullinen ja haasteisiin ja itsensä ylittämiseen kannustava toimintakulttuuri. Monialaiseen yhteistyöhön on kehitetty yhteistyöskentelyalustoja, joissa ideoidaan tutkimus- ja kehityshankkeiden teemoja kansallisen tai kansainvälisen verkoston kanssa. Hankesuunnittelussa käytetään erilaisia muotoiluajattelun menetelmiä ideoinnissa ja ideointi tapahtuu usein poikkitieteellisen tiimin kesken. Myös artikkeleita kirjoitetaan yhdessä hankekumppaneiden kanssa virtuaalisilla alustoilla.

Rehtorin keskustelutilaisuudet ovat interaktiivisia ja kannustavat keskusteluun. Monet käynnissä olevat kehitysprojektit mahdollistavat osallistavan yhteistyöskentelyn organisaatiossa (tutkimusalustatyöskentely, ATT, hankehallintatyökalu). Kehittyvän organisaatiokulttuurin vuoksi sisäinen Intramme on muutosvaiheessa ja uuden otamme käyttöön vuoden 2021 aikana.

Uusien kokeiluiden seuraamiseksi ja hyödyntämiseksi johtoryhmä seuraa kehittämishankkeiden etenemistä. Kaikille kehittämisteemoille on nimetty vastuuhenkilöt. Tavoitteena on ketterä kehittäminen strategisten kehittämishankkeiden suuntaisesti. Kokeilevaa toimintakulttuuria tuetaan johdon ja esimiesten tuella ja esimerkiksi järjestelyerän jakoperusteet liittyivät strategisten kehittämishankkeiden edistämiseksi tehtävään työhön. Muovassa toimii tutkijoiden, yritysten ja opiskelijoiden yhteistyöskentelyyn kehitetty CoProtoLab. Syksyn start-upin Nasa Space challengessa opiskelijatiimit osallistuivat virtuaalisesti kansainväliseen hackatoniin yhteistyöstäen ehdotustaan virtuaalisilla alustoilla. Myös laajan yrityskumppaniverkoston kanssa sparrataan ja kokeillaan uusia menetelmiä. Technobotniassa tehdään yhteiskehittämistä kolmen korkeakoulun ja alueen yritysten kanssa.

Vaasan korkeakouluklusteri

Vaasan ammattikorkeakoulu on osa Vaasan korkeakouluklusteria, johon kuuluvat meidän lisäksemme Novia-ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto, Hanken, Åbo Akademi ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Vaasan yksikkö. Yhteistyössä teemme TKI-työtä, edistämme joustavia opintopolkuja ja vastaamme alueen elinkeinoelämän osaamistarpeisiin. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita JOO-sopimukset korkeakoulujen välillä, jolloin opiskelijoillamme on käytettävissä koko korkeakoulukonsortion laaja tarjonta. Lisäksi teemme aktiivista sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä Centria-ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Osallistumme myös laajoihin kehittämishankkeisiin, joissa edustajia on koko Suomen korkeakouluverkostosta. Teemme yhteistyötä myös useissa kansainvälisissä verkostoissa.

Yhteiskehittämisen verkostot

Olemme osa Pohjanmaan työllisyyden ekosysteemiä. Työ rakentuu alueellisen työvoimatarpeen ja osaamisen ennakointiin, analysointiin ja työskentelyyn palvelupolkujen kautta. Keskeisenä toiminta-alueena on jatkuvan oppimisen kohdentaminen nopeisiin kokeiluihin. Kansainvälisestä yhteiskehittämisestä voidaan kertoa esimerkkinä koronatilanteeseen rakennettu kansainvälinen verkko-opintokokonaisuus yhteistyössä Avans-korkeakoulun ja Wärtsilän kanssa. IOL-opinnot ovat konkreettinen esimerkki yhteiskunnallisen tilanteen synnyttämästä tarpeesta ja ketterästä reagoimisesta siihen.

Henkilöstömme omaa avoimet suhteet alueen yrityselämään. Moni heistä osallistuu työelämän toimintaan erilaisten ohjausryhmien ja vastaavien kautta. Osaamisen kehittäminen yhdessä on meille ominainen toimintatapa ja henkilökuntamme voikin osallistua työkiertoon yrityksissä ja yrityksistä voidaan tulla meille. Osaamisen jakaminen on osa yhteisöllisyyttämme. Kollegiaalinen auttaminen ja tukeminen on ilo jokaiselle yhteisömme jäsenelle. On kuitenkin selvää, että tarvitaan yhä systemaattisempia toimintatapoja osaamisen ja yhteistyön hallinnoimiseen. Olemmekin selvittäneet CRM-järjestelmän hankkimista ja sen tuomia hyötyjä.

Yhteistyötä tehdään kansallisesti ja kansainvälisesti monissa verkostoissa. Erityisesti yhteistyö Pohjanmaan korkeakoulujen, Vaasan korkeakoulukonsortion sekä yritysten kanssa on aktiivista ja molemminpuolista. Uusi verkkolehtemme Energiaa mahdollistaa vaikuttavuuden laajentamisen ja näkyvyyden parantamisen alueen toimijoiden kesken sekä kansallisesti että kansainvälisesti, koska verkkolehtemme on kolmikielinen.

Kehittyvä alumnitoiminta

Vaasan ammattikorkeakoululla on kehittyvä alumnitoiminta. Olemme alussa alumnijärjestelmän systemaattisen toiminnan kanssa. Kuitenkin yhteistyötä on aina tehty meiltä valmistuneiden kanssa – hehän työllistyvät alueen yrityksiin. Vuorovaikutus on kuitenkin perustunut henkilösuhteisiin ja nyt alumnipankkimme mahdollistaa systemaattisemman alumnitoiminnan kehittämisen. Olemme myös laajentaneet vuorovaikutustamme alumnien kanssa sosiaalisessa mediassa. LinkedInissä VAMK-alumniksi on itsensä ilmoittanut lähes 5000 henkilöä Vaasan ammattikorkeakoulujen sivujen alle. Näiden henkilöiden viisi suurinta työllistäjää ovat Wärtsilä, ABB, Danfoss, VEO ja Hitachi ABB Power Grids. Kaikki edellä mainitut ovat strategisia kumppaneitamme. Yrityksissä työskentelee satojameiltä valmistuneita opiskelijoita, joiden kanssa henkilökuntamme tekee päivittäistä yhteistyötä. Jatkossa kehitämme alumnijärjestelmäämme ulkomaille ja hyödynnämme sitä enemmän TKI- työssä ja jatkuvan oppimisen tarjonnan suuntaamisessa. Toisaalta teemme tätä työtä jo nyt avainkumppaneidemme kautta, joihin valtaosa meiltä valmistuneista on sijoittunut.

VAHVUUDET:

  • Strategiset avainkumppanuudet
  • Yhteiskehittämisen verkostot
  • Start up- toiminta kannustaa yrittäjyyteen ja innovointiin

KEHITTÄMISKOHTEET:

  • Alumnijärjestelmän laaja-alaisempi hyödyntäminen
  • Kokeilukulttuurin laajentaminen koko yhteisöön
  • Yhteistyöskentelyosaamisen vahvistaminen

2.4 Korkeakoulun esimerkit onnistuneista kehittämistoimista

Avoimen tieteen ja toimintakulttuurin rakentaminen Avoimen tieteen ja toimintakulttuurin rakentaminen lähti liikkeelle keskeisten toimijoiden tunnistamisella. Vaasan ammattikorkeakoulussa oli tehty monia asioita avoimen tieteen ja toimintakulttuurin hyväksi, mutta tiedot ja toiminnot olivat hajallaan. Moniammatillisessa, koko organisaation läpäisevässä työryhmässä asiantuntijat ryhtyivät rakentamaan kokonaisuutta. Työtä tuki rehtorin linjaukset avoimesta tieteestä ja toimintakulttuurista ja koko henkilökunta on saanut laajan koulutuksen aiheesta. Asiantuntijaryhmä jatkaa avoimen tieteen ja toimintakulttuurin rakentamista ja henkilöstön osaamisen vahvistamista. Tavoitteemme on nostaa avoimen tieteen kypsyystasoamme merkittävästi seuraavassa arvioinnissa.

Asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittäminen

Vaasan sairaanhoitopiiri on saanut valtakunnallisen tehtävän perustaa kansallisen potilasturvallisuuskeskuksen. Keskuksen tavoitteena on tutkia ja edistää potilasturvallisuutta koko Suomessa. Vaasan ammattikorkeakoulun aloitteesta olemme sopineet aiesopimuksen koulutusyhteistyöstä Novia-ammattikorkeakoulun ja Åbo Akademin sekä Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen välillä. Rakennamme kevään 2021 aikana kansallisesti saavutettavan, esteettömän ja kolmikielisen verkkokoulutuksen. Tavoitteena on kouluttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ympäri Suomen sosiaali- ja terveysala laaja-alaisesti ymmärrettynä.

Digikasvu

Muotoilukeskus MUOVAn koordinoimassa ESR-hankkeessa kehitettiin työkalupakki ja koulutusohjelma teollisten pk-yrityksien digitalisaatioon ja palvelullistumiseen. Projektin loppuraportista on luettavissa, miten digitaalisuuteen perustuvaa tuote- ja palveluinnovointia teollisissa pk-yrityksissä on tuettu. Projektissa tuotettiin ohjeet PK-yritysten palvelukehitysprojektien suunnitteluun. Projektin tapahtumia voi seurata myös FacebookissaPalvelukarttatyökalu (Suomeksi) lanseerattiin Industrial Services Into Action! -tapahtumassa. Olemme julkaisseet tutkimusraportin digitaalisuudesta, palveluliiketoiminnasta ja -kehittämisestä Pohjanmaan teollisuusyrityksissä.

Robocoast

VAMK on mukana Robocoast EDIH –konsortiossa. Robocoast-konsortion toiminnan tavoitteena on Suomen valmistavan vientiteollisuuden ja siihen kuuluvien alihankintaketjujen kasvun ja kilpailukyvyn kehittäminen sekä huippuosaajien ja investointien houkuttelu. Robocoast EDIH-konsortio yhdistää neljä maakuntaa ja seitsemän korkeakoulua, ja hakee Suomen digitaaliseksi keskittymäksi digitaalinen eurooppa –ohjelmaan. Toiminnan piirissä on 45000 tutkinto-opiskelijaa ja kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusosaamista sekä useita TKI-ympäristöjä liittyen robotiikkaan, data-analytiikkaan, tekoälyyn, satelliittipaikannukseen ja älykkääseen energiateknologiaan sekä kyberturvallisuuteen. Muut ohjelman kärkiteemat ovat tekoäly, suurteholaskenta ja digitaaliset taidot.

CoProtoLab

VAMKin Muotoilukeskus MUOVA kehitti yhdessä Vaasan yliopiston kanssa teollisten palveluiden prototypiointiympäristön, Co Proto Labin. Tavoitteena oli kehittää teollisten palveluiden tutkimus-, innovaatio- ja demonstraatioympäristö korkeakoulujen ja yrityksien yhteistyöhön. Co-Protolab tuo yhteen teollisten palveluiden kehittämiseen liittyvät keskeiset osaamiset: teolliset prosessit, IoT ja informaationhallinta, palvelumuotoilu ja vuorovaikutussuunnittelu sekä aineettomien oikeuksien suojaaminen. Co-Protolab on fyysinen ja virtuaalinen alusta nopeille kokeiluille. Prototypiointiympäristössä tutkitaan ja kehitetään monialaisesti teollisia palveluratkaisuja ja digitaalisia teknologioita. Lisäksi Co-Protolab tukee palveluinnovaatioiden kaupallistamista digitaalisin työkaluin. Projektin lopputuloksena syntyi toimintamalli korkeakoulujen ja yritysten yhteistyölle, fyysinen sekä virtuaalinen tutkimus- ja innovaatioalusta.

Ecolabnet

Ecolabnet -hankkeen tavoitteena on luoda palveluntuottajien verkosto, joka tukee ekoinnovaatioiden syntymistä teollisille Pk-yrityksille Itämeren alueella. Hanke rahoitetaan EU:n Baltic Sea Region Interreg-rahoituksella. VAMKin Muotoilukeskus MUOVA on hankkeen pääpartneri.

Kaleidoskope ja Reboot

Kahden VAMKin Muotoilukeskus MUOVAn koordinoiman Erasmus+ hankkeen teemat linkittyvät syrjäytymisen ehkäisemiseen ja maahanmuuttajien työllistämisen tukemiseen. Kaleidoskope-hankkeen tavoitteena on lisätä maahanmuuttajanaisten työllistymistä Euroopassa. Reboot-hankkeen tavoitteena on opettaa tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja akateemisille työttömille.

 

3. Kehittyvä ja hyvinvoiva VAMK

Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu

Tässä kohdassa arvioimme, miten laatujärjestelmää hyödynnetään strategisessa johtamisessa, miten tuemme henkilöstön osaamisen kehittämistä ja hyvinvointia ja miten laatujärjestelmämme toimii ja miten sitä kehitämme.

3.1. Laatujärjestelmän hyödyntäminen strategisessa johtamisessa

Vamkin laatujärjestelmä laatukuvio final suomi

Kuva 5. VAMKin laatujärjestelmä

Strategiset tavoitteet antavat suunnan toiminnalle

Visiomme, missiomme ja arvomme nostavat keskiöön osaamisen ja sen jatkuvan kehittämisen. Tämä koskee yhtä hyvin opiskelijoidemme, yhteistyökumppaneidemme kuin meidän omankin henkilöstömme osaamista ja koko VAMKin kehittymistä organisaationa. Keväällä 2020 julkaistussa ja vuoteen 2030 ulottuvassa strategiassamme olemme määritelleet viisi tavoitetilaa, näkymää, joita kohti pyrimme niihin kytkettyjen kehittämiskohteiden avulla. Jokaiselle viidelle kehittämisalueelle on neuvotteluissa OKM:n kanssa sovittu päämittarit, jotka konkretisoivat tavoitteiden saavuttamista. Nämä mittarit ja niihin liittyvät kehittämiskohteemme on lueteltu laatukäsikirjamme sivuilla 12-13.

STRATEGISET KEHITTÄMISKOHTEEMME OVAT:

  1. Yhteistyön syventäminen työelämän kanssa tavoitteena uudenlainen kumppanuus korkeakoulun ja työelämän välillä.
  2. TKI- ja palvelutoimintamme volyymin sekä osaamistason kasvattaminen tavoitteena nykyisestään vahvistunut TKI- ja palvelutoiminta osana kansallista ja kansainvälistä verkostoa.
  3. Kansainvälinen työ- ja opiskeluympäristö. Tavoitteena on, että opiskelijoillamme on kansainvälistä kokemusta ja osaamista, jota alueemme vientipainotteinen työelämä vaatii.
  4. Opiskelijoiden menestyminen tavoitteena opiskelijoiden tyytyväisyys ja eteneminen opinnoissa tavoiteajassa.
  5. Henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen osallistamalla, lisäämällä yhteisöllisyyttä ja hyvällä henkilöstöjohtamisella. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö saa aikaan parempia tuloksia

Laatujärjestelmä on johdon ja johtamisen työkalu

Laatujärjestelmä siihen sisältyvine prosessikuvauksineen, laadunhallinnan menettelyineen, vuosikelloineen, mittareineen ja palautejärjestelmineen on johdon ja johtamisen työkalu strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi (Kuva 5). Johtoryhmän antamien ohjeiden mukaisesti laaditut talousarvio ja toimintasuunnitelmat perustuvat OKM:n kanssa solmittuun sopimukseen ja edellä esiteltyihin strategisiin kehittämiskohteisiin. Loka-marraskuussa pidettävissä yksikkökatselmuksissa arvioidaan miten yksikön edellisen vuoden tavoitteet ovat toteutuneet ja läpikäydään yksikön toimintasuunnitelman tavoitteet ja kehittämiskohteet seuraavalle vuodelle. Talousarvioesitys syntyy syksyn aikana pidettyjen osallistavien yksikkökohtaisten budjettipalaverien perusteella. Rehtori vie talousarvioesityksen hallituksen hyväksyttäväksi. Edellisen vuoden koko toimintaa ja tuloksia tarkastellaan toukokuussa esimiesten tuloskatselmuksessa, jolloin käsillä ovat viimeisimmät kuluneen vuoden tilastot, mittaritiedot ja palautejärjestelmien yhteenvedot. Tuloskatselmuksessa tehdyt havainnot ja arvioinnit tuottavat pohja-aineiston johdon strategiaseminaarille, jossa tuloskatselmuksen arvioinnit auttavat päätettäessä seuraavan vuoden kehittämiskohteista, painopistealueista ja henkilöstön koulutussuunnitelmasta. Toiminnan seurannan systematisoimiseksi on sekä hallitukselle että johtoryhmälle laadittu omat vuosikellonsa, joihin on merkitty molempien toimielimien tärkeimmät tehtävät. Eri toimijoiden laadunhallinnan vastuut on koottu laatupolitiikan vastuutaulukkoon. Alla olevassa kuvassa on esitetty vuosikellon muodossa VAMKin johdon tärkeimmät tehtävät v. 2021 (Kuva 6.).

Vuosikello johtaminen2021 laatukasikirjaan

Kuva 6. Johtamisen vuosikello

Tiedolla johdettu laatujärjestelmä

Hallitus ja johtoryhmä seuraavat OKM:n kanssa sovittujen tavoitteiden saavuttamista niille asetetuilla mittareilla neljä kertaa vuodessa. Välitavoitteiden toteutumista esittelemme Opetus- ja kulttuuriministeriölle heidän tullessaan seurantakäynnille VAMKiin vuonna 2022. Näiden lisäksi VAMKissa on omat mittaristonsa hallitukselle ja yksiköille. Hallitus valvoo talouskehitystä ja korkeakoulun päätehtävien, koulutuksen ja TKI-toiminnan, kehittymistä. Alueen erityispiirteet näkyvät siinä, että hallitus haluaa edistää kansainvälisten opiskelijoidemme työllistymistä alueelle valmistumisen jälkeen. Hallitus ja johtoryhmä seuraavat mittareiden kehittymistä neljännesvuosittain. Yksiköiden mittareissa näkyvät painopisteiksi asetetut tavoitteet ja kehittämiskohteet kuten esimerkiksi julkaisujen, YAMK-tutkintojen ja strategisten A-luokan yhteistyösopimuksien määrä. Yksiköiden mittarit ovat sellaisia, joiden toteutumiseen henkilöstö voi vaikuttaa omalla toiminnallaan. Yksiköiden toimintaa seuraavat mittarit on esitetty laatukäsikirjan kuvassa 5.

Yhdessä rakennettu strategia

Edelliseen strategiaprosessiin verrattuna olemme halunneet ottaa henkilöstömme aktiivisemmin mukaan strategian laadintaan, jotta jokaisella tiimillä on ollut mahdollisuus tuoda oma näkökulmansa tärkeimpinä pitämistään asioista. Tämä tukee tavoitteisiin sitoutumista ja auttaa henkilöstöämme näkemään oman työnsä merkityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös strategian rakennetta ja mittareita on muokattu konkreettisemmaksi siten, että se palvelee paremmin toiminnan ohjausvälineenä. Strategiatyön käynnistysvaiheessa käytimme yhteistä alustaa, jossa osallistujat pääsivät näkemään ja kommentoimaan toistensa ehdotuksia. Syksyllä 2020 strategiaprosessi on jatkunut strategian viemiseksi arkeen yksiköiden johtajien ja lähiesimiesten vetämissä osallistavissa työpajoissa.
Vasta vajaan vuoden käytössä olleen strategian mittareita tarkennamme ja kehitämme edelleen tarpeen mukaan strategian toteutuksen edetessä. Hallituksen ja johtoryhmän neljännesvuosittain seuraamat mittarit tullaan rakentamaan digitaaliselle dashboardille helpottamaan reaaliaikaista seurantaa.

VAHVUUDET

  • Yhdessä rakennettu toimintaa ohjaava strategia
  • Laatujärjestelmän eri vaiheita tukeva mittaristo
  • Henkilökuntamme koulutusohjelma tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista

KEHITTÄMISKOHTEET:

  •  Tiedolla johdettu laatujärjestelmä
  •  Tietotuotantopalveluiden kehittäminen
  • Talousarvion ja toimintasuunnitelmien aktiivinen käyttö esimiestyössä

3.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja hyvinvoinnin tukeminen

Uudenlaisia ratkaisumalleja osaamisen kehittämiseksi

Yhteistyön syventäminen työelämän kanssa sekä TKI- ja palvelutoiminnan volyymin ja osaamistason kasvattaminen velvoittavat ja kannustavat meitä hakemaan uudenlaisia ratkaisumalleja osaamisen kehittämiseksi. Uuden oppiminen on osa työtä ja myös osa hyvinvointia työssä. Itsensä kehittäminen ja ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja päivittäminen tapahtuu yhä suuremmassa määrin työssä ja kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa perinteisen kouluttautumisen sijaan. Tästä syystä hankeyhteistyö sekä opintojaksojen työelämäprojektit ovat tärkeitä henkilöstön osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

Muutokset vauhdittavat osaamisen kehittämistä

Henkilöstön osaamisen kehittämistä tarkastellaan koko VAMKin osaamisen kehittämisen, työtehtävien ja yksittäisen henkilön osaamistarpeiden näkökulmasta. VAMK on määritellyt omat vahvuusalansa ja joukon uusia, nousevia aloja. Työelämän yhteistyökumppanimme toimivat näillä aloilla ja henkilöstömme yhteistyö heidän kanssaan auttaa meitä tunnistamaan oman osaamisemme vahvuudet ja kehittämistarpeet. Laadimme vuosittain henkilöstösuunnitelma- ja koulutustavoitteet -dokumentin, jossa linjataan henkilöstön osaamisen kehittämisen periaatteita, tarpeita ja toimenpiteitä koko VAMKissa. Opettajien kanssa vuosittain käytävissä kehityskeskustelussa käsitellään esimiehen kanssa sitä, miten henkilö on kehittänyt ammatillista ja pedagogista osaamistaan. Yhdessä käydään läpi VAMKin pedagogiselle osaamiselle asetetut kriteerit, kuullaan opettajan toiveet ja tarpeet, sovitaan tavoitteet ja tehdään osaamisen kehittämissuunnitelma. Kehityskeskustelussa katsotaan myös opiskelijoilta saatua palautetta. Tukipalveluhenkilöstön kanssa käydään vastaavat keskustelut. Vuoden 2021 aikana käyttöön otettava HR-järjestelmä tulee tehostamaan nykyistä kehityskeskusteluprosessia ja se mahdollistaa muun muassa automaattisten yhteenvetojen laatimisen henkilöstön osaamistarpeista.

Kehittämisen keinot

Tukea pedagogisen osaamisen kehittämiseen opettaja on voinut saada digipedagogisesta palvelukeskuksesta, Edulabista. Digipedagogin palveluiden lisäksi Edulab järjestää lyhytkursseja ja laajempia digipedagogisia opintoja ja jäsenkorkeakoulujen tilauskoulutuksia. Monilla VAMKin opettajilla on vahva työelämässä hankittu substanssiosaaminen, mutta sen ylläpitämiseksi olemme yhä vahvemmin halunneet tukea opetushenkilöstömme lyhytkestoisia työelämäjaksoja yhteistyöyrityksissämme. Kannustamme henkilöstöämme osallistumaan myös hanke- ja palvelutoimintaan. Osaamisen kehittäminen huomioidaan opetushenkilöstön työaikasuunnitelmissa ja sitä varten on varattu vuoden 2021 talousarvioon yksikkökohtainen määräraha.

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö voi vuosittain käyttää 70 tuntia työaikaa tutkintotavoitteiseen opiskeluun. Lisäksi oma henkilöstömme voi vapaasti hyödyntää VAMKin avoimen AMK:n opintotarjontaa. Osaamisen, kokemusten, ja tietojen ja taitojen jakamiseen on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota yhteisissä foorumeissa.

Työhyvinvoinnin merkitys korostuu strategiassa ja toiminnassa

Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen on valittu yhdeksi VAMKin strategiseksi kehittämiskohteeksi, koska viime vuosien säästötoimenpiteet ovat kuormittanee henkilöstön jaksamista ja työhyvinvointia. Työhyvinvointia seurataan Työyhteisövirekyselyllä, jonka tuloksista keskustellaan kunkin tiimin kanssa. Tulosten ja keskusteluiden perusteella johtoryhmä päättää vuosittaisista kehittämistoimenpiteistä. Toimenpiteiden edistymistä ja vaikutuksia seurataan johtoryhmässä ja arvioidaan seuraavan vuoden kyselyssä.

Työterveyshuolto kartoittaa henkilöstön hyvinvointia omalla kyselyllään, jonka tuloksia myös johtoryhmä seuraa. Työterveyshuollon ohjausryhmä ennakoi sekä henkilöstön että esimiesten tukitoimien tarpeita. Varhaisen välittämisen mallilla pyrimme ennaltaehkäisemään työhyvinvoinnin vakavat ongelmat. Työhyvinvointi otetaan puheeksi kehityskeskustelussa ja työhyvinvoinnin seuraaminen kuuluu jokapäiväiseen esimiestyöhön. Työpaikkaselvityksillä työterveyshuolto arvioi työpaikan työolosuhteita ja turvallisuutta.

Joustavat työ- ja työaikajärjestelyt tukevat ja auttavat sovittamaan yhteen työn ja muun elämän eri elämäntilanteissa. Laajat työterveyspalvelut ja työkykyjohtaminen yhteistyössä työterveyshuollon ja työeläkevakuutusyhtiön kanssa edistävät työhyvinvoinnin tavoitteita. Tuemme myös henkilöstön liikunta- ja kulttuuriharrastuksia ePassi –järjestelmän piiriin kuuluvilla palveluilla.

Yhdenvertaisuutta yhteistyöllä ja avoimuudella

Periaatteet henkilöstön oikeudenmukaiseen kohteluun on kuvattu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa ja niiden toteutumista selvitetään Työvirekyselyssä sekä erillisellä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyllä. Havaitsemistaan epäkohdista henkilöstöä kannustetaan ilmoittamaan välittömästi eteenpäin sopivaksi katsomallaan tavalla joko suullisesti esimerkiksi esimiehelle, luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle, tai kirjallisesti anonymiteetin mahdollistavalla Feedy-palautteella. Yhteistyön kehittämisryhmä käsittelee esiin tulleet ongelmat ja vuosittaiset kehittämiskohteet ja toimenpiteet määritellään VAMKin tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa. Yhteistyön kehittämisryhmä ja johtoryhmä seuraavat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. VAMKin rekrytoinnin periaatteet ja ohjeistus on laadittu yhteistyössä johtoryhmän ja yhteistyön kehittämisryhmän kanssa. Ohjeistuksen laadinnassa on huomioitu Vaasan ammattikorkeakoulun arvot ja strategia.

VAHVUUDET:

  • Kehittävä työyhteisökyselyn tulosten käsittely- ja seurantaprosessi
  • Työelämäjaksojen mahdollistaminen opetushenkilöstölle
  • Kollegiaalinen tuki työyhteisön voimavarana

KEHITTÄMISKOHTEET:

  • Käyttöön otettavan HR-järjestelmän tehokas hyödyntäminen
  • Esimiestyön kehittäminen

3.3. Laatujärjestelmän toimivuus ja kehittäminen

Täsmällisyyttä ja systemaattisuutta laadunhallintaan

Laatujärjestelmä tukee uudistunutta strategiaa siten, että laatujärjestelmän tuottama oleellinen tieto saadaan käyttöön PDCA-syklin eri vaiheissa. Täsmällisyyttä ja systemaattisuutta laadunhallintaan on lisätty kehittämällä taloussuunnittelun prosessia, jäsentämällä menettelyitä ja toimenpiteitä sekä mittareiden uudelleen määrittelyllä ja kohdistuksella. Johtoryhmä käy prosessit läpi ja tekee tarvittavat muutokset prosesseihin vuosittain prosessipajoissa. Toiminnan kehittämisessä on pyritty tehokkaaseen, mutta riittävän yksinkertaiseen malliin.

Uuden strategian mukaan määritellyt kehittämiskohteet ohjaavat perustehtävien, koulutuksen ja TKI-työn, toiminnan suunnittelua. Nyt panostetaan myös sellaisiin toimiin, jotka ovat jääneet aiemmin vähemmälle huomiolle, mutta jotka ovat merkityksellisiä uuden strategian toteutumiselle. Työn alla oleva kehittämiskohteiden toimenpidekartta kokoaa yhteen kehittämiskohteet tavoitteineen. Vuositavoitteet jaetaan edelleen yksiköittäin ja koulutuksittain. Johtoryhmä seuraa kaikkia kehittämiskohteiden ja strategian mittareita neljä kertaa vuodessa ja hallitus tärkeimpiä, itse määrittelemiään, mittareita samoin neljännesvuosittain.

Koulutusprosessista kattavasti tietoa eri toimijoille

Koulutustarjontaa, opetussuunnitelmia ja opetusta arvioidaan vuosittain. Seurantamittaritietojen lisäksi saamme tietoa koulutusprosessin tuloksellisuudesta OKM:n indikaattoreihin kuuluvista AVOP- ja uraseurantakyselyistä. Tavoitteenamme on hyödyntää näiden kyselyiden tuloksia entistä paremmin valitsemalla joitakin indikaattoreita tarkemmin analysoitaviksi. Peilaamalla niiden muutoksia systemaattisesti voimme arvioida paremmin tekemiemme toimenpiteiden vaikuttavuutta. Vasta käyttöönotettu opintojaksopalautejärjestelmä Spark, Tutka-kyselyt ja ryhmäohjaus kehityskeskusteluineen antavat monipuolista tietoa toiminnan arviointiin ja kehittämiseen johdolle, lähiesimiehille ja opetushenkilöstölle. Tutka-kyselyt toteutetaan erillisinä kyselyinä oppimisprosessin etenemisen mukaisesti siten, että esimerkiksi ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kyselyn pääpaino on opintoihin perehdytyksessä ja kolmannen vuoden kyselyn harjoittelussa ja opinnäytetyöhön liittyviin kysymyksissä. Tutka-kyselyihin on yhdistetty aiemmin erillisenä toteutetun Vamokin sosiaalipoliittisen kyselyn kysymykset. Tällä on ollut vaikutusta myös kyselyn vastausprosenttiin, kun olemme välttyneet monilta päällekkäisiltä kyselyiltä.

TKI-toiminnan strateginen painotus näkyy panostuksena kehittämiseen

Nykyisessä strategiassamme työelämäyhteistyö ja TKI-toiminta on nostettu keskiöön, kun aiemmin VAMKissa painotus oli enemmän koulutusprosessin toimivuudessa ja tuloksellisuudessa. Yhteistyö työelämän kanssa antaa meille signaaleja siitä, millaista osaamista työelämässä tarvitaan ja auttaa ennakoimaan toimintaympäristön ja työelämän muutoksia. Vuonna 2019 TKI-työssämme oli mukana yli 150 yritystä toteuttamassa hankkeita ja työelämäprojekteja. Näistä saamamme palaute ja arvioinnit auttavat meitä toiminnan kehittämisessä. Vuoden 2021 alusta otamme käyttöön hankehallintaohjelmiston ja uusi TKI-päällikkö aloittaa työnsä myös vuoden alussa. Thinking Portfolio-hankehallintaohjelmisto mahdollistaa jatkossa paremmin strategisen tiedon keräämisen, seurannan ja hankkeista saadun osaamisen paremman hyödyntämisen. Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämiseksi on tehty useita toimenpiteitä, ja rehtori on antanut linjaukset VAMKin avoimen tieteen toimintakulttuurista.

Kohti osallistavaa laatukulttuuria

Yhteishenki rakentuu yhteisille arvoille, joita edistämällä ja vaalimalla luomme perustan keskinäiselle luottamukselle ja yhteisille päämäärille. Oleellista on dialogi, vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen, jotka todentuvat päivittäisissä työtehtävissä, kokouskäytännöissä ja yhteisissä kehittämisprojekteissa. Zoomin kautta pidetyissä rehtorin kuukausittaisissa info- ja keskustelutilaisuuksissa käsittelemme kulloinkin ajankohtaisia ja keskeisiä teemoja. Koronapandemian aikaan yhteisiä henkilöstökokouksia on pidetty viikoittain voidaksemme tiedottaa, miten toimia turvallisesti eri tilanteissa. Tiivis yhteistyö opiskelijakunnan kanssa onkin osoittautunut arvokkaaksi voimavaraksi opiskelun siirryttyä verkkoon ja monen opiskelijan jäätyä yksin asuntoonsa ilman mahdollisuutta tavata muita opiskelijoita. Yhteistyössä yliopiston opiskelijakunnan kanssa Vamok organisoi palvelun, joka huolehti karanteenissa olevien opiskelijoiden hyvinvoinnista ottamalla heihin yhteyttä ja tarjoamalla apua mm. lääke- ja ruoka-asiointiin. VAMK ja Vamok solmivat vuosittain yhteistyösopimuksen mm. laatutyöhön liittyen. Opiskelijoillamme on edustus kaikissa VAMKin toimielimissä ja työryhmissä.

Hyväksi käytännöksi tärkeimpien työelämäkumppaneiden kanssa on osoittautunut vuosittain järjestämämme yhteistyötapaamiset, joihin osallistuu laaja joukko opettajia eri yksiköistä ja koulutuksista. Tapaamisista saatu palaute on ollut myönteistä sekä työelämän että oman henkilöstön taholta. Vuosittain tarkistettavat sopimukset luovat jatkuvuutta ja aktiivisuutta yhteistyöhön. Verkkotapaamiset ovat mahdollistaneet yhä useamman osallistumisen. Monet muutokset haastavat meitä luomaan uusia foorumeita hyvien käytäntöjen jakamiseen. Ensimmäinen tällainen väylä on verkkolehtemme, jossa henkilöstömme voi jakaa osaamistaan ja kokeiluja sekä oman organisaation että ympäröivän yhteiskunnan hyväksi.

VAHVUUDET:

  • Laatujärjestelmä tuottaa relevanttia tietoa eikä ole liian kuormittava
  • Laatujärjestelmä tukee strategiaa ja strategisten kehittämiskohteiden saavuttamista
  • Sitoutunut, kollegiaalinen henkilöstö

KEHITTÄMISKOHTEET:

  •  TKI- palautteen keruun kehittäminen ja systematisointi
  • Strategisiin kehittämiskohteisiin liittyvän laadullisen palautteen systemaattinen analysointi
  •  Systemaattiset hyvien käytänteiden jakotavat

3.4. Esimerkkejä korkeakoulun onnistuneista kehittämistoimista

Dialoginen ja osallistava strategian laadintaprosessi

Vaasan ammattikorkeakoulun strategiaprosessi aloitettiin syksyllä 2018 kantavana ajatuksena luoda strategia, joka turvaa ammattikorkeakoulun talouden ja tuottaa lisäarvoa Vaasan seudun työelämälle. Keskityttiin koulutusprosessin kehittämiseen työelämälähtöiseksi ja opiskelijan valmistumista tukevaksi. Työ käynnistyi hallituksen ja johtoryhmän työpajalla. Eri vaiheissa prosessiin ovat osallistuneet hallitus, henkilöstö, opiskelijat ja työelämän edustajat. Strategiatyöhön kutsuimme kymmenen tärkeintä työelämän yhteistyökumppaniamme. Dialoginen prosessi toteutettiin käyttämällä yhteistä alustaa alkukartoituksiin ja työn etenemisen seurantaan.
Vastattuaan kysymyksiin vastaaja pääsi katsomaan muiden vastauksia, kommentoimaan ja esittämään jatkokysymyksiä. Strategiakeskustelun toinen kierros järjestettiin helmikuussa 2019. Esimiehet toimivat tiimiensä keskustelun fasilitoijina ja ajatusten kirjaajina. Tuossa vaiheessa olimme määritelleet ajatukset strategian painopisteistä, visiosta, missiosta ja arvoista. Hallitus hyväksyi strategian 25.3. 2019 jatkotyöskentelyn pohjaksi.
Uuden rehtorin johdolla strategiatyötä on jatkettu täsmentämällä kehittämiskohteita, mittareita ja arvoja. Nämä ovat pohjana vuoden 2021 talousarviolle ja niistä on keskusteltu tiimeittäin/koulutuksittain toimintasuunnitelmia valmisteltaessa. Vuoden 2021 tavoitteet esiteltiin yksikkökatselmuksissa. Strategia näkyy kootusti strategiaesitteessämme ja verkkosivuillamme. Työ jatkuu edelleen. Kun saamme valmiiksi tehokkaan ja ajantasaisen mittariseurannan ja pääsemme arvioimaan strategiamme vaikuttavuutta, voimme siirtyä uudelle suunnittele-toteuta-arvioi ja kehitä –kierrokselle.

Henkilöstökyselyn tulosten käsittelyprosessi

Henkilöstön työhyvinvointia seurataan vuosittain Työyhteisövire-kyselyllä, jonka tuloksia tarkastellaan koko organisaation tasolla sekä koulutuksittain ja tiimeittäin. Kysely tuo selkeästi esiin vahvuudet ja kehittämiskohteet. Prosessia on kehitetty siten, että tuloksia käsitellään yhdessä jokaisen tiimin kanssa pohtien kunkin tiimin antamia vastauksia. Keskustelut ovat selventäneet ja paljastaneet syitä saatuihin tuloksiin ja tämä auttaa kehittämistoimien laadinnassa. Väittämä, joka viime kyselyssä nousi suurimmaksi vahvuudeksemme, oli tunne siitä, että VAMKissa tehdään merkityksellistä työtä. Tämä kuvaa henkilöstömme sitoutuneisuutta työhönsä. Tärkeimpänä kehittämiskohteena henkilöstö piti toiminnan parantamista kilpailijoihin nähden. Keskustelutilaisuudet on kutsunut koolle henkilöstöasioiden asiantuntija, joka tekee keskusteluista muistiot. Hän vie esityksen kehittämistoimenpiteistä johtoryhmään päätettäväksi. Seuraavan kerran kehittämistoimenpiteiden toteutumista seurataan johtoryhmässä huhtikuussa 2021. Tulosten trendi näyttää miten hyvin kehittämistoimet ovat onnistuneet.

VAMKin ja Vamokin yhteistyö

Olemme vuosikausia kehittäneet yhteistyötä opiskelijakunnan kanssa yhä tiiviimmin osaksi VAMKin toimintaa ja toiminnan kehittämistä. Osoituksena tästä on vuosittain opiskelijakunnan kanssa solmittava sopimus, joka kattaa muun muassa tutortoiminnan organisoinnin tutorkoulutuksineen, palveluita ja kotouttamista kansainvälisille opiskelijoille, markkinointiyhteistyötä sekä työryhmien ja toimielinten kokousedustajien rekrytoinnin ja koulutuksen. Opintojen edistämiseksi Vamok osallistuu opiskelijoiden kannustusjärjestelmän hallinnointiin, jossa 55 opintopistettä suorittaneita opiskelijoita palkitaan haalarimerkein. Vamok myös aktivoi jäsenistöään palautteen antamiseen ja osallistuu auditoinnissa itsearviointiraportin tekemiseen ja muihin auditointiin liittyviin tehtäviin. Vuosittain Vamok järjestää ’Opetuksen huiput’ -äänestyksen, jolla palkitaan opettajia ja tuodaan esiin heidän parhaita käytäntöjään. Opiskelijaliikunnan organisointi on myös yksi Vamokin tehtävistä. Yhteistyötä vaalitaan ja rehtori tapaa opiskelijakunnan hallitusta säännöllisesti.

Opetushenkilöstön työelämäjaksot

Opettajien työelämäjaksot ovat osoittautuneet hyväksi tavaksi opetushenkilöstön osaamisen kehittämisessä. VAMKissa tällaisia on järjestetty pidemmän aikaa, mutta nyt panostamme ja kannustamme näiden toteuttamiseen vielä aiempaa voimakkaammin ja tavoitehakuisemmin. Työelämäjaksojen mahdollisuudesta keskustellaan yhteistyökumppaneiden tapaamisissa vuosittain. Työelämävaihdosta puhutaan opettajien kehityskeskustelujen yhteydessä; ensi vuonna tavoitteena on 2–3 työelämäjaksoa vuosittain ja yksiköittäin. Myös pidempiaikaiset työelämäjaksot pyritään mahdollistamaan erilaisin järjestelyin.

Tutkatulokset tukevat ryhmäohjausta

Tutkakyselyissä laaditaan kolme kyselyä: ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille omansa. Laatupäällikkö laatii kyselyt ja laittaa linkit ryhmäohjaajille lähetettäväksi omalle ryhmälleen. Tuloksia voidaan tarkastella koko VAMKin tasolla, yksiköittäin, koulutuksittain ja ryhmäkohtaisesti. Laatupäällikkö tuo johtoryhmään koosteen tuloksista, toimittaa jokaiselle koulutuksen esimiehelle omien koulutustensa tulokset ja jokaiselle ryhmäohjaajalle hänen oman ryhmänsä tulokset. Näin saamme hyvän kuvan mitä mieltä opiskelijat ovat opiskeluunsa liittyvistä asioista. Tavoitteena on, että ryhmäohjaaja käy annetun palautteen läpi ryhmänsä kanssa ja antaa vastapalautteen opiskelijoille.

4. Oppiva korkeakoulu

Oppiva korkeakoulu

Tässä auditointimallissa korkeakoulu kuvaa profiilinsa tai strategiansa kannalta keskeisen toiminnan, jota se haluaa erityisesti kehittää. VAMKin valinta on Työelämäyhteistyö.

Työelämäyhteistyö VAMKissa

Perustelut arviointikohteen valinnalle

Vaasan ammattikorkeakoulun vapaavalintainen arviointialue on Työelämäyhteistyö perustutkintokoulutuksessa. Koulutus on, paitsi toinen ammattikorkeakouluille laissa määritelty tehtävä, missiomme ydin ja strategiamme kehittämiskohde. Strategiamme viestii pyrkimyksestämme luoda työelämän toimijoiden kanssa uudenlainen ja yhteiskunnallisesti vaikuttava kumppanuus sovittaen yhteen koulutustemme painoalat ja alueen profiili. Auditoinnissa toivomme saavamme lisää näkemystä ja keinoja siihen, miten voimme vielä paremmin fasilitoida työelämän kanssa tehtävän yhteistyön sisälle koulutuksiemme opetus- ja oppimisprosesseihin.

Toimintaympäristömme poikkeuksellisen merkittävä energia-alan vientiteollisuus perustuu yrityksiin, jotka edustavat alojensa nopeimmin kehittyvää huipputekniikkaa ja osaamista. On selvää, että voidaksemme tuntea näiden yritysten tarpeet ja odotukset, on yhteistyön heidän kanssaan oltava laaja-alaista, tiivistä ja riittävän syvälle menevää. Ympärilleen nämä yritykset synnyttävät lisää liiketoimintaa mm. alihankkijayrityksissä ja palvelualoilla ja yhteistyön tekeminen myös näiden toimijoiden kanssa on tärkeää koko alueen osaamistarpeiden tyydyttämiseksi. Tavoitteemme on, että opiskelijamme saavat opinnoissaan hyvät valmiudet työllistyä siihen unelma-ammattiinsa, johon he ovat halunneet. Valmistuessaan heillä on oltava se tulevaisuuteen suuntautuva osaaminen, jota työelämä heiltä edellyttää ja tarvitsee.

Neuvottelukuntien rinnalle kumppanuussopimukset

Voidaksemme toimia opiskelijoiden valmentajana rajapinnassa, jossa kohtaavat jatkuvasti muuttuva ja uudistuva työelämä ja vasta osaamistaan rakentava opiskelija, meidän on pidettävä jatkuvasti huolta opetussuunnitelman kehittämisestä ja oman henkilöstömme osaamisesta ja uuden tiedon omaksumisesta.
Vuosikausia yhteistyöeliminä työelämän kanssa ovat toimineet alakohtaiset pari kertaa vuodessa kokoontuneet neuvottelukunnat. Jäseniksi neuvottelukuntiin on kutsuttu muutamia työelämän keskeisten toimijoiden edustajia ja jäseniä VAMKin henkilökunnasta. Työelämän nopeat muutokset näkyvät tässäkin. Jos neuvottelukunnan työelämäjäsenet eivät koe toimintaa riittävän merkittävänä tai ajankohtaisena itselleen, on heitä vaikea saada sitoutumaan ja osallistumaan neuvottelukunnan toimintaan.

Tämän vuoksi olemme lähteneet kehittämään neuvottelukuntien rinnalle uutta kumppanuusmallia, joka perustuu VAMKin ja yrityksen tai organisaation väliseen keskinäiseen yhteistyösopimukseen. Sopimuskumppanin kanssa pohdimme laajasti erilaisia yhteistyön muotoja ja sovimme tarkasti yhteistyön kohteista nimeten vastuuhenkilöt. Yhteistyö voi koskea vierailijaluennointia, opettajien työelämäjaksoja, molemminpuolisen opiskelijarekrytoinnin edistämistä, hankeyhteistyötä ja toimeksiantoja opintojaksoille.

Työelämäyhteistyön toteuttaminen

Käytännön työelämäyhteistyö toteutuu usein yksittäisten opettajien ja heidän kontaktiensa kautta. Ongelmana tässä on se, että tieto ei välity muille, laajemmat mahdollisuudet VAMKin kanssa tehtävään yhteistyöhön eivät välttämättä tule esille, eivätkä hyvät yhteistyökäytänteet tavoita koko organisaatiota. Lisätäksemme monialaista yhteistyötä ja tiedonkulkua järjestämme yhteistyökumppaneidemme kanssa yhteistyökokouksia, joihin eri alojen opetushenkilöstö kutsutaan. Tapaamisissa keskustellaan yrityksen edustajien kanssa toteutuneesta yhteistyöstä ja suunnitellaan tulevaa. Työelämäyhteistyön vaiheet on koottu vuosikelloon (kuva 7).

Vuosikello yritysyhteistyo 20 suomi

Kuva 7: Työelämäyhteistyön vuosikello.

 

Työelämäyhteistyön toteutumisen arviointi

Yhteistyön toteutumista ja tuloksia seurataan vuosittaisissa tapaamisissa, joihin osallistuvat sopimuskumppanit ja henkilöstö. Kehityskeskusteluista esimies saa tietoa kunkin henkilön työelämän kanssa toteutuneista projekteista, ja siten kuvan oman koulutusalansa työelämäyhteistyöstä. Tavoitteena on innostaa ja kannustaa jokaista seuraamaan aktiivisesti oman alansa kehitystä ja miettimään, miten itse olla mukana kehityksessä. Tiedon kokoaminen ja kokonaiskuvan saaminen kaikesta VAMKin toimijoiden tekemästä yhteistyöstä on kuitenkin varsin työlästä sen laajuuden ja monitahoisuuden takia. Sopimuskumppaneiden tyytyväisyyden mittaamiseksi on suunnitteilla kyselytutkimuksen teettäminen.

Tavoitteet

Sopimuskumppanuuden tavoitteena on molemminpuolinen yhteistyöstä saavutettava hyöty. Nykyiset sopimuskumppanit on valittu strategiset painoalat huomioiden ja yhteistyömuodoista on neuvoteltu osapuolten tarpeet huomioiden. Työelämäyhteistyön tavoitteeksi on asetettu, että vuoteen 2024 mennessä sopimuskumppaneita on yhteensä kolmekymmentä. Haluamme lisätä TKI-toiminnan volyymia ja verkostoitumista työelämän, ammatillisen toisen asteen ja kumppanikorkeakoulujen kanssa. Työn alla olevat tutkimusalustat tukevat näiden tavoitteiden toteutumista. Haasteena on saada koko henkilöstö osallistumaan entistä laajemmin tähän yhteistyöhön. Tämä edellyttää yhteistyömahdollisuuksien laajentamista, niistä tiedottamista ja näkyväksi tekemistä osana toimintaamme.

Esimerkkejä työelämäyhteistyöstä

  • Wapice Ltd on valittu Vuoden yhteistyökumppaniksi. Pitkään jatkunut yhteistyö on sisältänyt yhteisiä projekteja, opetusyhteistyötä, opetussuunnitelman kehittämistä ja henkilöstövaihtoa.
  • Lehtori Heidi Skjälin artikkelissa kerrotaan työelämäprojektin toteuttamisesta opintojaksolla.
  • The Mirka innovation challenge oli avoin innovointitapahtuma, jossa kehitettiin uusia ratkaisuja kestävälle kehitykselle ja kasvulle. Tavoitteena oli saada aikaan uudenlaisia ja innovatiivisia tuloksia yhdistämällä tiimeihin poikkitieteellistä ja monialaista osaamista.
  • Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta –erikoistumiskoulutus esimiesten arvioimana.
  • Roboakatemia ja VAMKin ensimmäisenä Suomessa ensi vuonna alkava teollisuusrobotiikan YAMK-tutkinto. Koulutus on osoitus tiiviistä työelämäyhteistyöstä.

VAHVUUDET:

  • Työelämäyhteistyön kumppanuusmalli
  • Säännöllinen vuoropuhelu strategisten kumppaneiden kanssa
  • Monipuolinen työelämäyhteistyö

KEHITTÄMISKOHTEET:

  • Opiskelijoiden osallistaminen laaja-alaisemmin työelämäyhteistyöhön
Vertaisoppimisprojekti

Vertaioppimisenprojekti

Auditointiin on sisällytetty vertaisoppimis-kohde, jonka korkeakoulu on saanut päättää itse. VAMKin vertaisoppimiskohteen teema on ”Sujuva opinnäytetyöprosessi – valmiiksi määräajassa”. Vertaisoppimiskumppanimme on Yrkeshögskola Novia.

Vertaisoppimisen kuvaus: Sujuva opinnäytetyöprosessi – valmiiksi määräajassa

Kohteen ja kumppanin valinta

VAMKin vertaisoppimiskohteen teema ’Sujuva opinnäytetyöprosessi – valmiiksi määräajassa’ on osa arviointialueen kohtaa 1.1. Koulutuksen suunnittelu. Strategiassamme olemme määritelleet opiskelijan menestymisen yhdeksi kehittämisalueistamme. Opinnäytetyöprosessin sujuvuudella edistämme opiskelijoiden valmistumista määräajassa ja siten opiskelijoidemme menestymistä.

Vapaavalinnaisessa vertaisoppimisprojektissa tarkastelimme VAMKin ja Novia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ohjausprosesseja ja niissä eri vaiheissa käytettyjä menetelmiä ja toimintatapoja. Vertaisoppimiskumppaniksi pyysimme Yrkeshögskola Noviaa, koska aiemman yhteistyön perusteella tiesimme opinnäytetyöprosessimme poikkeavan toisistaan. Olimme havainneet, että Novia-ammattikorkeakoulun opiskelijat näyttivät suoriutuvan loppuvaiheen opinnoistaan sujuvammin kuin VAMKin opiskelijat.

Vertaisoppimisprojektin tavoitteet

VAMKin tavoitteena on vähentää opintojen keskeyttämistä ja nostaa määräajassa tutkintonsa suorittaneiden opiskelijoiden määrää. Syynä opintojen viivästymiseen on monen opiskelijan kohdalla opinnäytetyöprosessin pitkittyminen. Joillakin opiskelijoilla opinnäytetyö voi olla ainoa tutkinnosta puuttuva osa. Halusimme selvittää löytyisikö tämän projektin avulla uusia keinoja ja ideoita, miten saisimme sujuvoitettua VAMKin opinnäytetyöprosessia.

Työelämän toimintakulttuurit ovat erilaisia tekniikan, liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan toimijoilla ja tälläkin on vaikutusta opinnäytetyön ohjausprosessiin. Tämän vuoksi otimme ensin keskenään vertailtavaksi VAMKin ja Novia-ammattikorkeakoulun toisiaan vastaavat koulutukset liiketaloudesta ja tekniikasta:

VAMK (vertaisoppimisprojektiin valitut koulutukset)

  • Liiketalous
    • tradenomi, taloushallinto
    • tradenomi, kansainvälinen kauppa
  • Tekniikka
    • insinööri, sähkötekniikka
    • insinööri, tietotekniikka

NOVIA (vertaisoppimisprojektiin valitut koulutukset)

  • Liiketalous
    • tradenom, företagsekonomi
    • tradenom, internationell handel
  • Tekniikka
    • el och automationsteknik

Projektin vaiheet ja aikataulu

Päätös vertaisoppimisteemasta tehtiin VAMKin johtoryhmän kokouksessa helmikuussa 2019. Keskustelujen jälkeen otimme yhteyttä Ammattikorkeakoulu Novian laatupäällikköön ja kutsuimme koolle molempien ammattikorkeakoulujen rehtorit, laatupäälliköt ja VAMKin koulutusyksiköiden johtajat.

Projektissa edettiin seuraavasti:

  1. Sopimuskumppaneiden yhteinen kokous
    Kokous pidettiin 4.10.2019 ja samalla laadittiin alustava projektisuunnitelma. Suunnitelmaan kirjattiin vertaisoppimisprojektin kohde, tavoitteet, rajaukset ja osallistujat. VAMKin laatupäällikkö nimettiin projektipäälliköksi.
  2. Tausta-aineiston hankkiminen
    Projektipäällikkö kokosi tausta-aineiston molempien korkeakoulujen opinnäytetyöprosesseista ja vieraili tutustumassa Novian opinnäytetyöseminaariin 22.11.2019.
  3. Kyselyiden lähettäminen
    Lähetimme opiskelijakyselyn eri opinnäytetyön vaiheissa oleville opiskelijoille ja ohjaajakyselyn projektiin osallistuville opettajille. Opiskelijakyselyyn saatiin 113 vastausta VAMKin opiskelijoilta.
  4. Työpajat
    Ennen työpajoihin kokoontumista opettajille lähetettiin yhteenvedot molemmista kyselyistä. Työpajat pidettiin sekä tekniikan että liiketalouden koulutuksille 28.1.2020 ja liiketalouden koulutuksille vielä toinen työpaja 10.2.2020.
  5. Yhteenveto työpajoissa tehdyistä havainnoista
    Yhteenveto työpajojen havainnoista esiteltiin koulutusyksiköiden johtajille.
  6. Linjaukset opinnäytetyön kehittämiseksi
    Yksiköiden johtajat tekivät yhteiset kaikkia koulutuksia koskevat linjaukset VAMKin opinnäytetyöprosessin kehittämiseksi.
  7. Tiedottaminen ja soveltaminen
    Vertaisoppimisprojektin tuloksista tiedotettiin Laatuinfossa ja aiheesta pidetyssä Laatu Zoomissa 21.10.2020. Uusia toimintatapoja on jo pilotoitua ja kokemukset ovat olleet myönteisiä, prosessi on napakoitunut ja aikaistamisella entistä useampi opiskelija on jo valmistunut aikataulun mukaisesti. Tulemme jatkamaan prosessin kehittämistä linjausten mukaisesti.

Vertaisoppimisen arviointi ja toimenpiteet

Vertaisoppimisprojektin toteutus onnistui erittäin hyvin ja löysimme keinoja opinnäytetyöprosessin kehittämiseen. Jo tausta-aineistoa kootessa voitiin havaita, että VAMKin ja Novian lähestymistapa opinnäytetyöprosessiin oli erilainen; merkittävin ero prosesseissa oli Novian yhteisöllisen ja VAMKin yksilöllisen lähestymistavan välillä. Havaitut erot johtuivat tästä peruslähtökohdassa olevasta erosta, josta johtuvat erot on näkyy alta.

VAMKin ja Novian opinnäytetyöprosesseissa havaitut erot

OMAN ORGANISAATION KÄYTÄNNÖT:

Yksilöllinen prosessi, jossa opettajalla ja opiskelijalla on mahdollisuus sovittaa prosessi omaan aikatauluunsa. Tästä seuraa, että:

  1. Yleiset ohjeet ovat esillä Opinto-opas-sivustoll
  2. Jokainen opinnäytetyönohjaaja päättää aikataulutuksesta ja ohjaukseen liittyvistä asioista itsenäisest
  3. Yksilöohjauksessa opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta, mutta se vie paljon ohjaajan aikaa
  4. Opinnäytetyöprosessi on joustava sekä opettajalle että opiskelijalle, mutta voi joustavuudessaan viivyttää työn saamista valmiiksi

KUMPPANIORGANISAATION KÄYTÄNNÖT:

Aikataulutettu ryhmäprosessi, joka ohjaa sekä opettajan että opiskelijan toimintaa. Tästä seuraa, että

  1. Aikataulu ja ohjeet Moodle-alustalla, joka on yhteinen foorumi kaikille ohjaajille ja opinnäytetöiden tekijöille
  2. Koulutusalan kaikkien aloittavien ryhmien opinnäytetyöprosessi noudattaa samaa yhteistä opinnäytetyön vuosikelloa
  3. Vuodessa yksi syksyllä ja yksi keväällä alkava prosessi
  4. Prosessi pakottaa kaikki samaan aikatauluun, joka aiheuttaa osalle opettajia ja opiskelijoita paljon paineita, mutta joka antaa ryhmän tuen

Toimenpidelinjaukset

Projekti tuotti periaatelinjaukset, joiden suuntaan haluamme opinnäytetyöprosessia jatkossa kehittää:

  • Opinnäytetyöprosessin aikaistaminen
  • Prosessin aikatauluttaminen etukäteen niin, että opiskelijat ovat tietoisia missä aikataulussa heidän tulee edetä ja milloin minkäkin vaiheen tulee olla valmis. VAMKissa tämän aikataulutuksen tekee opinnäytetyötä ohjaava opettaja koulutus- ja ryhmäkohtaisesti.
  • Ryhmäohjauksen lisääminen
  • Digitaalisten työkalujen parempi hyödyntäminen ohjauksessa
  • Opinnäytetyön aiheen tarjonneen yrityksen huomioiminen paremmin prosessin eri vaiheissa

Lisämateriaalit auditointiin

HUOM! Auditoinnin lisämateriaalit ovat saatavilla vain englanniksi.

1. The principles and instructions for staff

Recruiment

When recruiting VAMK follows the principles of transparency and equality. Our recruitment criteria are open, transparent, and non-discriminatory. We recruit employees into non-fixed-term and full time employment relationships unless there are clear grounds for fixed-term or part time employment relationships, such as if the job is temporary, the employee is hired to fill in for somebody or if the job at hand only requires a part-time work input. We hire trainees in order to provide work experience for our students but also to benefit from the trainees’ enthusiastic work input. We also hire wage-subsidized employees when possible concerning the nature and duration of work.

Main guidelines for recruiting

The foundation for the recruitment is the regulations mentioned in the Employment Contracts Act, regarding offering work and information of vacancies. Equality and non-discrimination must be taken into account in the recruitment, as well as the equal treatment of employees.

When recruiting for a non-fixed term or at minimum one -year-long contract, we use the Kuntarekry, service from which the job advertisement will be distributed, also to the Employment and Economic Development Office’s website (TE-office). All vacancies are also informed of on VAMK’s website and on the Intranet (internal recruitment).

A vacancy that is opening can also be offered directly to a qualified person, if s/he has been employed at VAMK as a lecturer or trainee and her/his qualifications and suitability have thus been verified. In case there are persons with required qualifications for the vacancy employed part-time at VAMK at the time of opening of the vacancy, the vacancy will be declared internally.

The transparency of the recruitment process is supported by the comparison table used to compare the applicants and the participation of at least two persons in the selection process,
All open vacancies are declared at least internally in the Kuntarekry system, and information will be published on the Intranet. The advertisements include the qualifications, among other things.

The above mentioned guidelines were approved at the Cooperation Enhancement Group meeting on 28 October 2020.

2. Documentation of the measures taken on the basis of staff feedback and their follow-up (Työyhteisövire)

Staff feedback and their follow-up (Työyhteisövire)

The staff feedback was discussed with each personnel group in meetings that were held in May- June (weeks 19-23) 2020. HR specialist submitted a summary of the results and discussions to the Management Team 15.9.2020 for decision on enhancement measures. HR specialist introduced the measures to the staff 18.9.2020. We will continue working on these enhancement measures further in April this year after we have received follow-up results and can assess the progress.

Here is a summary of the measures decided by the Management Team:

ENHANCEMENT MEASURES ON THE BASIS OF 2020 STAFF WELL-BEING QUESTIONNAIRE (TYÖYHTEISÖVIRE)

Enhancement targets

  • Internal communication, culture of discussion and unifying the practices
  • Enhancement work
  • Increasing sense of community
  • Heavy/uneven work load and lack of flexibility

INTERNAL COMMUNICATION, CULTURE OF DISCUSSION AND UNIFYING THE PRACTICES

  • Improving the culture of discussion, and increasing the inclusion through regular participatory Zoom meeting, for example (President, Directors of Units)
  • Strategy part of everyday work (autumn 2020/spring 2021)
    Measures include e.g. discussions within each team (how does our strategy affect my work), and developing VAMK’s knowledge-driven leadership (introduction of Power BI system). Together with Innolink (consultant in knowledge-driven leadership).
  • Drawing up ethical guidelines for VAMK using inclusive methods (4- 12/2021)
    Together with Juuriharja Consulting Group. Defining VAMK’s ethical guidelines based on vision and strategy together with VAMK management, supervisors and staff. Discussions in each unit; what do we want to emphasize and what does this require in our everyday operations/work.

ENHANCEMENT WORK

  • Enhancing the supervisory work (clarifying the job description of Heads of Degree Programmes, new supervisors for administrative and support services 2020-2021, training for the Management and supervisors 9/2021, introduction of HR system)
  • Enhancing the job description for Principal Lecturers
  • Resource allocation and clarification on guidelines in RDI activities → Revision of guidelines for teacher’s yearly work plan (January 2021)
  • Thinking Portfolio project follow-up and work time management software for project personnel
  • Voluntary personnel costs is added as an item to the budgets of the units (training of personnel, hobbies, recreational activities)
3. Criteria for strategic partnerships

The selection for a strategic partner is based on open dialogue with enterprises. Our strategy, the agreement with the Ministry of Education and Culture as well as our operating area and emphases of our UAS and future emerging fields naturally influence in the background. With the help of the dialogue we are able to perceive both our and the enterprise’s willingness, degree of commitment and ability to act as our partnership model requires. Both parties must produce added value to each other and enhance the vitality and competitiveness of the region. An important theme is to increase the number of competent workforce. We wish to be the main partner in expertise, in accordance with our vision.

Laatukuviot partnerikriteeristo 2000

During 2022 we will build a partnership strategy in which we will open up all areas mentioned above. Thus we can better ensure the advantages of partnership both for us and the enterprise. In the current situation, our partnership model and partnership agreement do commit both parties to cooperation; however, it is likely that in the future our partnership network will expand, so the selection of partners will sharpen up. For this, the partnership strategy will give a good framework.

4. More information and/or an visualisation of the partnership model

The partnership model is based on an agreement. Here is an example template of a contract form. There are some dates and examples of meetings and actions, which we have implemented with our partners.

Parties to a Contract

Oy Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola Ab, Vaasa University of Applied Sciences (from now on VAMK)
Business ID: 2267669-3

Company (from now on partner company)
Business ID:

The objective of this agreement is to enhance the cooperation between the parties so that the cooperation supports the strategic and operative objectives of both parties. The cooperation defined on the agreement is not binding financially. This cooperation agreement does not prevent the parties from engaging in cooperation with other enterprises or corporations.

The agreement becomes effect after signing by both parties. The agreement is valid until further notice. The parties have a right to terminate the agreement at one (1) month’s notice.

In case the contact persons mentioned in the agreement change, this is to be notified to the other party immediately.

The agreement covers the following cooperation areas:

1. Participation of the partner company in the cooperation event at VAMK

The partner company has a possibility to participate in the yearly event arranged in August for the VAMK teaching staff in which the partner companies can express their needs and wishes regarding the content of instruction at VAMK. The partners are given a chance to give a short training session or workshop on the topic of their choice.

The objective of the event is to make the teaching staff at VAMK aware of current competence needs and increase cooperation between the teaching staff and partner companies by providing a networking opportunity.

Contact person VAMK:
Contact person at the partner company:

EXAMPLE: Virtual events (because of Corona situation) with VAMK teachers and company representatives

  • Kesko 26.8.2020
  • Vaasan Sähkö 26.8.2020
  • Viria 26.8.2020
  • Vaasan kaupungin sote-toimiala 27.8.2020
  • Vaasan keskussairaala 27.8.2020
  • Wärtsilä 28.8.2020
  • Danfoss/Vacon 28.8.2020
  • Wapice 28.8.2020

2. Promoting the publicity and recruitment of the partner

2.1 RECRUITMENT EVENT

The partner company has a right to arrange a recruitment event for students once a year in VAMK’s facilities, including a stand and an information event for those interested (the arrangement of information event according to the partner’s preferences). VAMK provides suitable facilities at the campus.

EXAMPLE: Vaasan Sähkö’s recruitment stand at VAMK 11.2.2020 (before Corona)

2.2 ADVERTISING SUMMER JOBS, PRACTICAL TRAINING AND THESIS PLACEMENTS

VAMK agrees to advertise summer job, practical training and thesis placements provided by the partner through its information channels (”thesis bank” on the Portal, emails to students groups, info screens in the W30 building).

EXAMPLE: VAMK recruitment bank:

www.cc.puv.fi/~arsj/Rekrypankkiexcel.htm
Rekryä opiskelijoita (vamk.fi)

2.2.1 SURVEYING POSSIBLE TOPICS FOR THESES

2.3 ADVERTISING SPACE AT VAMK’S MAIN BUILDING

The partner has a possibility to purchase an advertising space (wall advertisement) at VAMK’s main building for a contracted price, which is 50% off the normal price. The location, size and time of the advertisement will be negotiated separately.

Contact person VAMK:
Contact person at the partner company:

EXAMPLE: Several examples can be seen on the walls of VAMK main building

3. Promoting the publicity and student recruitment for VAMK

3.1 Marketing of VAMK’s educational programmes via applicable channels at the partner company
Information of VAMK’s part-time, higher UAS degree, specialisation and further education programmes via applicable channels at the partner company (will be defined in more detail).

3.2 Utilising the company name and actual cooperation in VAMK’s marketing

VAMK has a right to utilise the name of the partner and the cooperation with the partner when marketing VAMK’s education. .

Contact person VAMK:
Contact person at the partner company:

4. Commitment of the partner to hiring practices that support the graduation

The partner agrees to comply with a hiring practice in which the student, when employed by the partner company, will be entitled to full salary only after the student has completed the studies and graduated.

5. Guest lecturers

The partner company agrees to provide a guest lecturer for at least five (5) hours during the academic year on a suitable course, to be agreed separately, related to the business of the partner company.

Contact person VAMK: an expert in the field (to be named separately according to the business of the company)
Contact person at the partner company:

EXAMPLE: Mickey Shroff from Wapice has taught the course ”Introduction to Machine Learning” (20 hours) as part of VAMK-Wapice cooperation.

6. Arranging working life periods for teachers

The partner company agrees to arrange a working life period of one (1) week for two (2) teachers of VAMK during the academic year. The purpose is to update the competence of the teaching staff. The teachers participating in the working life periods and the time of the period will be agreed between the partners in good time.

Contact person VAMK: an expert in the field (to be named separately according to the business of the company)
Contact person at the partner company:

EXAMPLE: Jussi Ojanen attended a working life period in Wärtsilä (Structural Analysis –group) 17.8.-31.12.2020

7. Assignments for courses

The partner company agrees to provide a topic for an assignment, to be agreed separately, for a course at least once (1) during the academic year. The topic, the course and the student group and the timetable will be agreed between the parties in good time.

Contact person VAMK: an expert in the field (to be named separately according to the business of the company)
Contact person at the partner company:

EXAMPLE: A project for Kesko in Senior Lecturer Timo Malin’s course.
The students did a project on customer buying behaviour and the customers’ interest in buying food products online for two Supermarket retail dealers.

The project included a briefing held by the retail dealers and Jari Alanen (contact person with VAMK-Kesko cooperation) for about 20 students after which the students’ performed a questionnaire for over 400 respondents. The results were analysed with both qualitative and quantitative methods and each student group made their own reports for the two retail dealers and so they got several ideas concerning customer buying behaviour and developing the online sale of food products. At the end of the project each student group presented their ideas for the two retail dealers.

8. Annual cooperation meeting

VAMK and the partner company will arrange a meeting annually in which they will review the cooperation during the past year.

During the meeting the partner company will provide VAMK’s contact persons with the number of students who have worked for the company during summer or term-time, in work placement, or who have completed a thesis of a topic provided by the company. The wished and needs of the partner company and VAMK will be defined, as well, regarding the continuation of cooperation.

All persons named in this agreement from VAMK and the partner company will participate in this meeting, as well as other required persons.

The annual meeting will be arranged during June –August

Contact person VAMK:
Contact person at the partner company:

 

PLACE, DATE AND SIGNATURES:

This agreement has been executed in two original copies, one for either party.

Vaasa (Date)

Company Oy Ab Oy Vaasan ammattikorkeakoulu
– Vasa yrkeshögskola Ab

_____________________
First name Last name

________________________
Kati Komulainen
Title President, CEO

5. Summarising the degree programme development

Replies to the questions

A. WHO STARTS WITH THE INITIATIVE? FORMULATION OF AN IDEA?

An initiative to start a new degree program may arise from various actors. The premise is that there is a clear need for the degree programme from the working life. Then the unit director leads the process together with working life representatives and teaching staff.

B. WHAT COMES NEXT – WHO HAS TO APPROVE THE IDEA?

The formulated idea of a new degree programme is discussed in the Management Team, consulted with the Board and is negotiated with MoEC.

C. WHO DEVELOPS THE CURRICULUM, THE QUALIFICATION PROFILE?

Supervisor or teacher appointed by unit director develop the curriculum and the qualification profile.

D. WHEN AND BY WHOM IS CORRESPONDENCE WITH THE FINQF CHECKED?

The Responsible Teacher of the Study Unit checks the correspondence with the FiNQF during curriculum development process

E. WHEN AND HOW IS THE EXTERNAL VIEW TAKEN INTO CONSIDERATION?

The external view is taken into consideration during the development phase of the curriculum. Depending on the programme the negotiations with the working life representatives may be at the beginning phase or at a later phase of development.

Planning and enhancement of educational provision and educationPreparation and development of curriculum