1. Johdanto

Vaasan ammattikorkeakoulun laatukäsikirjassa on kuvattu laadunhallintamme keskeinen sisältö ja ne pääperiaatteet sekä toimintatavat, joiden avulla me VAMK:ssa varmistamme toimintamme sekä opetuksemme laadun ja jatkuvan kehittämisen. Laatukäsikirja toimii arkisena ohjenuoranamme ja se on kaikkien Vaasan ammattikorkeakoulun jäsenten sekä sidosryhmiemme käytettävissä. Käsikirja kuvaa tavoitteemme, toimenpiteet, toiminnot sekä toimijat selkeästi ja konkreettisesti. Toiminta- ja taloussuunnitelmat, palautejärjestelmät, sisäiset ja ulkoiset auditoinnit sekä määräajoin ennen ulkoisia auditointeja tehtävät itsearvioinnit ja katselmukset kytkevät laatujärjestelmän korkeakoulun tavoitteisiin, toimintaan ja toiminnanohjaukseen.

Käytettävissämme olevilla laadunhallinnan ja toiminnan ohjauksen työkaluilla sekä erilaisilla mittareilla kehitämme ammatillisen korkeakoulutuksen laatua. Laadunhallinta on eri toimintojen johtamista, suunnittelua, ennakointia, arviointia ja jatkuvaa parantamista yhdessä määriteltyjen laatutavoitteiden saavuttamiseksi.

2. Toimitusjohtajan sanat

Laadunhallinta Vaasan ammattikorkeakoulussa tähtää siihen, että voimme olla strategiamme sekä visiomme mukaisesti Osaamisen tärkein kumppani. Haluamme tehdä työmme hyvin, oppia joka päivä ja parantaa toimintaamme arjessa opiskelijoiden, kumppaneiden ja henkilöstön hyväksi – yhdessä.

Kun laatujärjestelmämme toimii, pystymme vastaamaan meille annettuihin kolmeen tehtävään eli koulutukseen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä aluekehitykseen. Tämän kaiken haluamme tehdä yhteiskunnallinen vaikuttavuus mielessämme. Olemassaolomme oikeutus syntyy siitä työstä, jota päivittäin teemme toiminta-alueemme hyväksi sekä panoksestamme lisätä osaavaa työvoimaa elinkeinoelämän palvelukseen.

Arvomme ovat avoimuus, sympaattisuus, edelläkävijyys ja asiakaslähtöisyys. Arvot ohjaavat toimintaamme ja laatujärjestelmämme varmistaa toimintamme laadun kaikessa tekemisessämme. Olemme yrityselämä- ja työelämämyönteinen ammattikorkeakoulu, jolloin toimintaympäristön tuntemus ja dialogi alueen toimijoiden kanssa on edellytys vaikuttavalle toiminnalle. Avoimuus luo tälle dialogille hyvän perustan ja koko laatujärjestelmämme rakentuu vuoropuhelulle.

Johdamme toimintaamme tiedolla, mutta sydämellä. Olemme sympaattinen ammattikorkeakoulu, jossa laatu on päivittäistä tekemistä. Se on kohtaamista, kuulemista ja auttamista. Jotta jokainen yltää omaan parhaaseensa.

3. Laadunhallinta Vaasan ammattikorkeakoulussa

Vaasan ammattikorkeakoulun visiona on olla Osaamisen tärkein kumppani. Strategiamme ohjaa laadunhallintaamme, jota tukee laatupolitiikkamme ja siinä määritellyt laatutyön periaatteet.

Laatupolitiikkamme luo perustan yhteiselle laatutyöllemme. Avoimuus arvonamme sitouttaa meidät edistämään yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vuorovaikutusta kehittämällä toimintaamme avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Haluamme luoda arvoa opiskelijoillemme, asiakkaillemme, sidosryhmillemme ja henkilöstöllemme vastuullisesti ja sympaattisesti johdetulla toiminnallamme sekä laadukkaalla korkeakoulupedagogiikalla. Haluamme tuoda edellä käyvää näkemystä korkeakoulukentälle sekä toimia aktiivisena linkkinä työelämän ja opiskelijoiden välillä.

Vaasan ammattikorkeakoulun laatupolitiikka määrittelee laatujärjestelmän, laadunhallinnan ja organisaatiokulttuurin pääperiaatteet Vaasan ammattikorkeakoulussa. Laatupolitiikkamme toteutuu laatujärjestelmämme sekä sitä tukevien toimintatapojen ja -ohjeiden avulla. Ensisijaisena tavoitteenamme on tarjota turvallinen ja viihtyisä työ- ja opiskeluympäristö, jossa monimuotoisuuden huomioiminen ja yksilöllisyys ohjaavat arvomaailman mukaisia päivittäisiä kohtaamisiamme. Tahtotilamme on, että kulttuurimme tukee ja ohjaa jokaisen yhteisömme jäsenen onnistumista jokaisena arkipäivänä.

3.1 Laatutyön pääperiaatteemme:

  • Toimintaa ohjaa ammattikorkeakoulun strategia, visio, missio ja arvot, jotka ammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt.
  • Toiminta rakentuu ammattikorkeakoulun hallituksen hyväksymiin toiminta- ja taloussuunnitelmissa esitettyihin lähtökohtiin.
  • Laatutyö on avointa ja jatkuvaa vuorovaikutusta henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa. VAMKin henkilöstö on sitoutettu ja sitoutunut yhteisiin arvoihin, periaatteisiin ja toimintatapoihin kaikessa toiminnassaan.
  • Laatutyö vahvistaa ammattikorkeakoulun kolmen tehtävän integraatiota (opetus, soveltava tutkimus ja aluekehitys) ja laatujärjestelmämme tukee yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

3.2 Laatutyön PDCA-malli ja kehittämisen syklit

Vaasan Ammattikorkeakoulun laatutyö perustuu PDCA-malliin (kuva 1.), joka rakentuu suunnitelmallisen toiminnan johtamisen, jatkuvan oppimisen, kehittymisen ja ongelmanratkaisun kokonaisuuden myötä (Plan, Do, Check, Act). Laatutyömme pohjautuu ennakointiin, saadun tiedon analysointiin ja arviointiin sekä toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Laatutyö toteutuu koko toimintamme kattavan ja läpileikkaavan laatujärjestelmämme avulla. Perustan laatutyölle luo opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tekemämme tavoitesopimus, sen päälle rakennettu oma strategiamme sekä Pohjanmaan maakunnan strategia. Edellä mainitut tekijät jalostuvat tulevaisuutemme visioksi, yksiköidemme toiminta- ja taloussuunnitelmiksi sekä koko korkeakouluamme koskeviksi strategisiksi kehittämishankkeiksi. Opiskelijalle näkyvin ilmentymä on ajantasainen, työelämälähtöinen sekä kansainvälisen toimintaympäristömme huomioiva opetussuunnitelma ja sen rinnalle rakennetut yksilölliset ja henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPSit), jotka ovat linjassa tutkintojen kansallisten viitekehysten ja Arenen suositusten kanssa.

Vamk laatukuvio

 

Suunnittele

  • OKM-sopimus
  • Strategia
  • Visio, missio, arvot
  • Työelämän tarpeet
  • Toiminta- ja taloussuunnitelmat
  • Opetussuunnitelmat
  • Jatkuva oppiminen

Toteuta

  • Johtoryhmän ja yksiköiden päätökset
  • Päivittäinen toiminta
  • Prosessikuvaukset ja toimintaohjeet
  • Strategia osaksi arkea

 

Seuraa ja arvioi

  • Palautejärjestelmät
  • Tunnusluvut
  • Katselmukset
  • Opiskelijoiden ja henkilöstön kehityskeskustelut
  • Avoimet keskustelutilaisuudet
  • Työelämäkumppanien tapaamiset ja palautteet
  • Arvioinnit ja auditoinnit

Kehitä

  • Strategiset kehittämishankkeet
  • Toiminnan jatkuva kehittäminen
  • Korjaavat toimenpiteet
  • Henkilöstön osaamisen kehittäminen
  • Työntekemisen edellytykset

 

3.3 Laadunhallinnan vastuut ja periaatteet

Laadunhallinnan ja toiminnan ohjauksen avulla huolehdimme, että toimintamme on strategiamme ja tavoitteidemme suuntaista. Laadunhallinnan avulla meillä on käytössämme keinot korjata toimintaamme varhaisessa vaiheessa pystyäksemme saavuttamaan visiomme sekä toimiaksemme vastuullisesti ja arvomaailmamme mukaisesti.

Laadunhallinnan vastuut on esitetty alla olevassa koontitaulukossa.  Rehtori vastaa laatujärjestelmästä tukenaan laatu- ja vastuullisuuspäällikkö. Yksiköiden johtajilla on keskeinen rooli laatutyössä. Laatujärjestelmämme on kokonaisuus, jota on kuvattu SYKE – intrassamme. Intranettiin on koottu tarkemmat toimintokohtaiset toimintaohjeet, menettelytavat ja prosessit sekä järjestelmät, joiden avulla korkeakoulumme varmistaa, ylläpitää ja kehittää koulutuksen, tutkimuksen, johtamisen sekä esimiestyön laatua. Jokaiselle prosessille ja toimintaohjeelle on nimetty omistaja/vastuuhenkilö, joka vastaa prosessin kehittämisestä ja toimintaohjeiden päivittämisestä. Prosessin omistajia ovat pääsääntöisesti yksikön johtajat sekä toimintokohtaiset päälliköt.

Koulutusyksiköissä työskentelevät yksikönjohtajien lisäksi koulutusalakohtaiset koulutuspäälliköt, jotka vastaavat oman vastuualueensa laadukkaasta ja toimintaperiaatteidemme mukaisesta toiminnasta sekä sen jatkuvasta kehittämisestä. He osallistuvat aktiivisesti toiminnan ja talouden suunnitteluun huolehtien samalla laadunhallinnasta omalla vastuualueellaan.

Jokainen Vaasan ammattikorkeakoulun yhteisön jäsen vastaa omien tehtäviensä hyvästä hoitamisesta annettujen ohjeiden ja toimintatapojen mukaan. Jokainen henkilökunnan jäsen vastaa itsenäisesti oman työnsä arjen laadusta sekä kehittää ja parantaa sitä systemaattisesti saadun palautteen ja käytössä olevien avainmittareista johdetun tiedon avulla. Kannustamme henkilöstömme jäseniä arvioimaan sekä yhteisiä että omia toimintatapojaan ja tuomaan aktiivisesti esille havaitsemiaan kehittämiskohteita. Toimintatapojen arviointiin on laadittu kriteeristöjä, tarkastuslistoja sekä itsearviointipohjia, joita hyödyntämällä jokaisella yhteisömme jäsenellä on mahdollisuus reflektoida arjen työtään yksin ja yhdessä muiden kanssa. Opetushenkilöstön rooli pedagogiikan kehittämisessä ja oman opetuksen asiantuntijuuden ajan tasalla pitämisessä on merkittävä.

Korkeakoulun hallitus, rehtori-toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Vaasan ammattikorkeakoulun hallitus hyväksyy korkeakoulun strategian ja laatupolitiikan. Hallitus valtuuttaa rehtori-toimitusjohtajan vastaamaan laadun johtamisesta. Hallitus kokoontuu 8krt/vuodessa.

Rehtori-toimitusjohtaja vastaa Vaasan ammattikorkeakoulun laatupolitiikan toteuttamisesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Vaasan ammattikorkeakoulun johtoryhmä käsittelee johtoryhmään tuodut laadunhallintaan liittyvät asiat ennen rehtorin päätöksentekoa. Johtoryhmän jäsenet ovat prosessien omistajia ja vastaavat prosessien kehittämisestä sekä tuloksellisuudesta. Johtoryhmä kokoontuu 1krt/kk.

Yksiköiden johtajat, koulutuspäälliköt ja muut esihenkilöt sekä laatu- ja vastuullisuuspäällikkö

Yksiköiden johtajat vastaavat Vaasan ammattikorkeakoulun strategian mukaisten toimenpiteiden toteutuksesta ja seurannasta omissa yksiköissään sekä vastaavat omien yksiköidensä laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä. Yksiköiden johtajat vastaavat yksiköidensä toiminnasta, taloudesta ja tuloksesta johtoryhmän asettamien tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi koulutusalakohtaiset yksikönjohtajat vastaavat kukin oman yksikkönsä koulutuksen ja TKI- sekä kansainvälisen toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä alueen työelämän tarpeita vastaavaksi huomioiden jatkuvan oppimisen tarpeet.

Koulutuspäälliköt ja muut esihenkilöt vastaavat kukin oman vastuualueensa ja asiantuntijatiiminsä laadukkaasta toiminnasta ja sen jatkuvasta kehittämisestä (hyödyntämällä saatavilla olevia mittaritietoja). He osallistuvat aktiivisesti toiminnan ja talouden suunnitteluun. Jokaisen koulutuspäällikön ja esihenkilön tehtävänä on huolehtia laadunhallinnan toimenpiteiden toteutumisesta sekä kulttuurin rakentamisesta omalla vastuualueellaan.

Laatu- ja vastuullisuuspäällikön tehtävänä on VAMKin organisaatiotasoisen laadunhallinnan ja laatujärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen, arviointi ja ylläpitäminen. Laatu- ja vastuullisuuspäällikkö tukee muita yhteisön jäseniä laadunhallinnan vastuiden toteutumisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Laatu- ja vastuullisuuspäällikkö viestii sekä sisäisesti että ulkoisesti VAMKin laadunhallinnan toimenpiteistä sekä osallistuu mm. ammattikorkeakoulujen ja Karvin laatuverkostojen tapaamisiin.

Opetushenkilöstö ja koko korkeakoulun henkilöstö

Koko opetushenkilöstön vastuulla on korkeakoulupedagogiikan laadun kehittäminen vuorovaikutteisesti opiskelijoiden ja muun korkeakouluyhteisön kanssa. Korkeakoulupedagogiikan kehittymistä ohjaa mm. Pedagoginen ohjelmamme sekä siihen liitetyt linjaukset.

Jokainen Vaasan ammattikorkeakoulun henkilöstöön kuuluva vastaa oman työnsä päivittäisestä laadusta ja kehittämisestä yhteisten avainmittareiden suuntaisesti sekä asetettujen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Jokaisen henkilöstön jäsenen vastuulle kuuluu lisäksi huolehtia osaltaan yhteisesti määriteltyjen toimintatapojen ja ohjeiden noudattamisesta.

VAMOK opiskelijakunta, opiskelijat ja muut sidosryhmät

Vaasan ammattikorkeakoulussa yhteiskehittäminen on toimintamme ytimessä. Opiskelijoita sekä opiskelijakuntaa kannustetaan aktiivisesti osallistumaan toiminnan kehittämiseen mm. osallistumalla työryhmiin sekä arviointeihin ja auditointeihin. Opiskelijoiden palautteet ovat merkittävässä roolissa toimintamme opiskelijalähtöisessä kehittämisessä. Opiskelijahyvinvointi ja opiskelijoiden menestyminen on yksi tärkeimpiä mittareitamme.

Sidosryhmät (mm. neuvottelukunnat, työelämän ja alueen yhteistyökumppanit) huomioidaan aktiivisesti toiminnan kehittämisessä. Kehittämisen mittareina toimivat toimintaympäristöanalyysin, ennakoinnin ja aktiivisen vuoropuhelun lisäksi mm. toiminnastamme tehdyt havainnot ja saadut palautteet sekä muu yhteistyö koulutusten, TKI-toiminnan ja jatkuvan oppimisen kehittämiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut korkeakoulukohtaiset tavoitteet, keskeiset toimenpiteet ja tehtävät luovat pohjan toiminnallemme sekä sen kehittämiselle.

Laadunhallinnan kokonaisuus VAMKissa

Laadunhallinnan kokonaisuuden eri osioiden sisältöä läpikäydään tämän laatu-käsikirjan eri luvuissa. Laadunhallinnan pohjalla on toimintaamme ohjaava lain-säädäntö, velvoitteet ja suositukset eli ns. ulkoinen ohjaus. Näiden päälle olemme rakentaneet toimintaamme ohjaavat toimintatavat ja -ohjeet, joiden avulla varmistamme tasalaatuisen ja yhtenäisen toiminnan organisaatiomme jokaisella tasolla ja jokaisen yhteisöömme kuuluvan jäsenen osalta. Hyödynnämme tiedolla johtamista arvioinnin ja ennakoinnin välineenä ja kehitämme toimintaamme systemaattisesti toiminnastamme kerätyn tiedon pohjalta. Näillä edellä mainituilla toimenpiteillä haluamme vastata toimintaympäristön odotuksiin sekä vaikuttaa yhteiskunnallisesti.

 

Toimintaamme ohjaava lainsäädäntö, velvoitteet ja suositukset
  • Ammattikorkeakoululaki, joka velvoittaa laadun sekä vaikuttavuuden ylläpitämiseen, kehittämiseen ja arviointiin
  • Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaus ja toiminnallemme asetetut tavoitteet
  • Eurooppalaiset laadunvarmistuksen periaatteet ja suositukset, joita Suomi sitoutunut noudattamaan

Muut toimintamme kehittämistä ohjaavat suositukset:

  • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen suositukset ja linjaukset
  • Kansallisen koulutusten arviointikeskus Karvin suositukset ja linjaukset
Toimintaamme ohjaavat toimintatavat sekä -ohjeet
  • Eettinen toimintaohjeistomme
  • Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
  • Henkilöstöpolitiikka
  • Toimintasuunnitelmat (yksikkökohtaisesti)
  • Viestintästrategiamme
  • Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen ohjelma
  • Saavutettavuussuunnitelma

Turvallisen työ- ja opiskeluympäristön varmistavat ohjeistukset

  • Pelastussuunnitelmat
  • Järjestyssäännöt
  • Turvallisuuspolitiikka ja –ohjeet
  • Valmiussuunnitelma

Laatua ja toiminnan kehittämistä ohjaavat asiakirjat

  • VAMKin laatukäsikirja
  • Karvin auditointiraportit
  • Pedagoginen ohjelmamme

Lisäksi toimintaamme ohjaavat muut yhteisesti määritellyt toimintatavat, ohjeet ja prosessit joilla toiminnan laadukkuus varmistetaan.

Toiminnan kehittäminen saamamme tiedon pohjalta

Toimintaamme kehitetään toiminnastamme johdetun valtakunnallisen ja korkeakoulukohtaisen tiedon pohjalta. Mittareina toimivat mm.

  • Asiakaskokemus ja opiskelijatyytyväisyys
  • Henkilöstötyytyväisyys
  • Opiskelijahyvinvointi
  • Sidosryhmäyhteistyö ja –palautteet
  • Valtakunnalliset palautekyselyt
  • Havainnot ja palautteet toiminnastamme
  • Riskien arviointi ja turvallisuuspoikkeamat
  • Turvallisuuskävelyt, sisäiset ja ulkoiset palotarkastukset
  • Työsuojelutarkastukset ja työpaikkaselvitykset
  • Sisäinen valvonta ja itsearvioinnit
  • Ulkoiset arvioinnit ja auditoinnit
  • Katselmukset

Näistä mittareista johdetulla tiedolla pyrimme vastaamaan toimintaympäristömme odotuksiin sekä vaikuttamaan yhteiskunnallisesti.

4. Toiminnan ulkoinen ohjaus

Vaasan ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat Suomen allekirjoittamat kansainväliset sopimukset, ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö, kansallinen korkeakoulupolitiikka sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaus. Alueellisella tasolla toimintaan vaikuttavat Pohjanmaan alueelliset strategiat, sidosryhmien ja työelämän tarpeet sekä heidän kanssaan solmitut yhteistyösopimukset.

Vaasan ammattikorkeakoulun toiminnassa noudatetaan ESG:n, eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita ja suosituksia; näihin Suomi on sitoutunut yhdessä muiden eurooppalaisten valtioiden kanssa allekirjoittaessaan sopimuksen eurooppalaisen korkeakoulualueen, EHEA:n (European Higher Education Area) rakentamisesta ja kehittämisestä. Laadunvarmistuksen periaatteiden ja suositusten lisäksi on sovittu tutkintojen viitekehyksestä (The framework of Qualifications for the European Higher Education Area), ECTS-järjestelmästä ja osaamisen tunnustamisesta sekä Diploma Supplement-liitteestä tutkintotodistuksiin. Ammattikorkeakoululailla säädetään yleisesti opetukseen ja tutkimukseen liittyvistä tehtävistä sekä myönnetään korkeakoululle toimilupa. Laki antaa korkeakoululle itsehallinnon ja vapauden toteuttaa saamiaan tehtäviä parhaaksi katsomallaan tavalla. Laissa edellytetään ammattikorkeakoululta kuitenkin vastuuta ylläpitää, kehittää ja arvioida toimintansa laatua sekä vaikuttavuutta. Vaikka toiminnan laatu ja sen kehittäminen onkin meille lähtökohtaisesti osa jokapäiväistä toimintaamme, myös laki velvoittaa meitä korkeakouluna kehittämään jatkuvasti ja systemaattisesti omaa toimintaamme. Neuvotteluissa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitaan korkeakoulukohtaisista tavoitteista, tehtävistä ja toimenpiteistä.

Eurooppalaisen laadunvarmistuksen ESG:n tavoitteena on oppijakeskeinen oppiminen ja opetus, joka tarkoittaa saavutettavuuden sekä monimuotoisuuden lisäämistä korkeakoulun tehtävissä, koulutuksessa ja yhteistyössä. Osallistumalla ulkoiseen laadunvarmistukseen lisäämme toimintamme avoimuutta sekä osoitamme aidon halumme pyrkiä kohti koulutuksen laadulle asetettuja yhteisiä tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Näin me osaltamme voimme myös varmistaa korkeakouluille yhteisesti asetettujen laatusuositusten toteutumisen sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.

4.1 Auditoinnit jatkuvan kehittymisen menetelmänä

Vaasan ammattikorkeakoulu on saanut tunnustusta kansainvälisestä auditoinnista, jonka mukaan korkeakoulumme toiminta ja laatujärjestelmä täyttävät kansalliset ja eurooppalaiset korkeakoulujen laadunvarmistuksen kriteerit. Tästä osoituksena Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on keväällä 2021 toteuttamansa auditoinnin perusteella myöntänyt VAMKille laatuleiman kuudeksi vuodeksi. Karvi on ENQAn (The European Association for Quality Assurance in Higher Education) jäsen ja on rekisteröity luotettavaksi eurooppalaiseksi arviointitoimijaksi EQARissa (European Quality Assurance Register for Higher Education).

Ulkopuolisen auditoinnin tavoitteena on, paitsi arvioida korkeakoulun toimintaa ja sen toteuttamaa laatutyötä, myös tunnistaa korkeakoulun vahvuuksia, hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita. Vaasan ammattikorkeakoulussa näitä auditoinnissa raportoituja tietoja hyödynnetään aktiivisesti vahvuuksien edelleen vahvistamisessa sekä toiminnan kehittämistyössä. Yksi osa auditointien kehittämistoimenpiteiden toteutumisen varmistamista on mm. opiskelijoiden ja henkilöstön vuosittaiset laatukoulutukset ja -perehdytykset. Koulutusten ja perehdytysten avulla varmistamme osaamisen ylläpitämisen ja kehittymisen mm. määriteltyjen laatukriteerien toteutumisen osalta. Työn eteneminen ja tulokset esitellään Karville auditointiprosessin mukaisesti kolmen vuoden kuluttua auditoinnista (vuonna 2024). Kehittämistoimenpiteiden etenemistä seurataan rehtori-toimitusjohtaja sekä laatu- ja vastuullisuuspäällikön johdolla sekä johtoryhmässä että toiminnoittain vähintään puoli vuosittain.

5. Strateginen perusta laadunhallinnalle

Strategiamme mukaisesti tavoitteenamme on olla vuonna 2030 Osaamisen tärkein kumppani työelämälle, opiskelijoille, henkilöstölle ja sidosryhmille niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Strategiamme sekä arvomaailmamme ovat Vaasan ammattikorkeakoulun koko toiminnan ja menestyksen perusta. Strategiamme (kuva 4.) kuvaa sen mitä me organisaationa haluamme olla ja miten me edellä mainittuun tahtotilaan pyrimme. Luomme lisäarvoa monialaisuudellamme. Yhdistämme tekniikan, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä muotoilun osaamisemme kouluttaaksemme tulevaisuuden osaajia, vahvistaaksemme alueen työelämää ja motivoidaksemme sekä innostaaksemme niin henkilökuntaamme kuin opiskelijoitakin.

Haluamme olla aidosti ja asiakaslähtöisesti rakentamassa parempaa huomista koulutuksemme avulla. Haluamme vaikuttaa yhteiskunnallisesti, sympaattisesti vuorovaikuttaen ja avoimuuden periaatteita noudattaen.

5.1 Strategiset kehittämiskohteet ohjaavat toimintamme kehittämistä

Olemme asettaneet viisi strategista kehittämiskohdetta ja tavoitetilaa, joiden avulla saavutamme asetetun visiomme.

Strategiset kehittämiskohteemme pilkkovat strategiamme viiteen kehittämisen osa-alueeseen. Näiden rinnalle olemme rakentaneet avainmittariston, jonka toteutumista seuraamme säännöllisesti.

Kehittämiskohteissamme painottuu niin opiskelijoiden menestyminen kuin henkilöstön hyvinvointikin. Lisäksi haluamme olla rakentamassa uudenlaista kumppanuutta työelämän ja korkeakoulujen välille. Haluamme käydä aktiivista keskustelua sidosryhmiemme kanssa, ymmärtää työelämän tarpeita sekä odotuksia tulevaisuuden osaamisen ja tarvittavien resurssien osalta. Näin voimme osaltamme olla kouluttamassa lisää osaajia vastaamaan työelämän todellisia tarpeita niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Kansainvälisyys, TKI – ja palveluliiketoimintamme tukevat meitä tässä kokonaistavoitteessa.

6. Organisaatio ja johtaminen

Vaasan ammattikorkeakoulun matala organisaatiorakenne mahdollistaa ketterän kehittämisen ja nopean reagoinnin toimintaympäristön muuttuviin odotuksiin. Johtosääntömme määrittelee johtamisen ja päätöksenteon keskeiset roolit ja vastuut.

Korkeakoulussamme on neljä yksikköä, joilla jokaisella toimii vastuullinen yksikön johtaja. Tämän lisäksi organisaatioomme sisältyvät korkeakoulupalvelut, joita johtaa hallinto- ja talousjohtaja sekä opetuksen ja oppimisen palvelut, joi-den johdossa toimii koulutusjohtaja. Näiden palveluiden lisäksi sekä laatu- ja vastuullisuus että markkinointi- ja viestintäpalvelut ovat rehtorin alaisia poikkiorganisatorisia toimintoja.

Yksiköiden johtajat vastaavat VAMKin strategian mukaisten kehittämishankkeiden sekä -toimenpiteiden toteutuksesta ja seurannasta yksiköissään. Yksiköiden johtajat vastaavat yksiköiden toiminnasta, taloudesta ja tuloksesta johtoryhmän asettamien tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi he vastaavat johtamiensa yksiköiden laadusta sekä jatkuvasta kehittämisestä. Heidän vastuullaan on myös yksikön koulutuksen, TKI- sekä kansainvälisen toiminnan suunnittelu, toteutuminen, arviointi ja kehittäminen alueen työelämän tarpeita vastaavaksi huomioiden jatkuvan oppimisen tarpeet.

Johtosääntömme on ammattikorkeakoulun hallituksen hyväksymä. Johtosäännössä määritellään johtamisen ja päätöksenteon keskeiset roolit ja vastuut ottaen huomioon ammattikorkeakoululain sekä osakeyhtiölain vaateet. Ammattikorkeakoulun hallitus kokoontuu vuosittain noin kahdeksan kertaa vuosikellon mukaisesti. Ammattikorkeakoulun johtoryhmä kokoontuu joka kalenterikuukausi.

VAMKin johtamisen vuosikello

Johtamisen vuosikello 2023

 

VAMKin hallituksen vuosikello

Hallituksen vuosikello 2023

6.1  Ydintoimintojemme prosessit

Meidän ensisijainen tehtävämme Vaasan ammattikorkeakoulussa on kouluttaa tulevaisuuden osaajia työelämän ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä tukea opiskelijoiden ammattiinsa kasvamista ja yksilöllisten urapolkujen mahdollisuuksia.

Antamaamme koulutusta tukeva ja alueen työelämää palveleva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on toinen ydintehtävämme. Aluekehitystyö läpäisee kaiken toimintamme. Erityislaatuista muotoilupalveluosaamista elinkeinoelämälle tarjoaa Muotoilukeskus Muova, joka on yksi Vaasan ammattikorkeakoulun neljästä yksiköstä. Onnistuaksemme, sekä aluekehitystyössä että tulevaisuuden osaajien kouluttamistehtävissämme ja ohjataksemme missiotamme luoda työelämän toimijoille kilpailuetua, tarvitsemme strategista johtamista ja toiminnan ohjausta.

Tehokas prosessien ja toiminnan ohjaaminen edellyttää, että prosessinomistajalla on valtuudet tehdä prosessia koskevia päätöksiä sekä kehittää prosessin sisältöä. Vaasan ammattikorkeakoulussa prosessinomistajat ovat aina yksiköiden johtajia ja/tai johtoryhmän jäseniä. Jokaiselle prosessin vaiheelle on nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että kaikki prosessin eri vaiheisiin liittyvät sekä määritellyt toimenpiteet tulevat tehdyiksi. Myös muut prosessin vaiheisiin tai toimenpiteisiin osallistuvat, tai ne, joille prosessin vaiheista tiedotetaan, ovat vastuussa prosessin toteutumisesta ennalta määriteltyjen toimintatapojen ja vastuiden mukaisesti.

Tekniikan, liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan yksiköidemme johtajat ovat sekä koulutuksen että TKI-toiminnan prosessien omistajia, mikä auttaa heitä johtamaan koulutuksen, työelämän ja TKI-toiminnan monipuolista yhteensovittamista opiskelijoiden, henkilöstön sekä yhteistyökumppaneiden osaamisen kartuttamiseksi. Näin varmistamme aluekehitystehtävämme toteutumisen ketterästi.

Muotoilukeskus Muovan keskeiset toiminnot on kuvattu muotoilupalveluiden, innovaatiotoiminnan ja kotimaisten sekä kansainvälisten hankkeiden prosessikuvauksissa. Muovan yksikön johtaja on osa johtoryhmää.

Rehtori-toimitusjohtaja valvoo, että ammattikorkeakoulun suunta on jatkuvasti kohti asetettuja tavoitteita. Hän vastaa korkeakoulun strategisesta johtamisesta, kansainvälisestä toiminnasta, turvallisuudesta ja laadunhallinnasta. Talouden vuosisuunnittelu ja henkilöstön osaamisen kehittäminen ovat hallinto- ja talousjohtajan vastuualuetta.

6.2 Toiminnan ja talouden ohjaus

Tiedolla johtamiseen sitoutettu toimintamallimme mahdollistaa aktiivisen tunnuslukujen seuraamisen ja tavoitteiden säännöllisen arvioinnin organisaatiomme kaikilla eri tasoilla. Avainlukumme toimivat toimintamme ja talouden ohjauksen työvälineenämme.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sopimamme tavoitteet ovat määritelty vuoteen 2024 asti. Sopimuksessa on sovittu kehittämisestä, strategisista tavoitteista, niiden mittaamisesta ja tutkintotavoitteista.

Korkeakoulun hallitus on hyväksynyt voimassa olevan strategian. Strategiassa kuvataan visio, missio, arvot sekä viisi strategista kehittämiskohdetta ja niiden seurantamittarit. Toimintamme on vahvasti sitoutettu tiedolla johtamiseen, jossa PDCA- syklimme mukaisesti seuraamme ja arvioimme toimintaamme sekä siihen liittyviä tunnuslukuja kaikilla organisaation eri tasoilla. Ammattikorkeakoulun hallitus seuraa vuosikellon mukaisesti neljä kertaa vuodessa strategian edistymistä suhteessa OKM:n kanssa asetettuihin tavoitteisiin sekä hallituksen itsensä määrittelemiin tavoitteisiin. Johtoryhmä seuraa yksiköille asetettuja tavoitteita ja OKM-sopimuksessa määriteltyjä tavoitteita niin ikään johtamisen vuosikellon mukaisesti neljä kertaa vuodessa tehden tarvittavia muutoksia kehittämistyöhön.

Toiminta- ja taloussuunnitelmiin liittyvä prosessimme rakentuu strategiassa asetetuille tavoitteille. Rahoituksen ennakoinnissa hyödynnetään simulaatiota rahoituksen määrästä. Mittarit ja tulostavoitteet asetetaan koko korkeakoululle ja kaikille yksiköille. Yksiköt laativat toimintasuunnitelmat ja budjetin yksiköiden johtajien sekä hallinto- ja talousjohtajan, että talouspäällikön johdolla. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa otetaan huomioon kehittämistoimenpiteet ja resurssit, alueen työelämän tarpeet sekä ennakoidaan tulevia tarpeita myös suhteessa henkilöstöön.

Yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmat sovitetaan yhteen Vaasan ammattikorkeakoulun yhteiseksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi, josta vastaa rehtori-toimitusjohtaja. Alustavaa TTS-dokumenttia voivat kommentoida kaikki korkeakouluyhteisön jäsenet. Hyväksyntä tapahtuu hallituksen vuosikellon mukaisesti ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa. Talous- ja toimintasuunnitelman toteutumista sekä ennustetta kuluvan vuoden taloudellisesta tuloksesta seurataan kuukausittain yksiköissä sekä neljä kertaa vuodessa hallituksessa.

6.3. Tiedolla johtaminen arvioinnin ja ennakoinnin välineenä

Toimintaamme liittyvät päätökset sekä strategiset kehittämistoimet pohjautuvat toiminnastamme kerättyyn tietoon. Kerätty tieto toimii lisäksi ennakoinnin ja suunnittelemisen työvälineenä.

Vaasan  ammattikorkeakoulussa seurataan tavoitteiden edistymistä kolmella tasolla: hallituksessa, johtoryhmässä sekä yksiköissämme yksiköiden johtajien johdolla. Ammattikorkeakoulun hallitus seuraa neljä kertaa vuodessa viiden keskeisen tulosmittarin edistymistä, minkä ohella sekä hallituksessa että johtoryhmässä   seuraamme   neljä   kertaa vuodessa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sopimiemme strategisten kehittämiskohteidemme tavoitteiden saavuttamista. Mittarituloksia tarkastellaan kootusti koko henkilöstön kanssa vähintään kerran vuodessa, mutta myös yksikkötasolla puolivuosittain. Alla olevaa mittaristoa on lisäksi laajennettu joillakin tarkentavilla mittareilla, joiden painopisteet voivat vaihdella tilannekohtaisesti.

Hallituksen seuraamat mittarit
  • Valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä (lkm.)
  • Hankkeisiin saatavan ulkoisen rahoituksen volyymi (€)
  • KV- opiskelijoiden työllistyminen alueelle valmistumisen jälkeen (lkm.)
  • Jatkuva oppiminen (opintopisteet)
  • Talouskehitys (€)
Mittarit strategisten kehittämiskohteiden mukaisesti
  • Yhteistyön syventäminen alueen työelämän kanssa
  • TKI- ja palvelutoiminnan volyymin sekä osaamistason kasvattaminen
  • Kansainvälinen työ- ja opiskeluympäristö
  • Opiskelijoiden menestyminen
  • Henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen

Tarkemmat mittaritiedot kuvattu SYKE – intrassamme.

Muut säännöllisesti seuraamamme mittarit
  • YAMK-tutkinnot (lkm.)
  • Valmistuvien palaute (keskiarvo kaikkien kysymysten vastauksista)
  • Vetovoima (ensisijaiset hakijat /aloituspaikka)
  • Uraseuranta, vastausprosentti
  • Opiskelijapalautteet (Tutka, Spark sekä alumnikysely), sekä määrälliset että laadulliset palautteet
  • Opiskelijahyvinvointi (opiskelijahyvinvointikyselyn tulokset)

7. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on osa laatua

Vaasan ammattikorkeakoulussa yhteiskunnallinen vaikuttavuus on osa kaikkea tekemistämme. Se läpäisee tutkimuksen, koulutuksen ja aluekehityksen.  Rehtori-toimitusjohtaja on antanut lausuman yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja vuorovaikutuksesta ammattikorkeakoulussa, jonka mukaisesti jokainen yhteisömme jäsen sitoutuu omalta osaltaan edistämään yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osa-alueita. Olennainen osa yhteiskunnallista vaikuttavuuttamme on avoimuus kaikessa toiminnassamme. Meille yhteiskunnallinen vaikuttavuus on myös yksi osa vastuullisuutta sekä arvon luomista niin opiskelijoillemme, asiakkaillemme kuin henkilöstöllemmekin.

8. Avoimen toimintakulttuurin lähtökohdat

Avoimuuden arvomme korostuu mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen kysymyksissä, joihin liittyen rehtori-toimitusjohtaja on antanut linjauksensa avoimesta toimintakulttuurista Vaasan ammattikorkeakoulussa.

VAMK on sitoutunut noudattamaan avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintaperiaatteita sekä vahvistamaan osaamisen sekä opetuksen avoimuutta. Avoimuus on myös yksi arvoistamme. Haluamme osaltamme edistää yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vuorovaikutusta sekä käydä avoimesti yhteiskunnallista keskustelua. Tämä on yksi osa myös vastuullisuuden toimintaperiaatteistamme.

Olemme allekirjoittaneet Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen 2020–2025, jonka visiona ja missiona on:

  • Edistää tutkimusyhteisön yhdessä määrittelemiä avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisia päämääriä osana omaa strategia- ja ohjaustyötään organisaationsa erityispiirteet huomioiden
  • Tukea ja kannustaa organisaationsa toimijoiden jokapäiväistä työskentelyä linjausten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi
  • Osallistua aktiivisesti yhteistyöhön avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämiseksi kansallisella tasolla

Olemme sitoutuneet noudattamaan Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen & innovaatioekosysteemi -hankkeessa (sivustolla tt.eduuni.fi) yhdessä kehitettyä Avoin TKI-toiminta-opasta (sivustolla seamk.libguides.com).

Avoin toimintakulttuuri koskee koko henkilöstöä työtehtävistä ja roolista riippumatta, ja avoimen toimintakulttuurin periaatteita tuodaan lähemmäs arkea sekä osaamista kasvatetaan jatkuvasti kehittäen. Olemme sitoutuneet noudattamaan avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita, hyvää tieteellistä käytäntöä sekä tutkimusetiikkaa. Vaasan ammattikorkeakoulun avoin toimintakulttuuri rakentuu yhteiselle ymmärrykselle, motivaatiolle toimia avoimesti ja osaamiselle avoimesta toimintakulttuurista. Tavoitteenamme on tuoda TKI- hankkeissa tuotetut aineistot ja tulokset sekä käytetyt menetelmät kaikkien halukkaiden saataville ja hyödynnettäviksi.

VAMK kuuluu valtakunnallisessa Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen & innovaatioekosysteemi -hankkeessa perustettuun  Avoin  TKIO  -verkostoon  ja  noudattaa hankkeessa yhdessä kehitettyä Avoin TKI-toiminta -opasta.

Avoimuutta edistettäessä noudatetaan avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita, hyvää tieteellistä käytäntöä ja tutkimusetiikkaa sekä lainsäädäntöä ja datapoliittisia linjauksia.

9. Toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen

Toiminnan arviointi on edellytys toiminnan jatkuvalle ja systemaattiselle kehittämiselle. Arviointi perustuu yhdessä asetetuille tavoitteille ja avainmittareille. Jatkuva arviointi on osa päivittäistä tekemistämme ja se toteutuu PDCA-syklimme mukaisesti.

Arvioimme toimintamme, palveluidemme ja kehittämishankkeiden laatua johtamisen vuosikellon mukaisesti. Systemaattinen toimintamme arviointi antaa työvälineitä johtamiselle ja päätöksenteon linjakkuudelle. Kukin henkilöstömme jäsen arvioi ja reflektoi aktiivisesti sekä itsenäisesti omien toimintatapojen toimivuutta työskennellessään. Jokaisen henkilöstön jäsenen vahvuuksista ja havaituista kehittämistarpeista keskustellaan OSATA – kehityskeskusteluissa oman esihenkilön kanssa. Tiimikohtaisista kehittämistarpeista keskustellaan tiimipalavereissa. Kukin tiimi kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa ja jokaisesta kokouksesta laaditaan asialista sekä muistio.

Vaasan ammattikorkeakoulun toiminnan arviointi koostuu ulkoisista arvioinneista, sisäisistä itsearvioinneista, katselmuksista ja palautejärjestelmien avulla kerättävästä palautetiedosta. OSATA-kehityskeskustelut ovat merkittävä työkalu arviointi- ja palautetiedon tuottamiseksi sekä käsittelemiseksi. Siirryttyämme yhä vahvempaan tiedolla johtamisen malliin, saamme mittaritiedoista palautetta useita kanavia pitkin hallituksen vuosikellon ja johtamisen vuosikellon mukaisesti.

9.1 Palautteet ja arvioinnit kehittämisen työvälineinä

Yhteiskehittäminen on meillä Vaasan ammattikorkeakoulussa toimintamme keskiössä. Vuoropuhelu sekä opiskelijoiden että opiskelijakunta VAMOKin kanssa on luontevaa ja tiivistä. Opettajat keskustelevat aktiivisesti opiskelijoiden kanssa ja huomioivat saamansa palautteen opintojaksojen kehittämisessä. Käytössämme on kattavat palautekanavat (matriisi saatavilla SYKE – intrastamme), joiden tuottaman tiedon avulla kehitämme toimintaamme systemaattisesti.

Keräämme palautetta opiskelijoilta opintopolun eri vaiheissa. Vuosittain toteutettavalla Tutka – opiskelijatyytyväisyyskyselyllä mitataan opiskelijoiden tyytyväisyyttä kokonaisuudessaan mm. opintojen aloittamisen ja perehdyttämisen sujuvuuteen liittyen sekä henkilökohtaisen ohjauksen, tuki- ja hyvinvointipalveluiden riittävyyden osalta.

Opettajamme kannustavat opiskelijoita antamaan lisäksi reaaliaikaisempaa palautetta sekä suullisesti että kirjallisesti mm. Spark – opintojaksopalautteen avulla, joka kerätään viimeistään jokaisen opintojakson päätyttyä. Opettajat hyödyntävät saatua palautetta opintojaksojen kehittämisessä sekä käyvät vuorovaikutuksellista palautekeskustelua vastapalautteen muodossa opiskelijoiden kanssa. Raporttikoosteet Spark – opintojaksopalautteista käydään kootusti läpi tutkintovastaavien johtamissa palavereissa puoli vuosittain. Palautteita hyödynnetään mm. opetussuunnitelmien kehittämistyössä sekä muussa pedagogisessa kehittämistyössä. Palautekoontien avulla opettajilla on myös mahdollisuus löytää henkilökohtaisia vahvuuksia sekä kehittämistarpeita, joita läpikäydään OSATA – kehityskeskusteluissa puolivuosittain oman esihenkilön kanssa.

Opiskelijoilla on lisäksi mahdollisuus antaa palautetta valmistumisvaiheessa valtakunnallisen valmistuvan opiskelijan palautekyselyn (AVOP) kautta. Palautekysely mittaa opiskelijoiden tyytyväisyyttä korkeakouluun sekä suorittamaansa tutkintoon. Kyselyn tulokset ovat avoimesti saatavilla opetushallinnon hallinnoiman Vipunen.fi – tietopalvelun kautta. Osa kyselyn kysymyksistä on sisällytetty korkeakoulujen rahoitusmalliin. Vaasan ammattikorkeakoulussa AVOP – kyselyiden tulokset läpikäydään henkilöstön kanssa joka kevätlukukaudella ja niiden johdosta nostetaan vähintään muutama kehittämistoimenpide toimintamme edelleen kehittämiseksi. Lisäksi opiskelijoille lähetetään 5 vuoden päästä valmistumisesta Uraseuranta-kysely, jolla mitataan ammattikorkeakouluista valmistuneiden työuria, työmarkkinatilannetta sekä tyytyväisyyttä suorittamaansa tutkintoon työelämäkokemuksen jälkeen. Osa kyselyn kysymyksistä on sisällytetty korkeakoulujen rahoitusmalliin.

Keräämme palautetta toimintamme osalta sekä opiskelija-, henkilöstö- että sidosryhmäpalautteiden muodossa. Näiden edellä mainittujen palautekanaviemme lisäksi saamme laajaa henkilöstöpalautetta kerran vuodessa toteutetusta henkilöstökyselystä (Työyhteisön työvire – kysely).

Yleisen palautekanavamme Feedyn kautta henkilöstöllä, opiskelijoilla sekä sidosryhmillä on mahdollisuus antaa palautetta ja kehittämisehdotuksia toimintaamme liittyen, myös nimettömästi. Palautteeseen pyritään vastaamaan aina viipymättä (7vrk aikana) sekä välittämään palautteet tarvittaessa asianosaisille sekä heidän esihenkilöilleen käsiteltäväksi. Feedy – palautekanava toimii myös vakavien rikkeiden ja väärinkäytösten ilmiantokanavana (Whistle Blower) 15.12.2023 saakka, kunnes korkeakoulussamme otetaan erillinen lainvaatimusten edellyttämä kanava ilmoitusten tekemiseen.

9.2. Huippu-urheilijamyönteinen korkeakoulu

Suomen Olympiakomitea on myöntänyt 6.5.2024 Vaasan ammattikorkeakoululle Huippu-urheilijamyönteinen korkeakoulu –laatutunnuksen tavoitteellisesti urheilevien opiskelijoiden opintojen tukemisesta ja yksilöllisten opintopolkujen mahdollistamisesta. Huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen laatutyön tavoitteena on parantaa urheilijoiden edellytyksiä suorittaa korkeakouluopintoja siten, että ne tukevat urheilussa ke­hittymistä. Olympiakomitean myöntämällä laatutunnuksella halutaan tunnistaa ja tunnustaa ne kor­keakoulut, jotka täyttävät toiminnassaan huippu-urheilijamyönteiselle korkeakoululle määritellyt laatutekijät ja jotka kehittävät aktiivisesti urheilijoiden kaksoisuran onnistumisen edellytyksiä yhteistyössä paikallisen urheiluakate­mian kanssa. Huippu-urheilijamyönteisen korkeakoulun laatutekijät muodostuvat kuudesta (6) eri osa-alueesta jotka ovat: yksilöllinen tuki ja ohjaus opintojen aikana, joustavat opintopolut, urheilusta hankitun osaamisen tunnustaminen ja urheilijoille räätälöidyt opintokokonaisuudet, siirtymävaiheet ennen ja jälkeen opintojen, korkeakoulun viestintä sekä yhteistyö toisen asteen, urheiluakatemian ja Suomen Olympiakomitean kanssa sekä opiskelijoiden kaksoisuran tukeminen. Auditoinnista saatujen kehittämissuositusten pohjalta on laadittu sisäinen toimintasuunnitelma konkreettisine toimenpiteineen, vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen, joka ohjaa kehittämistyötä urheilijamyönteisyyden osalta.

9.3. Kehittyvä ja jatkuvasti kehittävä korkeakoulu

Vaasan ammattikorkeakoulun toiminnan jatkuvan kehittämisen perustan luovat kaikki laadunhallinnan kokonaisuuden muodostavat tekijät sekä edellä kuvatut palautekanavamme. Kehitämme toimintaamme koko organisaation tasolla, mutta myös yksiköiden, koulutus- ja opintokokonaisuuksien sekä yksilöiden tasolla. Toiminnan jatkuva ja systemaattinen kehittäminen läpi leikkaa koko toimintamme. Vuorovaikutteinen ja sympaattinen palautekulttuurimme tukee tämän tavoitteemme toteutumisessa. Olemme yhteisönä jokainen sitoutuneet strategiaamme ja laatupolitiikassamme määriteltyihin peruslähtökohtiin. Jokainen meistä vastaa oman päivittäisen työnsä päivittäisestä laadusta. Laatu syntyy jokaisessa arkisessa kohtaamisessa. Me toimimme tiiviinä joukkueena ja kohtaamme toisemme arvostaen sekä arvojemme mukaisesti – sympaattisesti ja avoimesti. Näin varmistamme olevamme asiakaslähtöisiä ja edellä kävijöitä omassa toimintaympäristössämme, mutta luomme myös onnistumisia ohjaavan kulttuurin.

 

Laatukäsikirja päivitetty ja hyväksytty johtoryhmässä 14.9.2023

Laatukäsikirjan seuraava päivitys Q3/2024